Yhteistoiminnallinen kapasiteetti kalastuksen ja saimaannorpan suojelun yhteensovittamisessa
DOI:
https://doi.org/10.30663/ay.149239Avainsanat:
suojelukonflikti, saimaannorppa, yhteistoiminnallinen kapasiteetti, intressien yhteensovittaminenAbstrakti
Ihmistoiminnan rajoittaminen luonnonvaraisten eläinten suojelemiseksi tuntuu herättävän konflikteja, mikä voimistaa tarvetta erilaisten intressien yhteensovittamiselle. Konflikteja on pyritty ratkomaan historian saatossa monin paikoin teknisin ratkaisuin, jolloin perustavanlaatuisiin ristiriitoja ruokkiviin juurisyihin eri ihmisryhmien välillä ei olla kyetty pureutumaan. Perinteisten hallinnan mallien kyvyttömyys ratkoa kompleksisia ja organisaatioiden rajat ylittäviä ongelmia on herättänyt kiinnostuksen yhteistoiminnallisiin menetelmiin, jotka tarjoavat rikkaan sovelluskontekstin etenkin ympäristökysymyksille.
Tässä artikkelissa tarkastelemme kalastuksen ja saimaannorpan suojelun yhteensovittamiseen keskittyviä työryhmiä, jotka ovat kohdanneet pitkittyneitä konflikteja lainvalmistelussa ja suojelustrategisessa työskentelyssä. Analysoimme norppatyöryhmien toimintaa yhteistoiminnallisen kapasiteetin näkökulmasta, jonka jaamme Innesin ja Booherin (2003) mukaisesti yksilöiden, organisaatioiden, hallintojärjestelmän ja osapuolten välisten suhteiden ulottuvuuksiin. Aineistomme koostuu verkkopohjaisesta kyselyaineistosta (n=44) ja avaintoimijoiden haastatteluista (n=24). Aineisto kerättiin vuosien 2021–2022 välillä.
Norppien suojeluun liittyvä konflikti on syvälle juurtunut, eivätkä nykymuotoiset ministeriövetoiset intressien yhteensovittamisen käytännöt ja työryhmäinfrastruktuuri tue rakentavaa yhteistyötä tai konfliktin hallintaa. Työryhmien yhteistoiminnallisen kapasiteetin ja pitkäaikaisen ongelmanratkaisukyvyn vahvistaminen vaatii oikea-aikaisia ja moniulotteisia panostuksia yhteistoiminnallisiin taitoihin ja prosesseihin sekä konfliktia ylläpitävän dynamiikan ja vuorovaikutuksen muotojen uudelleensuuntausta.
Lähdeviitteet
Ansell, C. & Gash, A. (2007) Collaborative governance in theory and practice. Journal of Public Administration Research and Theory 18(4) 543–571. https://doi.org/10.1093/jopart/mum032
Auttila, M. (2015) The endangered Saimaa ringed seal in a changing climate – challenges for conservation and monitoring. Dissertations in Forestry and Natural Sciences 194. University of Eastern Finland. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-61-1918-2
Bell, S., Hampshire, K. & Tonder, M. (2008) Person, place, and knowledge in the conservation of the Saimaa ringed seal. Society and Natural Resources 21(4) 277–293. https://doi.org/10.1080/08941920701860516
Blythe, J., Cohen, P., Eriksson H. & Harohau, D. (2022) Do governance networks build collaborative capacity for sustainable development? Insights from Solomon Islands. Environmental Management 70 229–240. https://doi.org/10.1007/s00267-022-01644-5
Bodin, Ö. (2017) Collaborative environmental governance: achieving collective action in social-ecological systems. Science 357(6352) https://www.science.org/doi/10.1126/science.aaq1422
Cheng, A. & Sturtevant, V. (2012) A framework for assessing collaborative capacity in community-based public forest management. Environmental Management 49 675–689. https://doi.org/10.1007/s00267-011-9801-6
Dang, T.K.P., Visser-Hamakers, I. & Arts, B. (2016) A framework for assessing governance capacity: an illustration from Vietnam’s forestry reforms. Environment and Planning C: Government and Policy 34(6) 1154–1174. https://doi.org/10.1177/0263774X15598325
Deutsch, M. (1973) The Resolution on Conflict: Constructive and Destructive Processes. Yale University Press, New Haven. https://doi.org/10.1177/000276427301700206
Douglas, S., Ansell, C., Parker, C., Sørensen, E., Hart, P. & Torfing, J. (2020) Understanding collaboration: introducing the collaborative governance case databank. Policy and Society 39(4) 495–509. https://doi.org/10.1080/14494035.2020.1794425
DuPraw, M., Cardwell, H., Placht, M. & McGongle, T. (2012) Assessing the collaborative capacity of the U.S. Army Corps of Engineers: relevant literature, a practical assessment tool, and reflections on third-party roles. Conflict Resolution Quarterly 30(1) 81–132. https://doi.org/10.1002/crq.21056
Ehrmann, J. & Stinson, B. (1999) Joint fact-finding and the use of technical experts. Teoksessa Susskind, L., McKearnan, S. & Thomas-Larmer, J. (toim.) The Consensus Building Handbook: A Comprehensive Guide to Reaching an Agreement 375–398. Sage, Thousand Oaks
Emerson, K. & Nabatchi, T. (2015) Collaborative governance regimes. Georgetown University Press, Washington D.C.
Fisher, R., Ury, W. & Patton, B. (2012) Getting to Yes: Negotiating an Agreement Without Giving In. 3. painos. Random House Business Books, Lontoo
Foster-Fishman, P., Berkowitz, S., Lounsbury, D., Jacobson, S. & Allen, N. (2001) Building collaborative capacity in community coalitions: a review and integrative framework. American Journal of Community Psychology 29(2) 241–261. https://doi.org/10.1023/A:1010378613583
Goodman, R., Speers, M., McLeroy, K., Fawcett, S., Kegler, M., Parker, E., Smith, S., Sterling, T. & Wallerstein, N. (1998) Identifying and defining the dimensions of community capacity to provide a basis for measurement. Health Education & Behavior 25(3) 258–278. https://doi.org/10.1177/109019819802500303
Hast, S. (2021) Yhteensovittamattomat luonnonvarat? Tutkimus Lapin luonnonvaraistumisesta. Acta elektronica Universitatis Lapponiensis 323. Lapin yliopisto. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-285-6
Hyvärinen, E., Juslén, A., Kemppainen, E., Uddström, A. & Liukko, U. (2019) Suomen lajien uhanalaisuus – Punainen kirja 2019: The 2019 Red List of Finnish Species. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki. http://hdl.handle.net/10138/29950
Innes, J. & Booher, D. (2003) The impact of collaborative planning on governance capacity. IURD Working Paper Series. https://escholarship.org/uc/item/98k72547
Jaakkola, M., Vuorisalo, T. & Peltonen, L. (2018) Saimaannorppa ja ihminen: sosiaalisesti kestävän luonnonsuojelun haaste. Into, Helsinki.
Jones, P. & Burgess, J. (2005) Building partnership capacity for the collaborative management of marine protected areas in the UK: a preliminary analysis. Journal of Environmental management 77 227–243. https://doi.org/10.1016/j.jenvman.2005.04.004
Kalastuslaki (379/2015) https://finlex.fi/eli?uri=http://data.finlex.fi/eli/sd/2015/379/ajantasa/2024-12-05/fin
Kotilainen, J.M., Peltonen, L. & Sairinen, R. (2021) Yhteistoiminnallinen ympäristöhallinta erityispiirteineen ja sovelluksineen. Ympäristöpolitiikan ja -oikeuden vuosikirja XIV 7–47. https://www.edilex.fi/ymparistopolitiikka_ja_oikeus/1000410001
Kunnasranta, M., Niemi M. & Auttila M. (2016) Saimaannorpan suojelubiologiaa: tutkimuksista toimenpiteisiin. Suomen riista 62 71–82.
Kunnasranta, M., Niemi, M., Auttila, M., Valtonen, M., Kammonen, J. & Nyman, T. (2021). Sealed in a lake – biology and conservation of the endangered Saimaa ringed Seal: A review. Biological Conservation 253. https://doi.org/10.1016/j.biocon.2020.108908
Luonnonsuojelulaki (9/2023) https://finlex.fi/eli?uri=http://data.finlex.fi/eli/sd/2023/9/ajantasa/2024-06-
/fin
Maa- ja metsätalousministeriö (2021) Saimaannorppa ja kalastus -työryhmän raportti. Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 2021:1. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-366-393-0
Madden, F. & McQuinn, B. (2014) Conservation’s blind spot: the case for the conflict transformation in wildlife conservation. Biological Conservation 178 97–106. https://doi.org/10.1016/j.biocon.2014.07.015
Matsuura, M. & Schenk, T. (toim.) (2017) Joint Fact Finding in Urban Planning and Environmental Disputes. Routledge / Earthscan, Lontoo.
Metsähallitus (2023) Saimaannorpan kanta-arvio vuodelle 2023 julkaistu – norppakannan tilaa voi seurata uudessa avoimessa Norppatilanne-palvelussa 16.10.2023. https://www.metsa.fi/tiedotteet/saimaannorpan-kanta-arvio-vuodelle-2023-julkaistu/ (Luettu 1.8.2024)
Peltonen, L. & Sivonen, M. (2022) Kalastuksen ja saimaannorpan suojelun yhteensovittaminen. Haasteet ja kehittämistarpeet. Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 2022:18. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-366-743-3
Raitio, K. (2008) ”You can’t please everyone” – conflict managements practices, frames and institutions in Finnish state forests. Joensuun yliopiston yhteiskuntatieteellisiä julkaisuja 86. Joensuun yliopisto. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-219-117-5
Ratamäki, O. (2022) Luonnonvaraoikeudelliset konfliktit ja legitimiteetti: koettu, tulkittu ja päätelty hyväksymisenarvoisuus. Publications of the University of Eastern Finland. Dissertations in Social Sciences and Business Studies 267. University of Eastern Finland. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-61-4477-1
Ratamäki, O. & Salmi, P. (2015) The most contested in Finland: large carnivores and the Saimaa ringed seal – challenges in socio-ecological rhythms and their practical implications. European countryside 7(1) 1–15. https://doi.org/10.1515/euco-2015-0001
Redpath, S., Young, J., Evely, A., Adams, W., Sutherland, W., Whitehouse, A., Amar, A., Lambert, R., Linnell, J., Watt, A. & Gutiérrez, R. (2013) Understanding and managing conservation conflicts. Trends in Ecology & Evolution 28(2) 100–109. https://doi.org/10.1016/j.tree.2012.08.021
Redpath, S., Gutierrez, R., Wood, K., Sidaway, R. & Young, J. (2015) An introduction to conservation conflicts. Teoksessa Redpath, S., Gutierrrez, R., Wood, K. & Young, J. (toim.) Conflicts in Conservation: Navigating Towards Solutions 3–15. Cambridge University Press.
Saimaannorpan suojelutyöryhmä (2022) Saimaannorpan suojelun strategia ja toimenpidesuunnitelma 2022. Saimaannorpan suojelutyöryhmä 31.5.2022. https://ym.fi/documents/1410903/39422803/Saimaannorpan_suojelun_strategia_ja_toimenpidesuunnitelma_2022.pdf/2e943e9b-c1f3-000a-a017-e5b55145daec?t=1653982009796
Salmi, P., Tonder, M., Jurvelius J. & Auvinen H. (2005) Saimaannorppa, suojelu ja kalastus – monitieteinen tutkimus Saimaan Pihlajavedellä. Teoksessa Salmi, P. (toim.) Kalastus, saimaannorppa ja kansalaisnäkökulma: Hallinnan haasteet ja luonnon monimuotoiset tulkinnat. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki.
Salmi, P., Kolari, I., Auvinen, H., Kunnasranta, M., Eskelinen, P., Mellanoura J. & Hirvonen E. (2013) Kalastus, saimaannorppa ja norppahavainnointi. Riista- ja kalatalous: tutkimuksia ja selvityksiä 3/2013. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. https://jukuri.luke.fi/handle/10024/520113
Sidaway, R. (2005) Resolving Environmental Disputes: From Conflict to Consensus. 1. painos. Routledge, Lontoo.
Susskind, L., McKearnan, S. & Thomas-Larmer, J. (1999) The Consensus Building Handbook: A Comprehensive Guide to Reaching Agreement. Sage, Thousand Oaks.
Tienhaara, A., Salmi, P., Pouta, E. & Lankia, T. (2025) Saimaannorpan suojelun hyväksyttävyys: kansalaisten näkemykset suojelukeinojen kannatuksen taustalla. Alue ja Ympäristö 54(1) 9–27. https://doi.org/10.30663/ay.143884
Tonder, M. (2005) Anatomy of an environmental conflict: a case study of the conservation of the Saimaa ringed seal. University of Joensuu Publications in Social Sciences 75. University of Joensuu.
Tonder, M. & Jurvelius, J. (2004) Attitudes towards fishery and conservation of the Saimaa ringed seal in Lake Pihlajavesi, Finland. Environmental Conservation 31(2) 122–129. https://doi.org/10.1017/S0376892904001201
Tonder, M. & Salmi, P. (2005) Instituutiot kalastuksen ja saimaannorpan suojelun välisessä kiistassa. Teoksessa Salmi, P. (toim.) Kalastus, saimaannorppa ja kansalaisnäkökulma: Hallinnan haasteet ja luonnon monimuotoiset tulkinnat 105–122. http://urn.fi/URN:ISBN:951-776-513-4
Tähtinen, J., Laakkonen, E. & Broberg, M. (2020) Tilastollisen aineiston käsittelyn ja tulkinnan perusteita. Turun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan julkaisuja C: oppimateriaalit 22. Turun yliopisto. https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-8091-8
Valtioneuvosto (2019) Saimaalla on yli 400 norppaa – Norppakannan hidas kasvu jatkuu. 16.10.2019. https://valtioneuvosto.fi/-//1410837/saimaalla-on-yli-400-norppaa-norppakannan-hidas-kasvu-jatkuu (Luettu 1.8.2024)
van der Molen, F. (2018) How knowledge enables governance: the coproduction of environmental governance capacity. Environmental Science and Policy 87 18–25. https://doi.org/10.1016/j.envsci.2018.05.016
van Popering-Verkerk, J. & van Buuren, A. (2017) Developing collaborative capacity in pilot projects: lessons from the Dutch flood risk management experiments. Journal of cleaner production 169 225–233. https://doi.org/10.1016/j.jclepro.2017.04.141
Weber, E. & Khademian, A. (2008) Wicked problems, knowledge challenges, and collaborative capacity builders in network settings. Public Administration Review 68(2) 334–349. https://doi.org/10.1111/j.1540-6210.2007.00866.x
Weber, E.P., Lovrich, N.P. & Gaffney, M.J. (2007) Assessing collaborative capacity in a multidimensional world. Administration and Society 39(2) 194–220. https://doi.org/10.1177/0095399706297213
Weinberg, D., Cooney-Miner, D., Perloff, J., Babington, L. & Avgar, A. (2011) Building collaborative capacity: promoting interdisciplinary teamwork in the absence of formal teams. Medical Care 49(8) 716–723. https://doi.org/10.1097/MLR.0b013e318215da3f
Woolley, A.W., Aggarwal, I. & Malone, T.W. (2015) Collective intelligence and group performance. Current Directions in Psychological Science 24(6) 420–424. https://doi.org/10.1177/0963721415599543
Yle (2021) Saimaannorppa on nyt lainsuojaton – ministeri pyytää kalastajia ja mökkilisiä jättämään verkot naulaan. 15.4.2021. https://yle.fi/uutiset/3-11884773 (Luettu 1.8.2024)
Ympäristöministeriö (2012) Ympäristöministeriön kirje 17.2.2012, YM 011:00/2012.
Young, J.C., Marzano, M., White, M.R., McCracken, D.I., Redpath, S.M., Carss, D.N., Quine, C.P. & Watt, A.D. (2010) The emergence of biodiversity conflicts from biodiversity impacts: characteristics and management strategies. Biodiversity Conservation 19 3973–3990. https://doi.org/10.1007/s10531-010-9941-7
Tiedostolataukset
Julkaistu
Versiot
- 2025-06-03 (2)
- 2025-05-06 (1)
Numero
Osasto
Lisenssi
Copyright (c) 2025 Matias Sivonen, Lasse Peltonen
Tämä työ on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen Julkinen -lisenssillä.
Artikkelin lähettämisen yhteydessä tekijä hyväksyy sähköisen kustannussopimuksen (avaa linkki ja LUE!). Kustannussopimus kattaa kirjoituksen julkaisun Alue ja ympäristö -lehden paperi- ja/tai verkkolehdessä Open Access -periaatteiden mukaisesti Creative Commons Attribution 4.0 -lisenssillä [https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/]. (huom! muutettu 29.5.2018!) Ehdot antavat kenen tahansa ilman korvausta kopioida teosta ja levittää sitä edelleen missä tahansa välineessä ja muodossa muutettuna tai muuttamattomana edellyttäen että teoksen julkaisemisen yhteydessä ilmoitetaan tekijän tai tekijöiden nimi ja noudatetaan muita lisenssin ehtoja. Tekijänoikeuksista saa lisätietoa Kopioston sivuilta.
Alue ja ympäristö on tieteellinen aikakausjulkaisu, joka ei tavoittele kaupallista hyötyä vaan kustannussopimuksen tavoitteena on tunnustaa tekijän moraaliset oikeudet teokseen ja mahdollistaa Alue ja ympäristö -lehden tarjoama tieteellisen tiedon levittäminen niin painetussa muodossa kuin sähköisillä foorumeilla
Julkaistujen artikkeleiden metadatan käyttölisenssi on Creative Commons CC0 1.0 Universal (CC0 1.0).
Lisätietoa avoimesta julkaisemisesta:
