Miesten hyvinvointi ja affektit luontoympäristöissä – humanismin jälkeinen näkökulma

Taru Tuulia Talvensuu

doi:10.30663/ay.103056

Kirjoittajat

Taru Tuulia Talvensuu Turun yliopisto

DOI:

https://doi.org/10.30663/ay.103056

Avainsanat:

hyvinvointi, luontoympäristö, affekti, post-kvalitatiivinen tutkimus

Abstrakti

Tutkimusten perusteella luonnossa oleskelulla on positiivisia vaikutuksia ihmisten hyvinvointiin. Ihmisten luonnosta saamaa hyvinvointia ja luonnon hyvinvointivaikutuksia tutkitaan monella tieteenalalla. Tässä artikkelissa tarkastelen luonnon ja hyvinvointien kytkentöjä humanismin jälkeisestä näkökulmasta. Humanismin jälkeinen ajattelu sekä siihen usein liittyvä monistinen ontologia kyseenalaistavat ihmiskeskeisen ajattelun sekä luonnosta irrallaan olemisen ja ’luontoon menemisen’.

Tässä artikkelissa tarkastelen miten ja minkälaisissa tapahtumissa hyvinvointi lisääntyy luonnossa. Hyvinvoinnin ymmärrän spinozalaisittain kyvyksi vaikuttaa ja tulla vaikutetuksi. Tutkimusmateriaalina artikkelissa on viiden miehen kanssa luonnossa tekemäni yhdessäkuljeskelut, eli vapaamuotoiset kävellen tehdyt keskustelut. Analyysimenetelmänä käytän post-kvalitatiiviseen tutkimusperinteeseen kuuluvaa käsite metodina -analyysia ja analysoin tutkimusmateriaalia affektin käsitteen avulla. Tulokset osoittavat, että luonnossa tapahtuu monenlaisia siirtymisiä, joissa kehomielen kyvyt vaikuttaa ja tulla vaikutetuiksi lisääntyvät. Luontoympäristöt affektoivat kehomieltä, saaden aikaan niin rauhoittumista kuin liikkumisen lisääntymistäkin. Luonnossa kohdataan kasveja, eläimiä, niiden jälkiä ja artefakteja. Teknologia tuo uusia mahdollisuuksia ja tukee myös eläinten affektoimiksi tulemisessa ja eläimeksi-tulemisessa. Kuljeskelut toimivat luontevana tapana kuulla miesten kokemuksista ja ajatuksista. Luonnossa olemisessa toimintakyky on merkittävässä osassa siinä, minkälaisia suhteita materiaalisen ympäristön kanssa voidaan muodostaa. Affekteja analysoimalla voidaan toimintakyky ymmärtää monimuotoisena ja yksilökohtaisena, moniaineksisten tekijöiden kanssa tapahtuvana hyvinvoivemmaksi-tulemisena.

Lähdeviitteet

Asikainen, E. & Mäkinen, K. (2008) Kävellen lähiössä. Teoksessa Timonen, P. & Lammi, M. (toim.) Koti – ihanteista uusiin tehtäviin, 66–76. Kuluttajatutkimuskeskus, Helsinki.

Clarke, D. A. & Mcphie, J. (2014) Becoming Animate in Education: Immanent Materiality and Outdoor Learning for Sustainability. Journal of Adventure Education & Outdoor Learning 14(3) 198–216. https://doi.org/10.1080/14729679.2014.919866

Clarke, D. A. G. & Mcphie, J. (2015) From places to paths: Learning for Sustainability, teacher education and a philosophy of becoming, Environmental Education Research 22(7) 1002–1024. https://doi.org/10.1080/13504622.2015.1057554

Clarke, D. A. G. & Mcphie J. (2020) New materialisms and environmental education: editorial. Environmental Education Research 26(9-10) 1255–1265. https://doi.org/10.1080/13504622.2020.1828290

Duff, C. (2014) Assemblages of Health. Deleuze’s Empiricism and the Ethology of Life. Springer, Dordrecht.

Duff, C. (2016) Atmospheres of recovery: Assemblages of health. Environment and Planning A 48(1) 58–74. https://doi.org/10.1177/0308518X15603222

Duff, C. (2018) After posthumanism. Health geographies of networks and assemblages. Teoksessa Crooks, V.A., Andrews, G. J. & Pearce, J. (toim.) Routledge Handbook of Health Geography, 137–143. Routledge, London. https://www.routledgehandbooks.com/doi/10.4324/9781315104584-18

Deleuze, G. (2012 [1981]) Spinoza. Käytännöllinen filosofia. Käännös E. Viren. Tutkijaliitto, Helsinki.

Deleuze, G. & Guattari, F. (2010 [1972]) Anti-Oidipus. Kapitalismi ja skitsofrenia. Käännös T. Kilpeläinen. Tutkijaliitto, Helsinki.

Deleuze, G. & Guattari, F. (1987 [1980]) A Thousand Plateaus: Capitalism and Schizophrenia. Käännös B. Massumi. Bloomsbury, London.

Fox, N. J. (2012) Creativity and health: An anti-humanist reflection. Health 17(5) 495–511.

https://doi.org/10.1177/1363459312464074

Fox, N. J. (2016) Health sociology from post-structuralism to the new materialisms. Health 20(1) 62–74. https://doi.org/10.1177/1363459315615393

Fox, N. J., Bissell P., Peacock M. & Blackburn J. (2018) The micropolitics of obesity: Materialism, markets and food sovereignty. Sociology 52(1) 111–127. https://doi.org/10.1177/0038038516647668

Hankonen, I. (2019) Porilaisten joki. Teoksessa Heino, M., Häyrynen, M., Vienola, V. & Kunnas-Holmström, K. (toim.) Joen taju, 106–131. Porin taidemuseo, Pori.

Haraway D, Ishikawa N, Gilbert S.F, Olwig K,Tsing, A. L., Bubandt N (2016) Anthropologists Are Talking – About the Anthropocene. Ethnos 81(3) 535–564. https://doi.org/10.1080/00141844.2015.1127017

Häggström, M. (2019) Lived experiences of being-in-the-forest as experiential sharing with the more-than-human world. Environmental Education Research 25(9) 1334–1346.

https://doi.org/10.1080/13504622.2019.1633275

Jackson, A. Y. & Mazzei, L. A. (2012) Thinking with theory: A new analytic for qualitative inquiry. Teoksessa Denzin, N. K. & Lincoln, Y. (toim.) The SAGE handbook of qualitative research, 717–737. Sage, Thousand Oaks.

Jokinen, A., Asikainen, E., & Mäkinen, K. (2010) Kävelyhaastattelu tapaustutkimuksen menetelmänä. Sosiologia 47(4) 255–269.

Slutbäck, T. (2020) Hyvinvointiin liittyvän avun hakemisia ja hakemattomuuksia miesten ryhmäkeskusteluissa. Kuntoutus 43(4) 21–32.

Kusenbach, M. (2003) Street phenomenology: The go-along as ethnographic research tool. Ethnography 4(3) 455–485. https://doi.org/10.1177/146613810343007

Käyhkö, M. (2020) ”Osaanko mä nyt olla tarpeeks yliopistollinen?” Työläistaustaiset yliopisto-opettajanaiset ja luokan kokemukset. Sosiologia 57(1) 7–25.

Lorimer, J. (2008) Counting Corncrakes: The Affective Science of the UK Corncrake Census. Social Studies of Science 38(3) 377–405. https://doi.org/10.1177/0306312707084396

Lyytimäki, J., Aittasalo, M. Aro, R., Kokko, S., Paloniemi, R., Sandberg, B. & Tapio P. (2019) Liikkumisvajeen luontopohjaiset ratkaisut ja ongelmat. Alue ja ympäristö 48(2) 99–105. https://doi.org/10.30663/ay.83039

MacLure, M. (2013) Researching without representation? Language and materiality in post-qualitative methodology. International Journal of Qualitative Studies in Education 26(6) 658–667. https://doi.org/10.1080/09518398.2013.788755

Masterton, W., Carver H., Parkes, T. & Park, K. (2020) Greenspace interventions for mental health in clinical and non-clinical populations: What works, for whom, and in what circumstances? Health & Place 64 102338. https://doi.org/10.1016/j.healthplace.2020.102338

Mcphie J. (2016) The Accidental Death of Mr. Happy: A Post-Qualitative Rhizoanalysis of Mental Health and Wellbeing. Unpublished doctoral thesis. Lancaster University.

Mcphie, J. 2019. Mental Health and Wellbeing in the Anthropocene. A Posthuman Inquiry. Palgrave Macmillan, Singapore.

Mcphie, J. & Clarke, D. A. G. (2015) A Walk in the Park: Considering Practice for Outdoor Environmental Education Through an Immanent Take on the Material Turn. The Journal of Environmental Education 46(4) 230–250. https://doi.org/10.1080/00958964.2015.1069250

Mcphie, J. & Clarke, D. A.G. (2019) Post-qualitative inquiry in outdoor studies: a radical (non-)methodology. Teoksessa Prince, H. & Humberstone, B. (toim.) Research methods in outdoor studies, 186–195. Routledge, Taylor & Francs, London.

Mcphie, J. & Clarke, D. A. G. (2020) Nature matters: diffracting a keystone concept of environmental education research – just for kicks. Environmental Education Research 26(9-10) 1509–1526. https://doi.org/10.1080/13504622.2018.1531387

Mikaels, J. & Asfeldt, M. (2017) Becoming-crocus, becoming-river, becoming-bear: A relational materialist exploration of place(s). Journal of Outdoor and Environmental Education 20(2) 2–13. https://doi.org/10.1007/BF03401009

Moore J. W. (2017) The Capitalocene, Part I: on the nature and origins of our ecological crisis. The Journal of Peasant Studies 44(3) 594–630. https://doi.org/10.1080/03066150.2016.1235036

Neuvonen, M., Kangas, K., Ojala, A. & Tyrväinen, L. (2019) Kaupunkiluonto asukkaiden liikunnan edistäjänä Helsingissä. Liikunta & Tiede 56(6) 77–86.

Nygren, N. V. & Jokinen, A. (2013) Significance of affect and ethics in applying conservation standards: The practices of flying squirrel surveyors. Geoforum 46 79–90. https://doi.org/10.1016/j.geoforum.2012.12.006

Pietarinen J. (1993). Ilon filosofia - Spinozan käsitys aktiivisestä ihmisestä. Yliopistopaino, Helsinki.

Precarias a la deriva. (2009) Hoivaajien kapina. Tutkimusmatkoja prekaarisuuteen. Käännös L. Böök, R. Heikkilä, E. Itkonen, A-R. Korhonen & E. Viren. Like, Helsinki.

Rautio, P. (2017) ”A Super Wild Story”: Shared Human–Pigeon Lives and the Questions They Beg. Qualitative Inquiry 23(9) 722–731. https://doi.org/10.1177/1077800417725353

Salo, U-M. (2015) Simsalabim, sisällönanalyysi ja koodaamisen haasteet. Teoksessa Aaltonen, S. & Högbacka R. (toim.) Umpikujasta oivallukseen: Refleksiivisyys empiirisessä tutkimuksessa, 166–190. Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura. Tampereen yliopistopaino, Tampere.

Santaoja, M. (2013) Rakkaudesta luontoon. Luontoharrastajat luonnonsuojelun toimijoina. Väitöskirja. Tampere University Press, Tampere. <http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-44-9216-7>.

Savolainen T. (2019) Keskisuomalainen terveysmetsä. Ensimmäiset keskisuomalaiset terveysmetsäretket – kohteet, sisältö ja vaikuttavuus. Opinnäytetyö. Humanistinen ammattikorkeakoulu, Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelma.

Severson, M. & Collins, D. (2018) Well-being in health geography. Conceptualizations, contributions, and questions. Teoksessa Crooks, V.A., Andrews, G. J. & Pearce, J. (toim.) Routledge Handbook of Health Geography, 124–130. Routledge, London. https://www.routledgehandbooks.com/doi/10.4324/9781315104584-18

Simkin J., Ojala A. & Tyrväinen, L. (2020) Restorative effects of mature and young commercial forests, pristine old-growth forest and urban recreation forest - A field experiment. Urban Forestry & Urban Greening 48 126567. https://doi.org/10.1016/j.ufug.2019.126567

Spinoza, Benedictus de. (1994 [1667]) Etiikka. Käännös V. Oittinen. Gaudeamus, Helsinki.

St.Pierre, E. A. (2017) Haecceity: Laying Out a Plane for Post Qualitative Inquiry. Qualitative Inquiry 23(9) 686–698. https://doi.org/10.1177/1077800417727764

St.Pierre, E. A. (2018) Writing Post Qualitative Inquiry. Qualitative Inquiry 24(9) 603–608. https://doi.org/10.1177/1077800417734567

St.Pierre, E. A (2019) Post Qualitative Inquiry in an Ontology of Immanence. Qualitative Inquiry 25(1) 3–16. https://doi.org/10.1177/1077800418772634

Taguchi, H. L. & St.Pierre, E. A. (2017) Using Concept as Method in Educational and Social Science Inquiry. Qualitative Inquiry 23(9) 643–648. https://doi.org/10.1177/1077800417732634

THL & SYKE (2020) Helsinki Declaration to protect human and planetary health for 2020’s. <http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202001283715>.

Tyrväinen, L., Lanki, T., Sipilä, R. & Komulainen, J. (2018) Mitä tiedetään metsän terveyshyödyistä? Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 134(13–14). 1396–1403. <https://www.duodecimlehti.fi/lehti/2018/13/duo14421>.

Tyrväinen L, Ojala, A., Korpela, K., Lanki, T., Tsunetsugu, Y. & Kagawa, T. (2014) The influence of urban green environments on stress relief measures: A field experiment. Journal of Environmental Psychology 38 1–9. https://doi.org/10.1016/j.jenvp.2013.12.005.

WHO & Stakes. (2004[2001]) ICF - Toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus. International classification of functioning, disability and health: ICF. Helsinki: World Health Organization & Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakes. <http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201303252595>.

Yli-Viikari, A. & Lilja, T. (2016) Se metsä on täynnä kyyneleitäni. Luonnon hyvinvointimerkityksiä jäljittämässä. Alue ja ympäristö 45(1) 68–79. <https://aluejaymparisto.journal.fi/article/view/60683>.