Puurakentamisella kestävyyttä
Analyysi verkkokeskustelujen kuluttajanäkemyksistä
DOI:
https://doi.org/10.30663/ay.109144Avainsanat:
puurakentaminen, kestävyys, puurakennus, kuluttaja, verkkokeskusteluAbstrakti
Puurakentaminen on keino torjua ilmastonmuutosta ja edistää kestävää rakentamista. Valtio onkin pyrkinyt edistämään puun käyttöä ja asettanut mm. julkiselle puurakentamiselle kansalliset tavoitteet. Erityisesti suuria ja monikerroksisia puurakennuksia toivotaan Suomeen lisää. Suurista puurakennuksista on kuitenkin toistaiseksi saatavilla suhteellisen vähän tietoa. Tämä tutkimus tarkastelee kuluttajien näkemyksiä puurakentamisesta ja pohtii, miten puurakentamiseen liittyvää viestintää eri kuluttajaryhmille voidaan edistää. Aineistona on puurakentamista koskevien uutisten verkkokeskustelut vuonna 2020. Kuluttajanäkemysten perusteella on tyypitelty kuusi erilaista kuluttajaryhmää. Tutkimus antaa suosituksia siitä, kuinka viestiä puurakentamisesta kullekin kuluttajatyypille. Ekologisuuteen uskovat ovat tietoisia puurakentamisen ekologisuudesta, mutta heille kannattaa viestiä myös muista monikerroksisen puurakennuksen ominaisuuksista. Ekologisuutta epäilevät tarvitsevat selkeää tietoa puurakentamisen ekologisuuseduista. Rakennuksen kestävyydestä huolestuvilla epäilyksiä on mm. monikerroksisten puurakennusten paloturvallisuudesta. Heille voidaan antaa realistista tietoa vahinkojen mahdollisuudesta sekä rakennuksen kaikista ominaisuuksista pitkällä aikavälillä. Hinnasta huolestuvat pitävät monikerroksisia puurakennuksia kalliina. Heille täytyy viestiä hinnoista ja ylläpitokustannuksista läpinäkyvästi ja muihin rakennustapoihin vertaillen. Visuaalisuudesta pitäviä miellyttää puurakennusten ulkonäkö ja estetiikka. Visuaalisuutta arvostaville voidaan esimerkiksi tarjota vierailuja puurakennuksiin ja hyödyntää viestinnässä kuvia ja videoita. Puun luontaisia ominaisuuksia arvostaville tärkeää on mm. puurakennusten hengittävyys ja asumismukavuus, ja heille sopii puurakennusten muista ominaisuuksista kertominen. Tutkimus tuo ilmi niin kielteisiä kuin myönteisiäkin kuluttajanäkemyksiä puurakennuksista ja osoittaa tarpeen lisätä tietoa ja viestintää, jos puurakentamista halutaan edistää.
Lähdeviitteet
Aalto, T. & Uusisaari Yoe, M. (2009) Nettielämää: Sosiaalisen median maailmat. BTJ Kustannus.
Amiri, A., Ottelin, J., Sorvari, J. & Junnila, S. (2020) Cities as carbon sinks–classification of wooden buildings. Environmental Research Letters 15. https://doi.org/10.1088/1748-9326/aba134
Anderson, A. A., Brossard, D., Scheufele, D. A., Xenos, M. A. & Ladwig, P. (2014) The “Nasty Effect:” Online Incivility and Risk Perceptions of Emerging Technologies. Journal of Computer-Mediated Communication 19 373–387. https://doi.org/10.1111/jcc4.12009
Gibler, K. M. & Tyvimaa, T. (2014) The potential for Consumer Segmentation in the Finnish Housing Market. The Journal of Consumer Affairs 48(2) 351–379. https://doi.org/10.1111/joca.12037
Gregory, K. (2018) Online Communication Settings and the Qualitative Research Process: Acclimating Students and Novice Researchers. Qualitative Health Research 28(10) 1610–1620. https://doi.org/1d0o.i.1o1rg7/71/01.10147977/13024391738273716867276562
Hadler M., Klösch B., Schwarzinger S., Schweighart M., Wardana R., Bird D.N. (2022) Measuring Environmental Attitudes and Behaviors. Teoksessa Hadler, M., Klösch, B., Schwarzinger, S., Schweighart, M., Wardana, R. & Bird, D.N. (toim.) Surveying Climate-Relevant Behavior 15–35. Palgrave Macmillan, Cham. https://doi.org/10.1007/978-3-030-85796-7_2
Herring, S. (2007) A Faceted Classification Scheme for Computer-Mediated Discource. Language@Internet 4(1). <https://nbn-resolving.de/urn:nbn:de:0009-7-7611>.
Hsueh, N., Yogeeswaran, K. & Malinen, S. (2015) “Leave Your Comment Below”: Can Biased Online Comments Influence Our Prejudicial Attitudes and Behaviors? Human Communication Research 41 557–576. https://doi.org/10.1111/hcre.12059
Hämäläinen, M., Jussila, J. & Salmi A. (2021) Elinvoimaa ja kestävyyttä teollisella puurakentamisella. Vaasan yliopisto, Raportteja 25. <https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-476-957-0>.
Kylkilahti, E., Berghäll, S., Autio, M., Nurminen, J., Toivonen, R., Lähtinen, K., Vihemäki H., Franzini, F. & Toppinen A. (2020) A consumer-driven bioeconomy in housing? Combining consumption style with students’ perceptions of the use of wood in multi-storey buildings. Ambio 49. https://doi.org/10.1007/s13280-020-01397-7
Laaksonen, S-M. (2021) Sosiaalinen media tutkimusaineistona. Teoksessa Vuori, J. (toim.) Laadullisen tutkimuksen verkkokäsikirja. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto, Tampere. <https://www.fsd.tuni.fi/fi/palvelut/menetelmaopetus/kvali/laadullisen-tutkimuksen-aineistot/sosiaalinen-media-tutkimusaineistona>.
Larasatie, P., Guerrero, J. E., Conroy, K., Hall, T. E., Hansen, E. & Needham, M. D. (2018) What does the Public Believe About Tall Wood Buildings? An Exploratory Study in the US Pacific Northwest. Journal of Forestry 116(5) 429–436. doi:10.1090/jofore/fvy025
Lind, M. & Salomonson, N. (2010) Services IT and Consumption. Teoksessa Ekström, K. (toim.) Consumer Behaviour: A Nordic Perspective 494–513. Studentlitteratur.
Luo, W., Mineo, K., Matsushita, K. & Kanzaki M. (2018) Consumer willingness to pay for modern wooden structures: A comparison between China and Japan. Forest Policy and Economics 91 84–93. https://doi.org/10.1016/j.forpol.2017.12.003
Lähtinen, K., Harju, C. & Toppinen, A. (2019) Consumers’ perceptions on the properties of wood affecting their willingness to live in and prejudices against houses made of timber. Wood Material Science & Engineering, 14(5) 325–331. https://doi.org/10.1080/17480272.2019.1615548
Lähtinen, K., Toppinen, A., Suojanen, H., Stern, T., Ranacher, L., Burnard, M. & Kuzman, M., K. (2017) Forest Sector Sustainability Communication in Europe: a Systematic Literature Review on the Contents and Gaps. Current Forestry Reports 3(3) 173–187. https://doi.org/10.1007/s40725-017-0063-2
Mohr, L. & Webb, D. (2005) The effects of corporate social responsibility and price on consumer responses. Journal of Consumer Affairs 39(1) 121–147.
Moser, A.K. (2015) Thinking green, buying green? Drivers of pro-environmental purchasing behavior, Journal of Consumer Marketing 32(3) 167–175. https://doi.org/10.1108/JCM-10-2014-1179
Nisula, R. (2021) ”Puukerrostalon ulkoisesta ilmeestä pitää ilmetä, että se on puusta rakennettu”. Puurakentamisen kuluttajanäkemykset uutisten verkkokommenteissa. Pro-gradu tutkielma, Markkinoinnin johtaminen, Vaasan yliopisto. <https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021051329823>.
Nordfält, J. (2010) Learning and memory. Teoksessa Ekström, K. (toim.) Consumer Behaviour: A Nordic Perspective. 149–268. Studentlitteratur.
Palonen, K. (2017) Kuluttajien asumisvalinnat ja näkemykset puusta rakennusmateriaalina – ”se ei oo semmonen kivihirviö”. Pro gradu -tutkielma. Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta, Taloustieteen laitos, Helsingin yliopisto. <http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201708225233>.
Petruch, M. & Walcher, D. (2021) Timber for future? Attitudes towards timber construction by young millennials in Austria - Marketing implications from a representative study. Journal of Cleaner Production 294 126324.
Rajagopal (2018) Consumer Behavior Theories: Convergence of Divergent Perspectives with Applications to Marketing and Management. Business Expert Press.
Roberts-Lombard, M. & Parumasur, S.B. (2017) Consumer Behaviour (4. painos). Juta & Company Ldt.
Saldana, J., Leavy, P. & Beretvas, N. (2011) Fundamentals of Qualitative Research: Understanding Qualitative Research. Oxford University Press.
Salmela, E. (2021) ”Ajattelin kysyä palstan asiantuntijoilta ennen kääntymistä lipevien myyntimiesten puoleen.” Erikoisalaan liittyvien neuvojen ja tiedon pyytäminen verkkoyhteisöissä. Väitöskirja, Acta Wasaensia 469, Vaasan yliopisto.
Salmi, A., Jussila, J. & Hämäläinen, M. (2022) ”The role of municipalities in transformation towards more sustainable construction: The case of wood construction in Finland”. Construction Management and Economics. https://doi.org/10.1080/01446193.2022.2037145
Schiffman, L. G. & Wisenbilt J. L. (2015) Consumer Behavior Eleventh Edition. Consumer Perception.
Scholderer J. (2010) Perception and information processing. Teoksessa Ekström, K.M. (toim.) Consumer Behaviour A Nordic Perspective 233–247. Studentlitteratur.
Solomon, M. R., Hogg, M. K., Askegaard, S. & Bamossy G. (2019) Consumer Behaviour: A European Perspective. Pearson International Content.
Strobel, K., Nyrud, A. Q. & Bysheim, K. (2017). Interior wood use: linking user perceptions to physical properties. Scandinavian Journal of Forest Research 32(8) 798–806. https://doi.org/10.1080/02827581.2017.1287299
Toivonen, R. (2011) Dimensionality of quality from a customer perspective in the wood industry. Dissertationes Forestales 114. <http://hdl.handle.net/10138/25728>.
Toppinen, A., Sauru, M., Pätäri, S., Lähtinen, K. & Tuppura, A. (2018) Internal and external factors of competitiveness shaping the future of wooden multistory construction in Finland and Sweden. Construction Management and Economics 37(4) 201–216. https://doi.org/10.1080/01446193.2018.1513162
Toppinen, A., Toivonen, R., Valkeapää, A. & Rämö, A-K. (2013) Consumer perceptions of environmental and social sustainability of wood products in the Finnish market. Scandinavian Journal of Forrest Research 28(8) 775–783. http://dx.doi.org/10.1080/02827581.2013.824021
Valtioneuvosto (2019). Pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelma 10.12.2019. Valtioneuvoston julkaisuja 2019:31. <http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-808-3>. 23.9.2020.
Whiteman, G., Walker, B., & Perego, P. (2013) Planetary Boundaries: Ecological Foundations for Corporate Sustainability. Journal of Management Studies 50(2) 307–336.
Ympäristöministeriö (2020a) Julkisen puurakentamisen kansalliset tavoitteet. <https://www.ym.fi/download/noname/%7B45F5028E-8436-408A-8CD7-510C6C1AD000%7D/161609>. 23.9.2020.
Ympäristöministeriö (2020b) Puurakentamisen ohjelma. <https://ym.fi/puurakentaminen>. 23.9.2020.
Tiedostolataukset
Julkaistu
Numero
Osasto
Lisenssi
Copyright (c) 2022 Reetta Nisula, Asta Salmi
Tämä työ on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen Julkinen -lisenssillä.
Artikkelin lähettämisen yhteydessä tekijä hyväksyy sähköisen kustannussopimuksen (avaa linkki ja LUE!). Kustannussopimus kattaa kirjoituksen julkaisun Alue ja ympäristö -lehden paperi- ja/tai verkkolehdessä Open Access -periaatteiden mukaisesti Creative Commons Attribution 4.0 -lisenssillä [https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/]. (huom! muutettu 29.5.2018!) Ehdot antavat kenen tahansa ilman korvausta kopioida teosta ja levittää sitä edelleen missä tahansa välineessä ja muodossa muutettuna tai muuttamattomana edellyttäen että teoksen julkaisemisen yhteydessä ilmoitetaan tekijän tai tekijöiden nimi ja noudatetaan muita lisenssin ehtoja. Tekijänoikeuksista saa lisätietoa Kopioston sivuilta.
Alue ja ympäristö on tieteellinen aikakausjulkaisu, joka ei tavoittele kaupallista hyötyä vaan kustannussopimuksen tavoitteena on tunnustaa tekijän moraaliset oikeudet teokseen ja mahdollistaa Alue ja ympäristö -lehden tarjoama tieteellisen tiedon levittäminen niin painetussa muodossa kuin sähköisillä foorumeilla
Julkaistujen artikkeleiden metadatan käyttölisenssi on Creative Commons CC0 1.0 Universal (CC0 1.0).
Lisätietoa avoimesta julkaisemisesta:
