Kulttuurin rooli asukkaiden koetulle hyvinvoinnille lähiöissä

Abstrakti

Artikkelin tavoitteena on pyrkiä ymmärtämään kulttuurin roolia lähiöissä asuvien ihmisten hyvinvoinnin rakentumisessa. Lähiö on elinympäristö ja myös kulttuurin kokemisen ja tekemisen paikka noin joka viidennelle Suomessa asuvalle. Artikkelin aineisto perustuu Kulttuuritoiminnan muodot ja merkitykset 2020-luvun lähiössä -tutkimushankkeessa kerättyihin aineistoihin: kyselytutkimukseen sekä etnografiseen haastattelu-, työpaja- ja havainnointiaineistoihin. Sovellamme artikkelissa Erik Allardtin teoriaan pohjautuvaa koetun hyvinvoinnin käsitettä. Hyvinvoinnin eri ulottuvuuksien luokittelun kautta tuomme esille kulttuurin roolia ihmisten mielekkään elämän rakentumisessa lähiöissä. Tutkimus nojaa kulttuurin käsitteen laajaan määritelmään. Sillä tarkoitetaan varsinaisen kulttuuri- ja taidetoiminnan lisäksi yhteisöllisyyttä, paikkaan kiinnittymistä ja mielekästä vapaa-ajan toimintaa. Tutkimus auttaa tunnistamaan erilaisia asukkaiden hyvinvointia vahvistavia elementtejä lähiympäristössä, kuten lähiöissä. Tutkimuksemme tulosten mukaan suomalaisilla lähiöillä on 2020-luvulla hyvät edellytykset toimia asukkaiden hyvinvointia tukevina asuinympäristöinä. Erityisesti järjestöjen ja omaehtoisen kulttuuritoiminnan rooli on merkittävä. Kulttuurin merkitys koetulle hyvinvoinnille korostuu erityisesti sellaisten väestöryhmien kohdalla, jotka viettävät paljon aikaa asuinalueellaan, kuten ikääntyneet, lapset ja nuoret, maahanmuuttajat ja työelämän ulkopuolella olevat.