Kansalaistoimijat yhteistoiminnallisen vesistönhallinnan osallistujina Koitajoen valuma-alueella

Abstrakti

Ihmistoimien vaikutukset näkyvät historian kerrostumina Koitajoen valuma-alueella ja valuma-alueen ympäristön tila ja sen kehitys ihmistoimien aineellisena taustana ajassa. Valuma-alueen halki tietään etsivä vesi kietoo välittäjänä yhteen ympäristön elinvoimaisuuden, ihmisten moninaiset intressit, paikallistason historian, globaalit kehityskulut ja niiden törmäyspisteet. Näiden suhteiden tuloksena muovautuneena ja niistä käsin tarkasteltavana vesi osoittautuu moniulotteiseksi hallinnan kohteeksi, joka asettaa paikallistasolla vaatimuksen inklusiiviselle vuorovaikutukselle. Eräs vesistökysymyksissä yleistyvä toimintamalli, jonka avulla pyritään vastaamaan tähän vaatimukseen, on yhteistoiminnallinen hallinta.

Tutkimuksessani vastaan tutkimuskysymykseen, kuinka kansalaistoimijoiden osallistuminen toteutuu Koitajoki–Koitere-yhteistyöryhmän vesistöyhteistyön edistämiseen tähtäävässä yhteistoimintapyrkimyksessä. Tutkimuskirjallisuudessa on tunnistettu yhteistoiminnallisen hallinnan avulla potentiaali laajentaa paikallisyhteisöjen vaikutusmahdollisuuksia itseään koskevassa päätöksenteossa. Vesi päätöksenteon kohteena koskettaa moninaisia sidosryhmiä.

Tutkimusaineistoni koostuu yhteistyöryhmään osallistuneiden ja osallistumattomien kansalaistoimijoiden sekä yhteistoimintaa järjestäneiden tahojen puolistrukturoiduista haastatteluista. Vastaan tutkimuskysymykseeni tunnistamalla teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä kolme keskeistä teemakokonaisuutta. Ensimmäinen näistä on Koitajoen valuma-alue vesistöyhteistyön toimintaympäristönä, toinen kansalaistoimijoiden osallistuminen suhde yhteistoimintapyrkimyksessä luotuun hallintaviitekehykseen ja kolmas kansalaistoimijoiden osallistumisen suhde yhteistoiminnallisen lähestymistavan paikalliseen kontekstiin sovittamiseen. 

Tutkimukseni perusteella yhteistoimintapyrkimys kohtaa proseduraalisia ja rakenteellisia haasteita, joiden myötä yhteistoiminta ei pääse täysimääräisestä käynnistymään. Tämä luo taustan kansalaistoimijoiden osallistumiselle, jota haastaa yhteistyöryhmän niukka resursointi, lähestymistavan paikalliseen toimintakulttuurin sovittaminen, alueellisten valtasuhteiden epätasapainoisuus sekä näiden yhteen kietoutumissa syntyvät jännitteet. Tutkimus tarjoaa ajankohtaista tietoa valuma-aluelähtöisen yhteistoiminnallisen hallinnan soveltamisesta ja sen haasteista suomalaisessa vesistökontekstissa.