Onnistunut irtikytkentä Suomessa?
DOI:
https://doi.org/10.30663/ay.76338Avainsanat:
irtikytkentä, materiaalien käyttö, absoluuttinen irtikytkentäAbstrakti
Ympäristövaikutusten irtikytkentää talouden koosta ja kasvusta on esitetty ratkaisuksi ekologisen kestämättömyyden ongelmaan. Irtikytkentä on myös “vihreän kasvun” ja kiertotalouden välttämätön taustaoletus. Kun arvioidaan, minkä kokoinen tehtävä onnistunut irtikytkentä Suomessa olisi ja miten nopeasti se pitäisi toteuttaa, huomataan sen olevan mahdotonta. Löytämämme empiiriset havainnot eivät osoita vaadittavan nopeaa ja syvää irtikytkentää. Tämän vuoksi irtikytkentä ei ole hyvä käsite ohjaamaan yhteiskunnallista päätöksentekoa, vaan tarvittavan muutoksen luonnetta on parempi kuvata käsittein, jotka eivät sitoudu irtikytkennän oletuksiin talouskasvusta.
Lähdeviitteet
Antal M. & van den Bergh J.C.J.M., (2014)Green growth and climate change: conceptual and empirical considerations. Climate Policy 16 (2), 165-177.
htttps://doi.org/10.1080/14693062.2014.992003
Aronoff, K. (2017) Could a global Marshall plan for the planet tackle the climate crisis? The Nation 2017. <https://www.thenation.com/article/could-a-marshall-plan-for-the-planet-tackle-the-climate-crisis/> 27.6.2018
Bringezu, S. (2015) Possible Target Corridor for Sustainable Use of Global Material.
Resources 4, 25–54. https://doi.org/10.3390/resources4010025
Davidson, D. J., Andrews, J. & Pauly, D., (2014) The effort factor. Evaluating the increasing marginal impact of resource extraction over time. Global Environmental Change 25, 63-68.
Giljum, S., Dittrich, M., Lieber, M., Lutter, S., (2014) Global Patterns of Material Flows and their Socio-Economic and Environmental Implications: A MFA Study on All Countries World-Wide from 1980 to 2009. Resources 3, 319–339.
https://doi.org/10.3390/resources3010319
Guterres, A. (2018) “Secretary-General's remarks on Climate Change”, 10.9. 2018. <https://www.un.org/sg/en/content/sg/statement/2018-09-10/secretary-generals-remarks-climate-change-delivered> 31.10. 2018
Hoekstra, A. & Wiedmann, T. O. (2014) Humanity’s unsustainable environmental footprint. Science 344, (6188), 1114-1117.
IRP (International Resource Panel) (2017) Assessing global resource use: A systems approach to resource efficiency and pollution reduction. Nairobi: United Nations Environment Programme 2017. <http://www.resourcepanel.org/reports/assessing-global-resource-use> 15.3. 2018
IRP Global Material Flows (2018), IRP Global Material Flows -tietokanta. <http://www.resourcepanel.org/global-material-flows-database> 15.3. 2018
Karstensen, J., Peters G.P., & Andrew, R.M., (2018) Trends of the EU’s territorial and consumption-basedemissions from 1990 to 2016. Climatic Change. <https://doi.org/10.1007/s10584-018-2296-x>
Koljonen, T., Soimakallio, S., Asikainen, A., Lanki, T., Anttila, P., Hildén, M., Honkatukia, J., Karvosenoja, N., Lehtilä, A., Lehtonen, H., Lindroos, T.J., Regina, K., Salminen, O., Savolahti, M., & Siljander, R., (2017) Energia- ja ilmastostrategian vaikutusarviot: Yhteenvetoraportti. Valtioneuvoston selvitysja tutkimustoiminnan julkaisusarja 21/2017, Helsinki. <https://tietokayttoon.fi/documents/10616/3866814/21_Energia-+ja+ilmastostrategian+vaikutusarviot+Yhteenvetoraportti/40df1f5f-c99c-47d1-a929-a4c825f71547?version=1.0>
Koskela, S., Mäenpää, I., Mattila, T., Seppälä, J., Saikku, L., Korhonen, M-R., Suorsa, M., Österlund, H., & Hippinen, I. (2013) Suomen talouden materiaalivirrat vuonna 2008 ja resurssitehokkuuden tehostamisen vaikutukset vuoteen 2030. Ympäristöministeriö, Helsinki. <https://helda.helsinki.fi/handle/10138/40781>
Kovacic, Z.,Spano, M., Lo Piano, S. & Sorman, A. (2017) Finance, energy and the decoupling: an empirical study. Journal of Evolutionary Economics (2017): 1-26. https://doi.org/10.1007/s00191-017-0514-8
Krausmann, F., Wiedenhofer, D., Lauk, C., Haas, W., Tanikawa, H. & Fishman, T., Miatto, A., Schandl, H., Haberl, H., (2017) Global in-use material stocks in the 20th century. Proceedings of the National Academy of Sciences 114 (8) 1880-1885. https://10.1073/pnas.1613773114
Lähde, V. (2013) Niukkuuden maailmassa. niin & näin, Tampere.
Malm, A. (2015) Socialism or barbeque, war communism or geoengineering: some thoughts on choices in a time of emergency. Teoksessa Bornäs, Kajsa et al. (toim.): The politics of ecosocialism. transforming welfare. Routledge, Lontoo.
Mazzucato, M. (2015) Toward a Green New Deal. Project Syndicate 14.12. 2015. <https://www.project-syndicate.org/commentary/clean-energy-billionaires-public-investment-by-mariana-mazzucato-2015-12?barrier=accesspaylog> 21.6. 2018
McKibben, B. (2016) We need to literally declare war on climate change. The New Republic 15.8. 2016 <https://newrepublic.com/article/135684/declare-war-climate-change-mobilize-wwii> 27.6.2018
Obama, B. (2017). The irreversible momentum of clean energy. Science 9.1. 2017. <https://10.1126/science.aam6284> 15.3. 2018
OECD (2001). OECD Environmental Strategy for the First decade of the 21st Century. <http://www.oecd.org/environment/indicators-modelling-outlooks/1863539.pdf> 25.6. 2018
Peters, G. & Hertwich E. (2008) CO2 embodied in international trade with implications for global climate policy. Environemtal Science and Technology 42 (5) 1401–1407.
Rockström, J., Gaffney, O., Rogelj, J., Meinshausen, M., Nakicenovic, N., Schellnhuber, H.J. (2017) A roadmap for rapid decarbonization. Science 355 (6331) 1259–1271. https://doi.org/10.1126/science.aah3443
Sandström, V., Kauppi, P., Scherer, L., & Kastner, T. (2017). Linking country level food supply to global land and water use and biodiversity impacts: The case of Finland. Science of Total Environment 575, 33-40.
Schaffartzik, A., Mayer, A., Gingrich, S., Eisenmenger, N., Loy, C. & Krausmann, F. (2014) The global metabolic transition: Regional patterns and trends of global material flows, 1950–2010. Global Environmental Change 26. 87-97. https://doi.org/10.1016/j.gloenvcha.2014.03.013
Shao, Q., Schaffartzik, A., Mayer, A. & Krausmann, F., (2017) The high ‘price’ of dematerialization: A dynamic panel data analysis of material use and economic recession
Journal of Cleaner Production 167, 120–132. https://doi.org/10.1016/j.jclepro.2017.08.158
Sitra (2016) “Kierrolla kärkeen. Suomen tiekartta kiertotalouteen 2016–2025”. Sitran selvityksiä 117, Helsinki. <https://media.sitra.fi/2017/02/24032626/Selvityksia117-2.pdf> 30.10. 2017
Steinberger, J.K., Krausmann, F., Getzner, M., Schandl, H., West, J., 2013. Development and Dematerialization: An International Study. PLoS ONE 8, e70385. https://doi.org/10.1371/journal.pone.0070385
Suomen virallinen tilasto (2015). Väestöennuste. Liitetaulukko 1. Väestö ikäryhmittäin koko maa 1900–2060 (vuodet 2020–2060: ennuste). Tilastokeskus, Helsinki.
<http://www.stat.fi/til/vaenn/2015/vaenn_2015_2015-10-30_tau_001_fi.html> 6.6. 2018
Suomen virallinen tilasto (2016). Kansantalouden materiaalivirrat. Tilastokeskus, Helsinki.
<http://www.stat.fi/til/kanma/2016/kanma_2016_2017-11-16_tie_001_fi.html> 2.7. 2018
Tilastokeskus 2016. Suomen kasvihuonekaasupäästöt 1990-2015. Helsinki.
<http://www.stat.fi/static/media/uploads/suominir_2016.pdf > 30.10. 2018
Tukker, A., Bulavskayaa, T., Giljum, S., de Koning, S., Lutter, S., Simas, K., Stadler, K., & Wood, R., (2016). Environmental and resource footprints in a global context: Europe’s structural deficit in resource endowments. Global Environmental Change 40, 171–181.
UN World Population Prospects (2017), <https://www.un.org/development/desa/publications/world-population-prospects-the-2017-revision.html> 30.10. 2018.
UNEP (United Nations Environmnetal Programme) (2011). Decoupling natural resource use and environmental impacts from economic growth. A Report of the Working Group on Decoupling to the International Resource Panel. United Nations Environment Programme, Paris. <http://resourcepanel.org/reports/decoupling-natural-resource-use-and-environmental-impacts-economic-growth> 27.6. 2018.
UNEP (United Nations Environmnetal Programme) (2014). Decoupling 2: technologies, opportunities and policy options. A Report of the Working Group on Decoupling to the International Resource Panel. United Nations Environment Programme, Paris. <http://resourcepanel.org/reports/decoupling-2> 27.6.2018.
UNEP (United Nations Environmnetal Programme) (2016). Global Material Flows and Resource Productivity. An Assessment Study of the UNEP International Resource Panel. United Nations Environment Programme, Paris. <http://wedocs.unep.org/handle/20.500.11822/15138> 27.6. 2018.
Vahvelainen, S., (2016) Materiaalivirtoja maasta taivaaseen. Tieto & Trendit 1.
van der Zwan, N. (2014). Making sense of financialization. Socio-Economic Review 12(1) 99–129. <https://doi.org/10.1093/ser/mwt020>
Victor, P., (2012) Growth, degrowth and climate change: A scenario analysis. Ecological Economics 84, 206–212. <https://10.1016/j.ecolecon.2011.04.013>
Wiedmann, T.O., Schandl, H., Lenzen, M., Moran, D., Suh, S., West, J. & Kanemoto, K. (2015) The material footprint of nations. Proceedings of the National Academy of Sciences 112 (20) 6271–6276. <https://doi.org/10.1073/pnas.1220362110>
Wood, R., Stadler, K., Simas. M., Bulavskaya, B., Giljum, S., Lutter, S. & Tukker, A. (2018)
Growth in Environmental Footprints and Environmental Impacts Embodied in Trade. Resource Efficiency Indicators from EXIOBASE3. Journal of Industrial Ecology.
<https://doi.org/dx.doi.org/10.1111/jiec.12735>
Ympäristöministeriö (2018). “Vihreä kasvu”. Ympäristöministeriö, Helsinki. Julkaistu 22.1.2015 klo 12.45, päivitetty 17.7.2018 klo 14.27.
<http://www.ym.fi/fi-FI/Ymparisto/Vihrea_kasvu> 31.10. 2018
htttps://doi.org/10.1080/14693062.2014.992003
Aronoff, K. (2017) Could a global Marshall plan for the planet tackle the climate crisis? The Nation 2017. <https://www.thenation.com/article/could-a-marshall-plan-for-the-planet-tackle-the-climate-crisis/> 27.6.2018
Bringezu, S. (2015) Possible Target Corridor for Sustainable Use of Global Material.
Resources 4, 25–54. https://doi.org/10.3390/resources4010025
Davidson, D. J., Andrews, J. & Pauly, D., (2014) The effort factor. Evaluating the increasing marginal impact of resource extraction over time. Global Environmental Change 25, 63-68.
Giljum, S., Dittrich, M., Lieber, M., Lutter, S., (2014) Global Patterns of Material Flows and their Socio-Economic and Environmental Implications: A MFA Study on All Countries World-Wide from 1980 to 2009. Resources 3, 319–339.
https://doi.org/10.3390/resources3010319
Guterres, A. (2018) “Secretary-General's remarks on Climate Change”, 10.9. 2018. <https://www.un.org/sg/en/content/sg/statement/2018-09-10/secretary-generals-remarks-climate-change-delivered> 31.10. 2018
Hoekstra, A. & Wiedmann, T. O. (2014) Humanity’s unsustainable environmental footprint. Science 344, (6188), 1114-1117.
IRP (International Resource Panel) (2017) Assessing global resource use: A systems approach to resource efficiency and pollution reduction. Nairobi: United Nations Environment Programme 2017. <http://www.resourcepanel.org/reports/assessing-global-resource-use> 15.3. 2018
IRP Global Material Flows (2018), IRP Global Material Flows -tietokanta. <http://www.resourcepanel.org/global-material-flows-database> 15.3. 2018
Karstensen, J., Peters G.P., & Andrew, R.M., (2018) Trends of the EU’s territorial and consumption-basedemissions from 1990 to 2016. Climatic Change. <https://doi.org/10.1007/s10584-018-2296-x>
Koljonen, T., Soimakallio, S., Asikainen, A., Lanki, T., Anttila, P., Hildén, M., Honkatukia, J., Karvosenoja, N., Lehtilä, A., Lehtonen, H., Lindroos, T.J., Regina, K., Salminen, O., Savolahti, M., & Siljander, R., (2017) Energia- ja ilmastostrategian vaikutusarviot: Yhteenvetoraportti. Valtioneuvoston selvitysja tutkimustoiminnan julkaisusarja 21/2017, Helsinki. <https://tietokayttoon.fi/documents/10616/3866814/21_Energia-+ja+ilmastostrategian+vaikutusarviot+Yhteenvetoraportti/40df1f5f-c99c-47d1-a929-a4c825f71547?version=1.0>
Koskela, S., Mäenpää, I., Mattila, T., Seppälä, J., Saikku, L., Korhonen, M-R., Suorsa, M., Österlund, H., & Hippinen, I. (2013) Suomen talouden materiaalivirrat vuonna 2008 ja resurssitehokkuuden tehostamisen vaikutukset vuoteen 2030. Ympäristöministeriö, Helsinki. <https://helda.helsinki.fi/handle/10138/40781>
Kovacic, Z.,Spano, M., Lo Piano, S. & Sorman, A. (2017) Finance, energy and the decoupling: an empirical study. Journal of Evolutionary Economics (2017): 1-26. https://doi.org/10.1007/s00191-017-0514-8
Krausmann, F., Wiedenhofer, D., Lauk, C., Haas, W., Tanikawa, H. & Fishman, T., Miatto, A., Schandl, H., Haberl, H., (2017) Global in-use material stocks in the 20th century. Proceedings of the National Academy of Sciences 114 (8) 1880-1885. https://10.1073/pnas.1613773114
Lähde, V. (2013) Niukkuuden maailmassa. niin & näin, Tampere.
Malm, A. (2015) Socialism or barbeque, war communism or geoengineering: some thoughts on choices in a time of emergency. Teoksessa Bornäs, Kajsa et al. (toim.): The politics of ecosocialism. transforming welfare. Routledge, Lontoo.
Mazzucato, M. (2015) Toward a Green New Deal. Project Syndicate 14.12. 2015. <https://www.project-syndicate.org/commentary/clean-energy-billionaires-public-investment-by-mariana-mazzucato-2015-12?barrier=accesspaylog> 21.6. 2018
McKibben, B. (2016) We need to literally declare war on climate change. The New Republic 15.8. 2016 <https://newrepublic.com/article/135684/declare-war-climate-change-mobilize-wwii> 27.6.2018
Obama, B. (2017). The irreversible momentum of clean energy. Science 9.1. 2017. <https://10.1126/science.aam6284> 15.3. 2018
OECD (2001). OECD Environmental Strategy for the First decade of the 21st Century. <http://www.oecd.org/environment/indicators-modelling-outlooks/1863539.pdf> 25.6. 2018
Peters, G. & Hertwich E. (2008) CO2 embodied in international trade with implications for global climate policy. Environemtal Science and Technology 42 (5) 1401–1407.
Rockström, J., Gaffney, O., Rogelj, J., Meinshausen, M., Nakicenovic, N., Schellnhuber, H.J. (2017) A roadmap for rapid decarbonization. Science 355 (6331) 1259–1271. https://doi.org/10.1126/science.aah3443
Sandström, V., Kauppi, P., Scherer, L., & Kastner, T. (2017). Linking country level food supply to global land and water use and biodiversity impacts: The case of Finland. Science of Total Environment 575, 33-40.
Schaffartzik, A., Mayer, A., Gingrich, S., Eisenmenger, N., Loy, C. & Krausmann, F. (2014) The global metabolic transition: Regional patterns and trends of global material flows, 1950–2010. Global Environmental Change 26. 87-97. https://doi.org/10.1016/j.gloenvcha.2014.03.013
Shao, Q., Schaffartzik, A., Mayer, A. & Krausmann, F., (2017) The high ‘price’ of dematerialization: A dynamic panel data analysis of material use and economic recession
Journal of Cleaner Production 167, 120–132. https://doi.org/10.1016/j.jclepro.2017.08.158
Sitra (2016) “Kierrolla kärkeen. Suomen tiekartta kiertotalouteen 2016–2025”. Sitran selvityksiä 117, Helsinki. <https://media.sitra.fi/2017/02/24032626/Selvityksia117-2.pdf> 30.10. 2017
Steinberger, J.K., Krausmann, F., Getzner, M., Schandl, H., West, J., 2013. Development and Dematerialization: An International Study. PLoS ONE 8, e70385. https://doi.org/10.1371/journal.pone.0070385
Suomen virallinen tilasto (2015). Väestöennuste. Liitetaulukko 1. Väestö ikäryhmittäin koko maa 1900–2060 (vuodet 2020–2060: ennuste). Tilastokeskus, Helsinki.
<http://www.stat.fi/til/vaenn/2015/vaenn_2015_2015-10-30_tau_001_fi.html> 6.6. 2018
Suomen virallinen tilasto (2016). Kansantalouden materiaalivirrat. Tilastokeskus, Helsinki.
<http://www.stat.fi/til/kanma/2016/kanma_2016_2017-11-16_tie_001_fi.html> 2.7. 2018
Tilastokeskus 2016. Suomen kasvihuonekaasupäästöt 1990-2015. Helsinki.
<http://www.stat.fi/static/media/uploads/suominir_2016.pdf > 30.10. 2018
Tukker, A., Bulavskayaa, T., Giljum, S., de Koning, S., Lutter, S., Simas, K., Stadler, K., & Wood, R., (2016). Environmental and resource footprints in a global context: Europe’s structural deficit in resource endowments. Global Environmental Change 40, 171–181.
UN World Population Prospects (2017), <https://www.un.org/development/desa/publications/world-population-prospects-the-2017-revision.html> 30.10. 2018.
UNEP (United Nations Environmnetal Programme) (2011). Decoupling natural resource use and environmental impacts from economic growth. A Report of the Working Group on Decoupling to the International Resource Panel. United Nations Environment Programme, Paris. <http://resourcepanel.org/reports/decoupling-natural-resource-use-and-environmental-impacts-economic-growth> 27.6. 2018.
UNEP (United Nations Environmnetal Programme) (2014). Decoupling 2: technologies, opportunities and policy options. A Report of the Working Group on Decoupling to the International Resource Panel. United Nations Environment Programme, Paris. <http://resourcepanel.org/reports/decoupling-2> 27.6.2018.
UNEP (United Nations Environmnetal Programme) (2016). Global Material Flows and Resource Productivity. An Assessment Study of the UNEP International Resource Panel. United Nations Environment Programme, Paris. <http://wedocs.unep.org/handle/20.500.11822/15138> 27.6. 2018.
Vahvelainen, S., (2016) Materiaalivirtoja maasta taivaaseen. Tieto & Trendit 1.
van der Zwan, N. (2014). Making sense of financialization. Socio-Economic Review 12(1) 99–129. <https://doi.org/10.1093/ser/mwt020>
Victor, P., (2012) Growth, degrowth and climate change: A scenario analysis. Ecological Economics 84, 206–212. <https://10.1016/j.ecolecon.2011.04.013>
Wiedmann, T.O., Schandl, H., Lenzen, M., Moran, D., Suh, S., West, J. & Kanemoto, K. (2015) The material footprint of nations. Proceedings of the National Academy of Sciences 112 (20) 6271–6276. <https://doi.org/10.1073/pnas.1220362110>
Wood, R., Stadler, K., Simas. M., Bulavskaya, B., Giljum, S., Lutter, S. & Tukker, A. (2018)
Growth in Environmental Footprints and Environmental Impacts Embodied in Trade. Resource Efficiency Indicators from EXIOBASE3. Journal of Industrial Ecology.
<https://doi.org/dx.doi.org/10.1111/jiec.12735>
Ympäristöministeriö (2018). “Vihreä kasvu”. Ympäristöministeriö, Helsinki. Julkaistu 22.1.2015 klo 12.45, päivitetty 17.7.2018 klo 14.27.
<http://www.ym.fi/fi-FI/Ymparisto/Vihrea_kasvu> 31.10. 2018
Tiedostolataukset
Julkaistu
2019-06-19
Numero
Osasto
Artikkelit
Lisenssi
Copyright (c) 2019 Tere Vaden, Ville Lähde, Antti Majava, Tero Toivanen, Jussi T. Eronen, Paavo Järvensivu
Tämä työ on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen Julkinen -lisenssillä.
Artikkelin lähettämisen yhteydessä tekijä hyväksyy sähköisen kustannussopimuksen (avaa linkki ja LUE!). Kustannussopimus kattaa kirjoituksen julkaisun Alue ja ympäristö -lehden paperi- ja/tai verkkolehdessä Open Access -periaatteiden mukaisesti Creative Commons Attribution 4.0 -lisenssillä [https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/]. (huom! muutettu 29.5.2018!) Ehdot antavat kenen tahansa ilman korvausta kopioida teosta ja levittää sitä edelleen missä tahansa välineessä ja muodossa muutettuna tai muuttamattomana edellyttäen että teoksen julkaisemisen yhteydessä ilmoitetaan tekijän tai tekijöiden nimi ja noudatetaan muita lisenssin ehtoja. Tekijänoikeuksista saa lisätietoa Kopioston sivuilta.
Alue ja ympäristö on tieteellinen aikakausjulkaisu, joka ei tavoittele kaupallista hyötyä vaan kustannussopimuksen tavoitteena on tunnustaa tekijän moraaliset oikeudet teokseen ja mahdollistaa Alue ja ympäristö -lehden tarjoama tieteellisen tiedon levittäminen niin painetussa muodossa kuin sähköisillä foorumeilla
Julkaistujen artikkeleiden metadatan käyttölisenssi on Creative Commons CC0 1.0 Universal (CC0 1.0).
Lisätietoa avoimesta julkaisemisesta:
Viittaaminen
Onnistunut irtikytkentä Suomessa?. (2019). Alue Ja Ympäristö, 48(1), 3-13. https://doi.org/10.30663/ay.76338
