Yhteistä ja yksityistä hyvää: kokemuksia kaivostoiminnan ympäristöoikeudenmukaisuudesta maaseuduilla
DOI:
https://doi.org/10.30663/ay.130927Avainsanat:
Maaseutu, Kaivostoiminta, Ympäristöoikeudenmukaisuus, Vihreä siirtymäAbstrakti
Vihreä siirtymä yhdessä geopoliittisten tavoitteiden kanssa kasvattaa painetta kriittisten mineraalien etsimiseen ja tuottamiseen. Tämä paine kohdistuu enenevissä määrin maaseuduille. Maaseutujen vahvuus on perinteisesti ollut luonnonvarojen käyttö, mukaan lukien kaivostoiminta. Samanaikaisesti vihreän siirtymän kanssa kaivostoimintaan ja malminetsintään kohdistuva vastustus on kuitenkin kasvussa. Globaalien ja kansallisten tavoitteiden sekä paikallisen tason kokemusten välinen ristiriita on nostanut keskiöön kysymyksen vihreän siirtymän ja siihen liittyvän kaivostoiminnan koetusta oikeudenmukaisuudesta. Tässä artikkelissa tarkastelemme maaseutujen luonnonvarojen käyttöön ja erityisesti kaivostoimintaan liittyviä oikeudenmukaisuuden kokemuksia kolmella paikkakunnalla: Heinävedellä, Kaustisella ja Sodankylässä. Avaamme keskustelua siitä, mitä ympäristöoikeudenmukaisuus tarkoittaa Suomen maaseutujen näkökulmasta. Artikkeli perustuu alkuvuodesta 2023 toteutetun verkkokyselyn määrällisiin, laadullisiin ja karttatuloksiin. Etenkin Heinävedellä ja Sodankylässä korostuivat vastaajien kokemukset siitä, etteivät kuntalaisten vaikutusmahdollisuudet luonnonvaroihin liittyvässä päätöksenteossa ole riittäviä. Kaivostoimintaan liittyvät kokemukset oikeudenmukaisuudesta tiivistyivät koettujen tai pelättyjen ympäristö- ja vesistövaikutusten sekä paikallisten luontoon ja ympäristöön liittämien arvotusten ja tiedon tunnustamisen ympärille. Tulosten perusteella esitämme, että koettu oikeudenmukaisuus on keskeisessä osassa määrittelemässä paikallisen tason suhtautumista vihreän siirtymän kaivostoimintaa kohtaan maaseuduilla.
Tiedostolataukset
Julkaistu
Versiot
- 2023-12-21 (2)
- 2023-11-28 (1)
Numero
Osasto
Lisenssi
Copyright (c) 2023 Johanna Leino, Sonja Kivinen, Tuija Mononen, Jukka Sihvonen
Tämä työ on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen Julkinen -lisenssillä.
Artikkelin lähettämisen yhteydessä tekijä hyväksyy sähköisen kustannussopimuksen (avaa linkki ja LUE!). Kustannussopimus kattaa kirjoituksen julkaisun Alue ja ympäristö -lehden paperi- ja/tai verkkolehdessä Open Access -periaatteiden mukaisesti Creative Commons Attribution 4.0 -lisenssillä [https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/]. (huom! muutettu 29.5.2018!) Ehdot antavat kenen tahansa ilman korvausta kopioida teosta ja levittää sitä edelleen missä tahansa välineessä ja muodossa muutettuna tai muuttamattomana edellyttäen että teoksen julkaisemisen yhteydessä ilmoitetaan tekijän tai tekijöiden nimi ja noudatetaan muita lisenssin ehtoja. Tekijänoikeuksista saa lisätietoa Kopioston sivuilta.
Alue ja ympäristö on tieteellinen aikakausjulkaisu, joka ei tavoittele kaupallista hyötyä vaan kustannussopimuksen tavoitteena on tunnustaa tekijän moraaliset oikeudet teokseen ja mahdollistaa Alue ja ympäristö -lehden tarjoama tieteellisen tiedon levittäminen niin painetussa muodossa kuin sähköisillä foorumeilla
Julkaistujen artikkeleiden metadatan käyttölisenssi on Creative Commons CC0 1.0 Universal (CC0 1.0).
Lisätietoa avoimesta julkaisemisesta:
