Kohtuus esiin tehokkuuden varjosta: Kuinka kohtuus sisältyy suomalaisten asiantuntijoiden näkemyksiin kestävän asumisen ohjauskeinoista?

Kaisa Matschoss; Laura Salmivaara; Eva Heiskanen; Minna Kanerva; Senja Laakso; Tina Nyfors; Tiia-Lotta Pekkanen

doi:10.30663/ay.146624

Kirjoittajat

Kaisa Matschoss Kuluttajatutkimuskeskus, Helsingin yliopisto https://orcid.org/0000-0002-4045-6729
Laura Salmivaara Metsätieteiden osasto, Kestävyystieteen instituutti, Helsingin yliopisto https://orcid.org/0000-0001-6250-8270
Eva Heiskanen Kuluttajatutkimuskeskus, Helsingin yliopisto https://orcid.org/0000-0003-0200-2133
Minna Kanerva Sustainability Research Center (artec), University of Bremen https://orcid.org/0000-0003-3271-2371
Senja Laakso Kuluttajatutkimuskeskus, Helsingin yliopisto https://orcid.org/0000-0002-9156-4252
Tina Nyfors Kestävyystieteen instituutti, Helsingin yliopisto https://orcid.org/0000-0002-8596-0988
Tiia-Lotta Pekkanen LUT-kauppakorkeakoulu, LUT-yliopisto https://orcid.org/0000-0002-4083-9439

DOI: https://doi.org/10.30663/ay.146624

Avainsanat:

kohtuullisuus, ohjaustoimi, asuminen, kuluttaminen, kulutuskäytävä

Abstrakti

Yhteiskuntien kehittyminen kestäviksi edellyttää radikaalia muutosta kulutustottumuksissa. Tämä tarkoittaa muun muassa merkittävää kulutuksen hiilijalanjäljen pienentämistä ja ylikulutuksen absoluuttista vähentämistä, mitä voidaan tarkastella kohtuullisuuden käsitteen kautta. Tarvittavien muutosten toteuttaminen vaatii poliittista ohjausta. Asumisen energiankäyttö on merkittävä hiilidioksidipäästöjen aiheuttaja, mutta aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että kohtuullisuuden näkökulma on jäänyt energiatehokkuuteen ja uusiutuviin energialähteisiin liittyvien keinojen varjoon. Tässä tutkimuksessa tarkastelemme suomalaisten kulutus- ja kestävyystutkimuksen asiantuntijoiden näkemyksiä kestävän kulutuksen ohjauskeinovalikoimasta. Aineisto on kerätty vuonna 2022 järjestetyn keskustelevan Delfoi-prosessin tuloksena. Asiantuntijoita pyydettiin arvioimaan ja ehdottamaan sellaisia poliittisia ohjauskeinoja, joiden avulla Suomen kaikki kulutusperusteiset päästöt vähenisivät puolella vuoteen 2035 mennessä vuoden 2016 tasoon verrattuna. Tutkimuksemme osoittaa, että asumisen energiankulutukseen liittyvät, vahvasti kohtuullisuuteen ohjaavat toimet olivat asiantuntijoiden ehdottamassa ohjauskeinokokonaisuudessa selvässä vähemmistössä. Vaikuttavimmat asumiseen kohdistuvat kohtuustoimet ovat poikkileikkaavia taloudellisia ohjauskeinoja. Niiden toteutettavuus ja hyväksyttävyys herättävät kuitenkin eniten epävarmuutta, kun taas heikommin kohtuuteen ohjaavat toimenpiteet ovat pääosin jo vakiintuneita ja hyväksyttyjä käytäntöjä.