Vaihtoehtojen avaamista vai politiikan määrittelyä? Murrosareenat kestävyysmurroksen edistämisessä

Abstrakti

Ympäristötutkimuksessa on viimeisten kahden vuosikymmenen aikana kiinnostuttu tiedon yhteistuotannosta, jonka lupauksiin kuuluu muun muassa tutkimuksen vaikuttavuuden parantaminen ja tilannekohtaisemman tiedon tuotanto. Varsinkin erilaisten kestävyysmurroksen haasteiden äärellä on ollut tärkeää tuoda erilaisia toimijoita yhteen tulevaisuuden kehityskulkujen hahmottelemiseksi, toimenpiteiden jalkauttamiseksi ja politiikan hyväksynnän parantamiseksi. Murrosareena on yksi menetelmällisistä avauksista, joissa tarkkaan fasilitoidussa prosessissa tuodaan yhteen erilaisia näkökulmia edustava osallistujajoukko muodostamaan tulevaisuuspolkuja ja tunnistamaan toimenpiteitä toivotun murroksen saavuttamiseksi. Tässä artikkelissa kiinnostuksen kohteena ovat erilaiset politiikan kontekstit ja erityyppiset tulokset, joita murrosareenoissa on tuotettu. Suomessa on vuodesta 2016 alkaen toteutettu ainakin viisitoista murrosareenaprosessia, joiden kohteena olleet murrosilmiöt ovat vaihdelleet kansallisten kestävän kehityksen ja luontopolitiikan strategioiden valmistelusta paikallisten toimien jalkauttamiseen lähiöiden energiaremonttien ja kiertotalouden edistämiseksi. Artikkelissa jäsennämme murrosareenoiden toisistaan poikkeavia painotuksia kahdella akselilla, jotka liittyvät tarkasteltavan ilmiön institutionalisoitumiseen ja tuotettujen viestien kohdistamiseen. Esimerkkien avulla kuvaamme, kuinka murrosareenat voidaan jakaa neljään keskenään erilaiseen painotukseen: vaihtoehtojen avaamisen areenaan, politiikan tekemisen areenaan, murroksen hahmottamisen areenaan ja kokeilujen käynnistämisen areenaan. Neljä erilaista murrosareenan tyyppiä auttavat hahmottamaan, miten tiedon yhteistuotantoa voidaan hyödyntää erilaisten ihmisten ja näkökulmien kohtaamiseen, yhteisen ymmärryksen rakentamiseen ja tulevaisuuspolkujen tekemiseen myös ristiriitaisissa teemoissa.