Miten maaseudun pienet yritykset näkyvät vihreässä siirtymässä? Katsaus Kainuun alueen strategiseen ohjaukseen
Avainsanat:
pienet yritykset, vihreä siirtymä, maaseutu, Kainuu, strateginen ohjausAbstrakti
Vihreää siirtymää ohjataan lainsäädännöllisin keinoin niin Euroopan unionin kuin kansallisen tason politiikalla. Suomi on asettanut tavoitteeksi hiilineutraaliuden vuoteen 2035 mennessä ja tukee vihreää siirtymää taloudellisesti. Poliittis-taloudelliset linjaukset koskevat niin maakuntia, kuntia kuin yksittäisiä yrityksiäkin. Tässä katsauksessa tarkastelemme, miten maaseutumaiset ja harvaan asutut alueet sekä niillä toimivat pienet yritykset on huomioitu vihreään siirtymään liittyvässä kansallisessa, alueellisessa ja paikallisessa strategisessa ohjauksessa. Harvaan asuttujen alueiden mahdollisuuksien parantaminen on valtakunnallisesti nähty tärkeäksi ja erityisesti pienillä yrityksillä voi olla keskeinen rooli harvaan asuttujen alueiden elinvoimaisuuden kannalta. Tämän katsauksen kohdealueena on Ylä- ja Itä-Kainuu. Aineistona käytetään Orpon hallitusohjelmaa, kansallista energia- ja ilmastostrategiaa Hiilineutraali Suomi 2035, Kainuu-ohjelmaa ja alueen kuntien strategioita. Katsaus luo kokonaiskuvaa siitä, miten pienten yritysten mahdollisuus toimia vihreän siirtymän suunnannäyttäjinä ja näin maaseutumaisten alueiden elinvoimaisuuden ja monimuotoisuuden edistäjinä näyttäytyy eri aluetasojen strategioissa. Vertailussa havaitaan strategisia eroja maaseudun ja pienten yritysten roolien suhteen osana vihreää siirtymää. Kansallisella tasolla maaseutu pelkistyy alku- ja energiantuotannon resurssiperiferiaksi. Maakuntatasolla Kainuu profiloi itsensä vihreässä siirtymässä houkuttelevaksi ja erottuvaksi alueeksi. Vihreän siirtymän tavoitteet voivat myös olla läsnä kuntien toiminnassa, mutta eivät näy sanoitettuina niiden strategioissa.
Viittaaminen
Copyright (c) 2024 Santeri Halonen, Anna-Mari Simunaniemi, Katariina Ala-Rämi
Tämä työ on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen Julkinen -lisenssillä.