Terveyspolitiikan mahdollisuudet ekohyvinvointivaltiossa
DOI:
https://doi.org/10.30663/ay.109071Avainsanat:
terveyspolitiikka, terveyden edistäminen, ekohyvinvointivaltio, talouskasvuAbstrakti
Ilmastonmuutos on laajuudessaan ja ennustamattomuudessaan aikamme suurimpia uhkia sekä ihmisen että planeetan terveydelle. Se on myös haaste hyvinvointivaltion poliittiselle järjestelmälle, sillä perinteisesti ihmisten hyvinvoinnin ja terveyden on nähty olevan yhteydessä talouskasvuun. Talouskasvu puolestaan tuottaa yhä enemmän sosiaalisia ja ekologisia ongelmia, jotka vaativat poliittista huomiota. Tässä katsauksessa pohditaan sitä, miten niin sanotun ekohyvinvointivaltion ja terveyden edistämisen päämäärät voitaisiin sovittaa yhteen sekä millaisia tähän saakka käsittelemättömiä haasteita tässä saattaa olla. Mitä tapahtuu esimerkiksi terveyden ja terveyspalvelujen oikeudenmukaisuudelle ja tasa-arvolle, mikäli pyritään pois talouskasvusta? Entä miten ekologinen ja sosiaalinen kestävyys saadaan kokonaisvaltaiseksi osaksi terveyden edistämistä ja terveyspolitiikkaa?
Lähdeviitteet
Aivelo, T. & Lehtimäki, J. (2021) Luonnon monimuotoisuus edistää kansanterveyttä. Duodecim 137(20) 2135–41.
Bailey, D. (2015) The environmental paradox of the welfare state: The dynamics of sustainability. New political economy 20(6) 793–811. https://doi.org/10.1080/13563467.2015.1079169
Bailey, D. (2020) Re-thinking the fiscal and monetary political economy of the green state. New political economy, 25(1) 5–17. https://doi.org/10.1080/13563467.2018.1526267
Beck, U. (1992) Risk society. Towards a new modernity. Translated by M. Ritter. Sage Publications, London.
Blühdorn, I. (2016) Sustainability—post-sustainability—unsustainability. Teoksessa Gabrielson, T., Hall, C., Meyer, J. M. & Schlosberg, D. (toim.) The Oxford handbook of environmental political theory. Oxford University Press, Oxford, United Kingdom. https://doi.org/10.1093/OXFORDHB%2F9780199685271.013.39
Blühdorn, I. (2020) The legitimation crisis of democracy: emancipatory politics, the environmental state and the glass ceiling to socio-ecological transformation. Environmental Politics 29:1 38–57. https://doi.org/10.1080/09644016.2019.1681867
Buse, C. G., Smith, M. & Silva, D. S. (2019) Attending to scalar ethical issues in emerging approaches to environmental health research and practice. Monash bioethics review 37(1) 4-21. https://doi.org/10.1007/s40592-018-0080-3
Carter, N. (2018) The politics of the environment: Ideas, activism, policy. Cambridge University Press, Cambridge, United Kingdom.
Council of the European Union. (2019) The Economy of Well-being – OECD background paper. Doc. 10414/19 ADD 1. Council of the European Union, Bryssels, Belgium. <https://data.consilium.europa.eu/doc/document/ST-10414-2019-ADD-1/en/pdf>.
Dahlgren, G. & Whitehead, M. (1991) Policies and strategies to promote social equity in health. Background document to WHO-Strategy paper for Europe (No. 2007: 14). Institute for Futures Studies, Stockholm, Sweden.
Dahlgren, G. & Whitehead, M. (2006) European strategies for tackling social inequities in health: Levelling up Part 2. World Health Organization: Studies on social and economic determinants of population health. WHO Regional Office for Europe, Copenhagen, Denmark.
Duit, A. (2016) The four faces of the environmental state: environmental governance regimes in 28 countries. Environmental Politics 25(1) 69–91. https://doi.org/10.1080/09644016.2015.1077619
Eckersley, R. (2020a) Greening states and societies: from transitions to great transformations. Environmental Politics 1–21. https://doi.org/10.1080/09644016.2020.1810890
Eckersley, R. (2020b) The green state in transition: reply to Bailey, Barry and Craig. New political economy 25(1) 46–56. https://doi.org/10.1080/13563467.2018.1526270
Frenk, J. (2014) Health and the economy. Harvard International Review 35(4) 62.
Gough, I. & Meadowcroft, J. (2011) Decarbonizing the welfare state. Teoksessa Dryzek, John S., Norgaard, Richard B. & Schlosberg, David, (toim.) Oxford Handbook of Climate Change and Society 490–503. Oxford handbooks in politics & international relations. Oxford University Press, Oxford, United Kingdom.
Gough, I. (2016) Welfare states and environmental states: a comparative analysis. Environmental Politics 25(1) 24–47. https://doi.org/10.1080/09644016.2015.1074382
Gough, I. (2017) Heat, greed and human need: Climate change, capitalism and sustainable wellbeing. Edward Elgar Publishing, Cheltenham.
Haines, A. & Ebi, K. (2019) The imperative for climate action to protect health. New England Journal of Medicine, 380(3) 263–273. https://doi.org/10.1056/NEJMra1807873
Hamilton, I., Kennard, H., McGushin, A., Höglund-Isaksson, L., Kiesewetter, G., Lott, M., ... & Watts, N. (2021) The public health implications of the Paris Agreement: a modelling study. The Lancet Planetary Health 5(2) e74–e83. https://doi.org/10.1016/S2542-5196(20)30249-7
Hamlin, C. (2009) The history and development of public health in developed countries. Teoksessa Detels, R., Beaglehole, M., Lansang, M. & Gulliford, M. (toim.) Oxford textbook of public health (1) 20–38, (5. painos). Oxford University Press, Oxford, United Kingdom.
Hancock T., Spady D.W. & Soskolne, C.L. (toim.). (2015) Global change and public health: addressing the ecological determinants of health. Canadian Public Health Association. <https://cpha.ca/sites/default/files/assets/policy/edh-brief.pdf>. 23.4.2021
Hancock, T. (2015) Population health promotion 2.0: An eco-social approach to public health in the Anthropocene. Canadian Journal of Public Health 106(4) e252–e255. https://doi:10.17269/CJPH.106.5161
Hancock, T. (2019) Beyond science and technology: Creating planetary health needs not just ‘head stuff’, but social engagement and ‘heart, gut and spirit’stuff. Challenges 10(1) 31. https://doi:10.3390/challe10010031
Harjanne, A., Räisänen, H. & Eronen, J. T. (2020) Suomen pandemiapolitiikka näköalana ilmastokriisipolitiikkaan. Tiede & edistys 45(4) 348–366.
Hausknost, D. (2020) The environmental state and the glass ceiling of transformation. Environmental Politics 29(1) 17–37. https://doi.org/10.1080/09644016.2019.1680062
Hausknost, D. & Hammond, M. (2020) Beyond the environmental state? The political prospects of a sustainability transformation. Environmental Politics 29(1) 1–16. https://doi.org./10.1080/09644016.2020.1686204
Hirvilammi, T. & Massa, I. (2009). Ympäristöpolitiikan lähtökohtia. Teoksessa Massa, I. (toim.) Vihreä teoria: ympäristö yhteiskuntateorioissa. Gaudeamus Helsinki University Press Oy, Helsinki.
Hirvilammi, T. & Helne, T. (2014) Changing paradigms: A sketch for sustainable wellbeing and ecosocial policy. Sustainability 6(4) 2160-2175. https://doi:10.3390/su6042160
Hirvilammi, T. (2020a) The virtuous circle of sustainable welfare as a transformative policy idea. Sustainability 12(1) 391. https://doi:10.3390/su12010391
Hirvilammi, T. (2020b) Hyvä kehä kestävän hyvinvoinnin vauhdittajana. Kalevi Sorsa-säätiö. .
Hirvilammi, T. & Koch, M. (2020) Sustainable welfare without growth. Sustainability 12(5) 1824. https://doi:10.3390/su12051824
Huhtala, H. & Lahikainen, L. (2021) Ilmastonmuutos ja hyvinvointivaltio: Mistä puhumme, kun puhumme ilmastonmuutoksesta ja hyvinvointivaltiosta. <https://www.ecowelfare.fi/2021/10/26/ilmastonmuutos-ja-hyvinvointivaltio-mista-puhumme-kun-puhumme-ilmastonmuutoksesta-ja-hyvinvointivaltiosta>. 2.11.2021.
Julkunen, R. (2017) Muuttuvat hyvinvointivaltiot: eurooppalaiset hyvinvointivaltiot reformoitavina. SoPhi 137, Jyväskylän yliopisto. <http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7146-5>.
Kangasniemi, M., Halminen, O., Hult, M., Kallio, H., Linna, M. & Suominen, S. (2021) Kohdennettu ja ennakoitu hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen: vaikutusten ja kustannusten arviointityökalut. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2021: 54. Valtioneuvoston kanslia, Helsinki.
Karvonen, S., Martelin, T., Kestilä, L. & Junna, L. (2019) Tulotason mukaiset terveyserot. Teoksessa Kestilä, L. & Karvonen, S. (toim.) Suomalaisten hyvinvointi 2018. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki.
Koch, M. (2018) Sustainable welfare, degrowth and eco-social policies in Europe. Teoksessa Vanhercke B., Ghailani D. and Sabato S. (toim.) Social policy in the European Union: state of play 35–50. European Trade Union Institute (ETUI) & European Social Observatory (OSE), Brussels, Belgium.
Koch, M. (2020) The state in the transformation to a sustainable postgrowth economy. Environmental Politics 29(1) 115–133. https://doi.org/10.1080/09644016.2019.1684738
Koch, M. & Fritz, M. (2014) Building the eco-social state: do welfare regimes matter? Journal of Social Work Practice 43(4) 679-703. https://doi.org/10.1017/s004727941400035x
Kuukka, K., Lehtonen, A. & Pulkki, J. (2019) Kansanterveystieteen ekologinen käänne: Kohti ekososiaalista terveysparadigmaa. Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti 56(4) 306–317. https://doi.org/10.23990/sa.83056
Matthies, A.-L. & Närhi, K. (2017) It is the Time for Social Work and Social Policy Research on the Ecosocial Transition. Teoksessa A.-L. Matthies & K. Närhi (toim.), The Ecosocial Transition of Societies: The Contribution of Social Work and Social Policy 1–13. Routledge, Routledge Advances in Social Work.
Mayer, M., Manu, S., Siltanen, K., Nurminen, M., Talvitie, J., Haanpää, S. & Smith, C. (2020) Ilmastonmuutos ja sosiaali- ja terveyssektori. SOSTE Suomen Sosiaali ja terveys ry, Helsinki. <https://www.soste.fi/wp-content/uploads/2020/06/SOSTE-julkaisu-2020-Ilmastonmuutos-ja-sosiaali-ja-terveyssektori.pdf>.
McCauley, D. & Heffron, R. (2018) Just transition: Integrating climate, energy and environmental justice. Energy Policy 119 1–7. https://doi.org/10.1016/j.enpol.2018.04.014
McMichael, A. (2018) Population health deficits due to biodiversity loss, climate change, and other environmental degradation. Teoksessa van den Bosch, M. & Bird, W. (toim.) Oxford Textbook of Nature and Public Health: The role of nature in improving the health of a population 221–228. Oxford University Press, Oxford, United Kingdom.
Metsähallitus (2021) Kansallispuistoissa ennätysvilkas vuosi – Koronapandemia vahvisti pitkään jatkunutta trendiä retkeilyn suosiosta. 26.1.2021. <https://www.luontoon.fi/-/kansallispuistoissa-enn%C3%A4tysvilkas-vuosi-koronapandemia-vahvisti-pitk%C3%A4%C3%A4n-jatkunutta-trendi%C3%A4-retkeilyn-suosiosta>. 2.11.2021.
Muuri, A. (2008) Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää?: Tutkimus suomalaisten mielipiteistä ja kokemuksista sosiaalipalveluista sekä niiden suhteesta legitimiteettiin. Väitöskirja, valtiotieteellinen tiedekunta, yhteiskuntapolitiikan laitos, Helsingin yliopisto. <http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-33-2246-5>.
Paloniemi, R., Tiitu, M., Viinikka, A., Vikström, S. & Furman, E. (2017) Luonto edistämään terveyttä myös kaupungissa. SYKE Policy Brief, Suomen Ympäristökeskus, Helsinki. <http://hdl.handle.net/10138/215209>.
Palosuo, H., Sihto, M., Lahelma, E., Lammi-Taskula, J. & Karvonen, S. (2013) Sosiaaliset määrittäjät WHO: n ja Suomen terveyspolitiikassa. Raportti 14/2013. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki.
Palosuo, H. & Lahelma, E. (2013) Terveyden sosiaaliset määrittäjät. Teoksessa Sihto, M., Palosuo, H., Topo, P., Vuorenkoski, L. & Leppo, K. (toim.) Terveyspolitiikan perusta ja käytännöt 39–55. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki.
Parkes, M. W., Poland, B., Allison, S., Cole, D. C., Culbert, I., Gislason, M. K., ... & Waheed, F. (2020) Preparing for the future of public health: ecological determinants of health and the call for an eco-social approach to public health education. Canadian Journal of Public Health 111(1) 60-64. https://doi.org/10.17269/s41997-019-00263-8
Petersen, A. & Lupton, D. (1996) The new public health: Health and self in the age of risk. Sage Publications, Inc, London, United Kingdom.
Pulkki, J., Perkiö, M. & Kokkinen, L. (2019) Kansanterveys ja ekologinen kuorma. Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti 56(4) 291–305. https://doi.org/10.23990/sa.83059
Raleigh, V. (2019) Trends in life expectancy in EU and other OECD countries: Why are improvements slowing? OECD Health Working Papers, No. 108, OECD Publishing, Paris. http://dx.doi.org/10.1787/223159ab-en
Raphael, D. (2014) Challenges to promoting health in the modern welfare state: the case of the Nordic nations. Scandinavian journal of public health 42(1) 7–17. https://doi.org/10.1177/1403494813506522
Rockström, J., Steffen, W., Noone, K., Persson, Å., Chapin, F. S., Lambin, E. F., ... & Foley, J. A. (2009) A safe operating space for humanity. Nature 461(7263) 472–475. https://doi.org/10.1038/461472a
Rossa-Roccor, V., Giang, A. & Kershaw, P. (2021) Framing climate change as a human health issue: enough to tip the scale in climate policy? The Lancet Planetary Health 5(8) e553–e559. https://doi.org/10.1016/S2542-5196(21)00113-3
Shankardass, K., Muntaner, C., Kokkinen, L., Shahidi, F. V., Freiler, A., Oneka, G., ... & O’Campo, P. (2018) The implementation of Health in All Policies initiatives: a systems framework for government action. Health research policy and systems 16(1) 1–10. https://doi.org/10.1186/s12961-018-0295-z
Sharifi, A., Pathak, M., Joshi, C. & He, B. J. (2021) A Systematic Review of the health co-benefits of urban climate change adaptation. Sustainable Cities and Society 103190. https://doi.org/10.1016/j.scs.2021.103190
Sihto, M. (2013) Terveyspolitiikka, kansanterveys ja terveyden edistäminen – käsitteitä ja kehityskulkuja. Teoksessa Sihto, M., Palosuo, H., Topo, P., Vuorenkoski, L. & Leppo, K. (toim.) Terveyspolitiikan perusta ja käytännöt 14–38. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki.
Sihto, M. & Palosuo, H. (2013) Terveyserot terveyspoliittisena kysymyksenä. Teoksessa Sihto, M., Palosuo, H., Topo, P., Vuorenkoski, L. & Leppo, K. (toim.) Terveyspolitiikan perusta ja käytännöt 223–240. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, He§lsinki.
Sjöblom, J., Wallin, A. & Rikala, S. (2020) Kohti sosiaalisesti kestävää kaupunkia. Alusta!-blogi, Tampereen yliopisto. <https://www.tuni.fi/alustalehti/2020/06/29/kohti-sosiaalisesti-kestavaa-kaupunkia>. 2.11.2021.
STM (Sosiaali- ja terveysministeriö) (2001) Valtioneuvoston periaatepäätös Terveys 2015 -kansanterveysohjelmasta. Sosiaali- ja terveysministeriö, Helsinki. <http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201309236235>.
STM (Sosiaali- ja terveysministeriö) (2021) Ilmastonmuutos sosiaali- ja terveyssektorilla – Sosiaali- ja terveysministeriön ilmastonmuutokseen sopeutumisen suunnitelma (2021–2031). Sosiaali- ja terveysministeriö, Helsinki. <http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-5410-6>.
Ståhl, T. (2018) Health in All Policies: From rhetoric to implementation and evaluation–the Finnish experience. Scandinavian journal of public health 46(20_suppl) 38–46. https://doi.org.10.1177/1403494817743895
Tong, S., Confalonieri, U., Ebi, K. & Olsen, J. (2016) Managing and mitigating the health risks of climate change: calling for evidence-informed policy and action. Environmental Health Perspectives 124(10) A176–A179. https://doi.org/10.1289/EHP555
Vadén, T., Lähde, V., Majava, A., Toivanen, T., Eronen, J. T. & Järvensivu, P. (2019) Onnistunut irtikytkentä Suomessa? Alue ja ympäristö 48(1) 3–13. https://doi.org/10.30663/ay.76338
Watts, N., Adger, W. N., Agnolucci, P., Blackstock, J., Byass, P., Cai, W., ... & Costello, A. (2015) Health and climate change: policy responses to protect public health. The Lancet 386(10006) 1861–1914. https://doi.org/10.1016/S0140-6736(15)60854-6
Vesa, J., Gronow, A. & Ylä-Anttila, T. (2020) The quiet opposition: How the pro-economy lobby influences climate policy. Global Environmental Change 63 102117. https://doi.org/10.1016/j.gloenvcha.2020.102117
WHO (World Health Organization) (1986) Ottawa Charter for Health Promotion. Ottawa, Canada.
WHO (World Health Organization) (2020) WHO global strategy on health, environment and climate change. The transformation needed to improve lives and well-being sustainably through healthy environments. World Health Organization, Geneva, Switzerland. <https://apps.who.int/iris/bitstream/handle/10665/331959/9789240000377-eng.pdf?ua=1>. 18.5.2021.
Williams, L. (2017) Empowerment and the ecological determinants of health: three critical capacities for practitioners. Health promotion international 32(4) 711–722. https://doi.org/10.1093/heapro/daw011
Workman, A., Blashki, G., Bowen, K. J., Karoly, D. J. & Wiseman, J. (2019) Health co-benefits and the development of climate change mitigation policies in the European Union. Climate Policy 19(5) 585–597. https://doi.org/10.1080/14693062.2018.1544541
Tiedostolataukset
Julkaistu
Numero
Osasto
Lisenssi
Copyright (c) 2021 Katja Kuukka
Tämä työ on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen Julkinen -lisenssillä.
Artikkelin lähettämisen yhteydessä tekijä hyväksyy sähköisen kustannussopimuksen (avaa linkki ja LUE!). Kustannussopimus kattaa kirjoituksen julkaisun Alue ja ympäristö -lehden paperi- ja/tai verkkolehdessä Open Access -periaatteiden mukaisesti Creative Commons Attribution 4.0 -lisenssillä [https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/]. (huom! muutettu 29.5.2018!) Ehdot antavat kenen tahansa ilman korvausta kopioida teosta ja levittää sitä edelleen missä tahansa välineessä ja muodossa muutettuna tai muuttamattomana edellyttäen että teoksen julkaisemisen yhteydessä ilmoitetaan tekijän tai tekijöiden nimi ja noudatetaan muita lisenssin ehtoja. Tekijänoikeuksista saa lisätietoa Kopioston sivuilta.
Alue ja ympäristö on tieteellinen aikakausjulkaisu, joka ei tavoittele kaupallista hyötyä vaan kustannussopimuksen tavoitteena on tunnustaa tekijän moraaliset oikeudet teokseen ja mahdollistaa Alue ja ympäristö -lehden tarjoama tieteellisen tiedon levittäminen niin painetussa muodossa kuin sähköisillä foorumeilla
Julkaistujen artikkeleiden metadatan käyttölisenssi on Creative Commons CC0 1.0 Universal (CC0 1.0).
Lisätietoa avoimesta julkaisemisesta:
