https://aluejaymparisto.journal.fi/issue/feed Alue ja Ympäristö 2023-06-29T10:08:14+03:00 Iina Sankala toimitussihteeri@ays.fi Open Journal Systems <p><strong>Alue ja Ympäristö</strong> on vertaisarvioitu tiedelehti, joka julkaisee laajasti aluetieteen ja yhteiskuntatieteellisen ympäristötutkimuksen alle sijoittuvaa tutkimusta. Lehti on ilmestynyt säännöllisesti vuodesta 1971 alkaen, ensimmäiset 20 vuotta Aluesuunnittelu-nimisenä ja vuodesta 1991 lähtien nykyisellä nimellään. Lehden kirjoittaja- ja lukijakunta koostuu useiden tieteenalojen tutkijoista, opiskelijoista, työssään ympäristötietoa tarvitsevista ja muista kiinnostuneista.</p> <p>Alue ja Ympäristö on suomenkielinen, mutta julkaisee myös muun kielisiä suomalaiseen tieteelliseen keskusteluun kiinnittyviä tekstejä harkinnanvaraisesti. Lehden tavoitteena on <span style="font-weight: 400;">kriittisen, teoreettisesti motivoidun ihmismaantieteen, aluetieteen ja yhteiskunta- ja ihmistieteellisen ympäristötutkimuksen tieteellisten keskustelujen saavutettavuus sekä</span> suomenkielisen käsitteistön kehityksen tukeminen. Lehti julkaisee vertaisarvioituja artikkeleita ja katsauksia sekä monenlaisia muita kirjoituksia, kuten lektioita, kirja-arvioita ja vapaamuotoisempia epifyytti-tekstejä.</p> <p>Alue ja Ympäristö -lehti noudattaa ns. timanttista avoimen julkaisemisen mallia: lehti ei peri maksuja kirjoittajilta ja julkaistut tekstit ovat välittömästi avoimesti saatavana tiedelehtien Journal.fi-palvelussa. Lehti saa tiedelehtitukea <a href="https://www.tsv.fi/">Tieteellisten seurain valtuuskunnalta</a> (TSV) ja on mukana <a href="https://tiedekustantajat.fi/">Suomen tiedekustantajien liiton</a> toiminnassa. Alue ja Ympäristö käyttää TSV:n vertaisarviointitunnusta, joka kertoo, että vertaisarviointi on toteutettu kansainvälisen tiedeyhteisön noudattamien laadullisten ja eettisten periaatteiden mukaisesti.</p> <p>Vuonna 2022 Alue ja Ympäristö sai Suomen tiedekustantajien liiton Vuoden tiedelehti -palkinnon.</p> https://aluejaymparisto.journal.fi/article/view/130533 Kapulanvaihdon kevät 2023-06-01T15:56:00+03:00 Nina V. Nygren <p>Alue ja Ympäristö -lehden uusi kesänumero tarjoaa taas huikean mielenkiintoista luettavaa yhteiskuntatieteellisen ympäristötutkimuksen ja maantieteen aloilta. Paikkojen kirjo on laaja, aina Helsingistä terveysasemien ja liikuntapaikkojen kautta avaruuteen, ja energiaa riittää sähköautoista turpeeseen. Risteyksessä-osio punoo yhteyksiä lehdessä aiemmin julkaistuihin artikkeleihin ja niiden aiheisiin. Kirja-arvioista on toivottavasti lukijoille iloa ja hyötyä. Tekstejä on ollut ilo olla mukana toimittamassa – tämä onkin ollut ensimmäinen päätoimittajakauteni, jolloin olen ollut päätoimittajana yksin kokonaiselle numerolle. Yksin ei ole kuitenkaan tarvinnut lehteä toimittaa. Luottotaittaja Maija Toivanen on hoitanut hommansa ja ylikin, kun vaihdoimme toimitussihteerin lennossa, ja uusi toimitussihteeri Iina Sankala on päässyt näyttämään taitojaan. Risteyksessä-osion ovat toimittaneet Uula Saastamoinen ja Katri Ollilla...</p> 2023-06-29T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2023 Nina V. Nygren https://aluejaymparisto.journal.fi/article/view/131106 Timanttista avointa julkaisutoimintaa 2023-06-17T14:56:19+03:00 Ossi Ollinaho Minna Santaoja <p>Istahdimme helteisenä kesäkuun päivänä Amurin museokorttelin rauhaan Tampereella jakamaan ajatuksia lehden toimittamisesta, hakemaan yhteistä linjaa ja suuntaamaan tulevaa. Vastaanotamme Alue ja Ympäristö -lehden jaetun päätoimittajuuden moninaisen, syvenevän ja epämääräistyvän kriisin aikana, mutta lehden suhteen toiveikkaina. Lehdelle vuonna 2022 myönnetty Vuoden tiedelehden palkinto asettaa meille, tuoreelle päätoimittajaparille, riman korkealle, mutta tuo myös oikeutuksen ja taloudellisia mahdollisuuksia kehittää lehteä entisestään. Aikaisempien toimituskuntien työn varaan on tukeva rakentaa ja hyvässä porukassa toimitustyötä on sujuvaa opetella. Kiitos Ninalle erinomaisesta perehdytyksestä. Meillä on Maijan ja Iinan kanssa ilo alkaa toimittaa lehteä...</p> 2023-06-29T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2023 Ossi Ollinaho; Minna Santaoja https://aluejaymparisto.journal.fi/article/view/125975 Rekikoirat asuttavat matkailumaisemaa 2023-01-13T10:02:38+02:00 Mikko Äijälä <p>Väitöstilaisuuden Lectio Praecursoria<br />Lapin yliopisto 30.9.2022</p> <p>Väitöskirjan tiedot:<br />Äijälä, M. (2022). <em>Tourist Landscapes as Multispecies Trails: Storying a Mushing Landscape Through Mobile Video Ethnography</em>. Acta electronica Universitatis Lapponiensis 343. &lt;<a href="https://lauda.ulapland.fi/handle/10024/65184" target="_blank" rel="noopener">https://lauda.ulapland.fi/handle/10024/65184</a>&gt;.</p> 2023-06-29T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2023 Mikko Äijälä https://aluejaymparisto.journal.fi/article/view/125675 Paikka, päivänkulku ja kohtaaminen 2022-12-21T15:39:45+02:00 Sami Lind <p>Väitöstilaisuuden Lectio Praecursoria<br />Tampereen yliopisto 2.12.2022</p> <p>Väitöskirjan tiedot:<br />Lind, S. (2022) <em>Paikka, päivänkulku ja kohtaaminen: Korkeakoulutettujen arki työmarkkinamarginaalissa</em>. Tampereen yliopiston väitöskirjat 701. <a href="http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-2639-5">http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-2639-5</a>.</p> 2023-06-29T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2023 Sami Lind https://aluejaymparisto.journal.fi/article/view/130443 Depolitisaatiosta ”alueiden kostoon”: kapitalismi ja aluepolitiikka Suomessa 2023-05-29T13:48:29+03:00 Ville Kellokumpu <p>Väitöstilaisuuden Lectio Praecursoria<br />Oulun yliopisto 19.5.2023</p> <p>Väitöskirjan tiedot:<br />Kellokumpu, V. (2023). <a href="https://doi.org/10.30671/nordia.129114">The spatial politics of depoliticization: Visionary planning, bioeconomy, and forest capital</a>. Nordia Geographical Publications 52(1) 1-77.</p> 2023-06-29T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2023 Ville Kellokumpu https://aluejaymparisto.journal.fi/article/view/121564 Vesihuollon myyttejä murtamassa – vai myös vahvistamassa? 2022-09-05T12:53:46+03:00 Ilari Karppi <p>Kirja-arvio Tapio Katkon, Petri Juutin ja Riikka Juutin teoksesta "Vesihuollon myytit". Vastapaino, Tampere, 2022. (213 s.)</p> 2023-06-29T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2023 Ilari Karppi https://aluejaymparisto.journal.fi/article/view/115706 Monipuolinen ja upea kirja Suomen järvistä 2022-03-31T16:38:40+03:00 Tapio Sakari Katko <p>Kirja-arvio Martti Leppärannan, Lauri Arvolan ja Timo Huttulan teoksesta "Suomalainen järvikirja". Minerva Kustannus Oy, Helsinki. 2021. (338 s.)</p> 2023-06-29T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2023 Tapio Sakari Katko https://aluejaymparisto.journal.fi/article/view/127902 Yhteiskuntatieteellisen ympäristötutkimuksen uusi aika 2023-03-20T17:12:55+02:00 Nina V. Nygren <p>Kirja-arvio Tarja Halosen, Kaisa Korhonen-Kurjen, Jari Niemelän &amp; Janna Pietikäisen toimittamasta teoksesta "Kestävyyden avaimet: kestävyystieteen keinoin ihmisen ja luonnon yhteiseloon". Gaudeamus, Tallinna, 2022. (326 s.) </p> 2023-06-29T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2023 Nina V. Nygren https://aluejaymparisto.journal.fi/article/view/129609 Eläintuotantoa ympäröivää näköestettä murentamassa 2023-05-08T18:48:57+03:00 Minna Santaoja <p>Kirja-arvio Taija Kaarlenkasken ja Otto Latvan toimittamasta teoksesta "Tunteva tuote. Kuinka eläimistä tuli osa teollista tuotantoa?". Vastapaino, Tampere, 2022. (382 s.)</p> 2023-06-29T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2023 Minna Santaoja https://aluejaymparisto.journal.fi/article/view/130122 Mikä on luontosuhteen rooli maailmassaolon jäsentäjänä ympäristökriisien ajassa? 2023-05-19T18:03:32+03:00 Minna Santaoja <p>Kirja-arvio Heidi Björklundin, Kaisa Hiltusen, Jenna Purhosen, Minna Rainion, Nina Sääskilahden &amp; Antti Valliuksen toimittamasta teoksesta "Luontosuhteiden luonto. Taiteentutkimuksen ja ekologian näkökulmia". Nykykulttuurin tutkimuskeskuksen julkaisuja 133, Jyväskylän yliopisto 2022. (368 s.)</p> 2023-06-29T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2023 Minna Santaoja https://aluejaymparisto.journal.fi/article/view/125931 Eeden Kainuussa – piha ja puutarha jalostettuna luontona 2023-01-10T16:14:45+02:00 Yrjö Heikki Sepänmaa <p>Kirja-arvio Marjukka Piirainen teoksesta "Kansan ja kasvien kasvatusta. Puutarhatieto kainuulaisen pihakulttuurin muutoksessa". Publications of the University of Eastern Finland, Dissertations in Education, Humanities, and Theology 189, Joensuu, 2022. (196 s. + alkuperäisjulkaisut 92 s.)</p> 2023-06-29T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2023 Yrjö Heikki Sepänmaa https://aluejaymparisto.journal.fi/article/view/127325 Oppeja Suomen ensimmäisestä kunnan ekologisesta kompensaatiosta Lahdessa 2023-02-24T20:36:48+02:00 Liisa Varumo Johanna Kangas Juha Kotilainen Peter Kullberg Elina Ojala Minna Pekkonen Sanna Suokas Markku Ollikainen <p>Suomessa kunnilla ja kaupungeilla on maankäyttäjinä ja maankäytön suunnittelusta vastaavina tahoina merkittävä asema ja vastuu luontokadon pysäyttämisessä. Siihen tarvitaan uusia keinoja jo käytössä olevien lisäksi. Ekologinen kompensaatio on yksi lisäkeino ehkäistä ja vähentää luontokatoa, jota väistämättä syntyy esimerkiksi asumiseen ja liikkumiseen liittyvän rakentamisen ja muun luontoa nakertavan toiminnan myötä. Ekologisessa kompensaatiossa ihmistoiminnan aiheuttama haitta luonnon monimuotoisuudelle hyvitetään parantamalla elinympäristön tilaa tai suojelemalla heikennysuhan alla olevia luontokohteita toisaalla. Lieventämishierarkian mukaan ensisijaista on välttää ja lieventää luonnolle aiheutettavaa haittaa ja käyttää kompensaatiota jäljelle jäävän, väistämättömän luontohaitan hyvittämiseen. Ekologisen kompensaation yhtenä keskeisenä tavoitteena mainitaan usein luonnon monimuotoisuuden kokonaisheikentämättömyys (no net loss of biodiversity)...</p> 2023-06-29T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2023 Liisa Varumo, Johanna Kangas, Juha M. Kotilainen, Peter Kullberg, Elina Ojala, Minna Pekkonen, Sanna Suokas, Markku Ollikainen https://aluejaymparisto.journal.fi/article/view/126774 Urbaanit tarjoumat kulttuuriympäristönä 2023-03-30T16:41:29+03:00 Pia Olsson Terhi Ainiala Milla Juhonen <p>Urbaanin ympäristön tarjoumat (<em>affordances</em>) ovat suhteessa kaupunkilaisten elämiin eri tavoin näiden erilaisten lähtökohtien ja olosuhteiden vuoksi. Tarjouman käsite tarjoaa kulttuuriympäristön tarkasteluun avoimen näkökulman, jonka keskiössä on paikan ja sen kokijan suhde – ei ennalta määritelty ja suljettu ymmärrys kulttuuriympäristön olemuksesta.</p> <p>Artikkelissa tarkastelemme Suomen kaupunkitutkimuksen seuran vuosina 2019–2020 toteuttaman Voiman paikka -hankkeen aineiston valossa kaupunkilaisten suhdetta urbaaniin kulttuuriympäristöön. Esimerkkikohteemme on Helsinki, johon pääosa aineistomme muodostamiseen osallistuneista henkilöistä kommenttinsa kohdisti. Aineiston pohjalta arvioimme niitä mekanismeja, joissa kaupunkilaiset arvottavat omaa ympäristöään ja näin määrittävät kulttuurisesti ja sosiaalisesti merkityksellistä ympäristöä. Analyysin pohjalta olemme eritelleet neljä urbaania tarjoumaa, jotka ovat näkymän, toiminnallisuuden, materiaalisen ympäristön tarjouma sekä kielellinen tarjouma. </p> <p>Voiman paikka -aineiston kautta tarjouman käsite tuo konkreettisella tavalla esille paikan ja sen kokijan välisen vuorovaikutteisen suhteen ja siihen linkittyvät eritahtiset prosessit. Paikoilla on eri tavoin painottuvia tarjoumia, joiden “lukemiseen” vaikuttavat kaupunkilaisten erilaiset kokemukset ja henkilöhistorialliset tekijät. Samalla tähän suhteeseen vaikuttavat sosiaaliset ja kulttuuriset rakenteet.</p> 2023-06-29T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2023 Pia Olsson, Terhi Ainiala, Milla Juhonen https://aluejaymparisto.journal.fi/article/view/124783 Sote-alan monialaisuus yliopistollisen sosiaali- ja terveyskeskuksen tilasuunnitelmissa 2023-04-19T11:16:39+03:00 Arttu Salo <p>Artikkelissa tarkastellaan yliopistolliseen sosiaali- ja terveyskeskukseen suunniteltuja tiloja sote-alan monialaisuuden näkökulmasta. Tutkimuksessa selvitetään, millaisia ymmärryksiä sosiaali- ja terveysalan moniammatillisuudesta, monialaisesta yhteistyöstä ja integroituvasta työotteesta yliopistolliseen sote-keskukseen suunnitellut tilat tuottavat. Tilakuvauksia tarkastellaan erityisesti sosiaalityön näkökulmasta ja pohditaan sosiaalityön käytännön ja tutkimuksen roolia yliopistollisessa sote-keskuksessa. Tutkimusaineistona on yliopistollisen sote-keskuksen tarveselvitys ja analyysimenetelmänä sovelletaan kulttuurista tekstintutkimusta. Tulosten perusteella tulevan yliopistollisen sote-keskuksen tilasuunnittelua ohjaa erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhdistämistä korostava ymmärrys sote-uudistuksen tavoitteesta. Yliopistollinen sote-keskus näyttäytyykin ennen kaikkea terveydenhoidon johtamana terveysasemana, jossa sosiaalityön roolina on olla avustamassa terveydenhuoltoa ja olla monialaisuutta merkitsevä lisä.</p> 2023-06-29T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2023 Arttu Salo https://aluejaymparisto.journal.fi/article/view/125090 Indeksi liikuntaympäristöjen monipuolisuudesta asukkaiden lähialueella 2023-02-06T10:26:49+02:00 Marisofia Nurmi Laura Hintsanen Emil Ehnström Tapani Laakso Petteri Muukkonen <p><span class="TextRun SCXW110648437 BCX9" style="margin: 0px; padding: 0px; user-select: text; -webkit-user-drag: none; -webkit-tap-highlight-color: transparent; font-variant-ligatures: none !important; color: #000000; font-style: normal; font-variant-caps: normal; font-weight: 400; letter-spacing: normal; orphans: 2; text-align: left; text-indent: 0px; text-transform: none; white-space: pre-wrap; widows: 2; word-spacing: 0px; -webkit-text-stroke-width: 0px; background-color: #ffffff; text-decoration-thickness: initial; text-decoration-style: initial; text-decoration-color: initial; font-size: 12pt; line-height: 27px; font-family: 'Times New Roman', 'Times New Roman_EmbeddedFont', 'Times New Roman_MSFontService', serif;" xml:lang="FI-FI" data-contrast="none" lang="FI-FI"><span class="NormalTextRun SCXW110648437 BCX9" style="margin: 0px; padding: 0px; user-select: text; -webkit-user-drag: none; -webkit-tap-highlight-color: transparent;">Liikunta on välttämätöntä terveyden ylläpitämiselle, ja sillä on lukemattomia positiivisia vaikutuksia sekä fyysiseen että psyykkiseen hyvinvointiin. Liikuntaympäristöjen monipuolisuus lähellä kotia voi edistää liikunnan harrastamista ja fyysisesti aktiivista elämäntapaa. Liikunnallisen elämäntavan mahdollistaminen kaikille, etenkin huono-osaisilla alueilla, voi tasoittaa alueiden välisiä hyvinvointieroja ja näin vähentää segregaation vaikutuksia. Suomessa yhdenvertaisten liikuntapalvelujen järjestäminen asukkaille on pääosin kuntien vastuulla. Tässä artikkelissa esittelemme uuden indeksin, jolla voidaan kuvata ja analysoida asukkaiden lähialueella olevien erityyppisten liikuntaympäristöjen monipuolisuutta. Liikuntaympäristöjen monipuolisuusindeksin laskentatyökalu on julkaistu myös osana valtakunnallista avointa liikunnan paikkatietojärjestelmää (LIPAS, </span><span class="NormalTextRun SCXW110648437 BCX9" style="margin: 0px; padding: 0px; user-select: text; -webkit-user-drag: none; -webkit-tap-highlight-color: transparent;">https://www.lipas.fi</span><span class="NormalTextRun SCXW110648437 BCX9" style="margin: 0px; padding: 0px; user-select: text; -webkit-user-drag: none; -webkit-tap-highlight-color: transparent;">). Työkalu tukee kuntia ja kaupunkeja liikuntaympäristöjen monipuolisuuden ja yhdenvertaisen saavutettavuuden suunnittelussa ja parantamisessa. </span><span class="NormalTextRun SCXW110648437 BCX9" style="margin: 0px; padding: 0px; user-select: text; -webkit-user-drag: none; -webkit-tap-highlight-color: transparent;">Lisäksi s</span><span class="NormalTextRun SCXW110648437 BCX9" style="margin: 0px; padding: 0px; user-select: text; -webkit-user-drag: none; -webkit-tap-highlight-color: transparent;">itä voidaan hyödyntää </span><span class="NormalTextRun SCXW110648437 BCX9" style="margin: 0px; padding: 0px; user-select: text; -webkit-user-drag: none; -webkit-tap-highlight-color: transparent;">aihealueeseen</span><span class="NormalTextRun SCXW110648437 BCX9" style="margin: 0px; padding: 0px; user-select: text; -webkit-user-drag: none; -webkit-tap-highlight-color: transparent;"> liittyvissä jatkotutkimuksissa.</span></span><span class="EOP SCXW110648437 BCX9" style="margin: 0px; padding: 0px; user-select: text; -webkit-user-drag: none; -webkit-tap-highlight-color: transparent; color: #000000; font-style: normal; font-variant-ligatures: normal; font-variant-caps: normal; font-weight: 400; letter-spacing: normal; orphans: 2; text-align: left; text-indent: 0px; text-transform: none; white-space: pre-wrap; widows: 2; word-spacing: 0px; -webkit-text-stroke-width: 0px; background-color: #ffffff; text-decoration-thickness: initial; text-decoration-style: initial; text-decoration-color: initial; font-size: 12pt; line-height: 27px; font-family: 'Times New Roman', 'Times New Roman_EmbeddedFont', 'Times New Roman_MSFontService', serif;" data-ccp-props="{&quot;201341983&quot;:0,&quot;335559739&quot;:0,&quot;335559740&quot;:360}">&nbsp;</span></p> 2023-06-29T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2023 Marisofia Nurmi, Laura Hintsanen, Emil Ehnström, Tapani Laakso, Petteri Muukkonen https://aluejaymparisto.journal.fi/article/view/125979 Päälämmityslähteestä monilämmitykseen: suomalaisista pientaloista on tullut toisiaan täydentävien ja vuorottelevien energiajärjestelmien hybrideitä 2023-03-21T13:38:02+02:00 Sini Numminen Marika Silvikko de Villafranca Sampsa Hyysalo <p class="western" style="margin-bottom: 0in; line-height: 150%;" align="justify">Vuonna 2021 alkanut energiakriisi on saanut monet kotitaloudet tarkastelemaan kotinsa lämmitystekniikoita ja -tapoja. Tutkimuksemme esittelee syksyllä 2022 kerättyä laajaa energiakyselyaineistoa, jonka perusteella vain harvat suomalaiset pientalo-omistajat luottavat yhteen lämmönlähteeseen. Suurin osa (89 %) on monilämmittäjiä, jotka hyödyntävät vähintään kahta energialaitetta tai polttoainetta kotinsa lämmittämiseen, niiden välillä vaihdellen ja vuorotellen. Yleisin monilämmitysjärjestelmä on sähkölämmityksen, puulämmityksen ja ilmalämpöpumpun yhdistelmä. Tuloksemme osoittavat, että energiamurros etenee Suomessa, mutta myös sen, että päälämmityslähde-käsitteeseen nojaava virallinen lämmitystapatilastointi antaa tällä hetkellä vääristyneen kuvan suomalaisten pientalojen lämmitystodellisuudesta. Aineistomme mukaan esimerkiksi pelkällä sähköllä lämpenee vain 2 prosenttia pientaloista. Sähkölämmitystä kyllä käytetään jopa 49 prosentissa pientaloista, mutta on epäselvää, mikä rooli sähkölämmityksellä näissä kodeissa tosiasiallisesti on. Luvut näyttävät hyvin erilaisilta virallisiin lämmitystapatilastoihin verrattuna. Lämmitystapatilastojen keruussa ja esittämisessä lienee syytä siirtyä kuvailemaan talon lämmitystapojen monipuolisuutta, mikä antaisi realistisemman kuvan suomalaisten energiankäytöstä ja lämmitystavoista. Tietoa voidaan käyttää muotoilemaan vaikuttavampia politiikkatoimenpiteitä ja sähkö- tai energiatukimuotoja niille, jotka tukia todella tarvitsevat.</p> 2023-06-29T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2023 Sini Numminen, Marika Silvikko de Villafranca, Sampsa Hyysalo https://aluejaymparisto.journal.fi/article/view/115243 Ympäristönsuojelulaki vuotaa: turvekiista tunnustuskamppailuna 2023-04-28T15:29:49+03:00 Sakari Möttönen Miikka Salo Tapio Litmanen Esa Konttinen <p>Tutkimme Keski-Suomessa pitkään jatkunutta turvekiistaa selvittämällä kyselyllä ja haastatteluilla kansalaisten käsityksiä turvetuotannosta ja sen vesistövaikutuksista. Tutkimuksemme osoittaa, että poliittis-hallinnollinen järjestelmä ei ole kyennyt täyttämään ympäristönsuojelulain tavoitetta turvata kansalaisille terveellinen ja viihtyisä ympäristö ja parantaa kansalaisten mahdollisuuksia vaikuttaa ympäristöä koskevaan päätöksentekoon. Lailla ei ole edellytyksiä säännellä kaikkia niitä luontoa hyödyntäviä toimintoja, joiden kansalaiset kokevat saastuttavan vesiympäristöään. Tämä puute näkyy esimerkiksi turpeennoston kaltaisissa toiminnoissa, jotka aiheuttavat vesistöjen hajakuormitusta eri paikoista ja eri tavoin. Maaseudun asukkaat pitävät epäoikeudenmukaisena sitä, että heidän vesiympäristöään saastutetaan, jotta kaupunkeihin saadaan halpaa lämpöenergiaa. Epäoikeudenmukaisuuden tunne johtuu seuraavista tekijöistä: (1) Viranomaiset perustavat vesien tilan arvioinnin tieteelliseen ja tekniseen tietoon ja sulkevat pois ristiriitaiset tiedot ja kansalaisten kokemukset. (2) Vesien pilaantumisesta kärsiviä ihmisiä ei tunnusteta turpeenottoa koskevan sääntelykehyksen osallistujiksi. (3) Kansalaisiin vaikuttaa viranomaisten ja poliitikkojen välinpitämättömyys vesien tilasta kärsivien ihmisten huolia kohtaan. (4) Ihmisten välittömään ympäristöön liitettyjä kulttuurisia ja sosiaalisia arvoja ei pidetä merkityksellisinä turpeenottoa koskevassa sääntelykehyksessä. Turvekiistan analyysi paljastaa tarpeen parantaa deliberatiivisen demokratian toimintaa ympäristöhallinnossa.</p> 2023-06-29T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2023 Sakari Möttönen, Miikka Salo, Tapio Litmanen, Esa Konttinen https://aluejaymparisto.journal.fi/article/view/119670 Ilmastotuuppausten eettinen toteuttaminen: esimerkkinä sähköautot 2023-01-24T10:39:29+02:00 Helena Siipi <p>Tuuppaukset ovat psykologisen vaikuttamisen keinoja, joille on yhteistä se, että ne eivät ole luonteeltaan pakottavia. Polttomoottoriautojen korvaaminen sähköautoilla vähentäisi liikenteen päästöjä. Miten liikenteen sähköistymistä voitaisiin edistää eettisesti erinomaisilla tuuppauksilla? Kysymykseen vastataan soveltamalla sähköautotuuppauksiin aiemmassa tutkimuksessa identifioituja ja ilmastotuuppauksille tyypillisiä eettisesti relevantteja piirteitä: (1) ilmastotuuppausten muita hyödyttävä luonne; (2) ilmastotoimikielteisten huomioiminen; (3) varmuus parhaista toimintavaihtoehdoista, (4) oikeudenmukaisuus; (5) läpinäkyvyys; ja (6) ilmastotuuppausten teho.</p> <p>Analyysissä päädytään seuraaviin käytännöllisiin suosituksiin: Sähköautotuuppaukset tulisi ensisijaisesti kohdistaa yksilöihin tai perheisiin, joiden varallisuus riittää sähköauton hankintaan sekä niihin, jotka joka tapauksessa autoilisivat. Erityisesti sähköautotuuppausten suunnittelijoiden tulee kiinnittää huomiota siihen, etteivät tuuppaa ilmastoystävällisempää liikkumistapaa käyttäviä siirtymään sähköauton käyttäjiksi. Sähköautotuuppauksiin olisi hyvä yhdistää tuuppauksia sitä ilmastoystävällisempiin liikkumisen muotoihin. Sähköautotuuppausten tulee olla läpinäkyviä paitsi, jos läpinäkymättömyydelle on hyvät perusteet. Sähköautotuuppauksia suunniteltaessa ja toteutettaessa tulisi viherpesun välttämiseksi pyrkiä arvioimaan niiden tehoa ja vaikutuksia verrattuna niille vaihtoehtoisiin ilmastotoimiin.</p> 2023-06-29T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2023 Helena Siipi https://aluejaymparisto.journal.fi/article/view/119610 Maapallon ulkopuolisen asuttamisen maantiedettä yläkoululaisten ja aikuisten kuvittelemana 2023-04-18T08:43:04+03:00 Mikko Karhu Antti Mäenpää Ilkka Luoto <p>Tässä artikkelissa tutkitaan, millaiseksi aikuiset ja yläkoululaiset kuvittelevat asumisen Maan ulkopuolella, millaiset ihmismaantieteen keskeiset teemat nousevat tällöin esille ja miten tätä tietoa voidaan hyödyntää todellisessa avaruustoiminnassa? Aineisto kerättiin avaruusaiheisilla esseekirjoituksilla, joita yläkoululaiset ja aikuiset kirjoittivat. Esseissä ilmeni ihmismaantieteen keskeisiä teemoja kuviteltaessa asumista avaruudessa, kuten asuttaminen (<em>dwelling</em>), koti (<em>home</em>), valta, ihmisen ja ympäristön välinen suhde, geopolitiikka, kuuluminen (<em>belonging</em>) ja identiteetti. Molempien ryhmien esseet kuvasivat usein koti-ikävää ja luonnon kaipuuta avaruudessa. Yläkoululaisten esseet kuvasivat enemmän kouluelämää ja vapaa-aikaa, kun taas aikuiset keskittyivät työolosuhteisiin avaruudessa. Yläkoululaisten esseet olivat hieman useammin science fictionin ja romantiikan sävyttämiä, ja niissä ilmeni vahva usko demokratian ja monikulttuurisuuden toimivuuteen avaruuden asuttamisessa. Aikuisten esseissä avaruuden asuttamista luonnehdittiin harvainvallan, ihmisten välisten konfliktien ja pääomataloudellisten intressien leimaamaksi. Yläkoululaiset ja aikuiset olivat yhtä mieltä siitä, että ihmisten siteet Maahan eivät katkea, vaikka avaruutta onnistuttaisiin asuttamaan. Arkielämän näkökulmaa avaruuden asuttamiseen tarvitaan suurten avaruusalan toimijoiden rinnalle muun muassa avaruusrakettien, avaruusasemien, mahdollisten avaruussiirtokuntien ja avaruusdemokratian kehittämisessä.</p> 2023-06-29T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2023 Mikko Karhu, Ilkka Luoto, Antti Mäenpää https://aluejaymparisto.journal.fi/article/view/129013 Paikallisessa Risteyksessä 2023-04-16T16:04:38+03:00 Uula Saastamoinen Katri Ollila <p>Paikallisuuden aiheesta käytävä ajankohtainen keskustelu on paikallaan, sillä viime vuosien kriisit ovat jättäneet jäljen ihmisten paikkasuhteeseen. Koronapandemian myötä elämästä tuli liiankin paikallista, kun monien elinpiiri kutistui kodin, lähimetsän ja kaupan ympärille. Vaikka olemme paikkaan sidottuja, pandemian aiheuttama etätyön yleistyminen on osoittanut, ettei työnteko vaadi tietyssä paikassa olemista. Uudessa normaalissa opettelemme edelleen uusia hybridiolemisen muotoja teknologiaa hyödyntäen. Nykyään voimmekin olla paikalla ilman, että olemme läsnä.</p> <p>Alue- ja ympäristötutkimuksen seuran sekä Versus-verkkojulkaisun yhteistyössä toteuttama Risteyksessä-julkaisusarja on jälleen löytänyt paikalleen. Vuoden teemaa – paikallisuutta – käsittelevät seitsemän aiemmin Alue ja Ympäristö -lehteen kirjoittanutta tutkijaa. He pohtivat, millaista muutosta paikallisuuteen liittyvissä tutkimusaiheissa on havaittavissa ja miten muutos nivoutuu yhteiskunnan laajempiin kehityskulkuihin. Näin Risteyksessä-konseptin tavoitteena on jälleen lisätä tutkitun tiedon näkyvyyttä ajankohtaisessa keskustelussa. Lisäksi vahvistetaan kansalaisyhteiskunnan ja järjestäytyneiden toimijoiden välistä dialogia, kun Risteyksessä-artikkelit asetetaan Versuksen Tiededebattien pohjaksi.</p> 2023-06-29T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2023 Uula Saastamoinen, Katri Ollila https://aluejaymparisto.journal.fi/article/view/126963 Inarin metsäkonfliktia voidaan tarkastella ”maapolitiikkana” 2023-02-09T14:14:18+02:00 Jarno Valkonen <p><a href="https://yle.fi/a/3-5684622" target="_blank" rel="noopener">Joulukuussa 2010 Yle uutisoi</a>, että Inarin kunnan alueella vuosia jatkunut valtion metsätalouden ja paikallisen poronhoidon välinen maankäytön kiista, ”metsäriita”, päättyi sovintoon. Uutisen mukaan Ylä-Lapin metsärauha syntyi, kun Metsähallitus sekä Muotkatunturin, Muddusjärven, Hammastunturin ja Paatsjoen paliskunnat sopivat metsätalousalueilla sijaitsevien tärkeiden porolaitumien käytöstä. Sopimuksen mukaan Metsähallitus rajaa 43 000 hehtaaria talousmetsää 20 vuodeksi metsätaloustoiminnan ulkopuolelle. Lisäksi Metsähallitus lupautui pidättäytymään joistakin metsänkäsittelytavoista tietyillä alueilla. Vastaavasti paliskunnat hyväksyivät, että osalla paliskuntien alueesta Metsähallitus voi jatkaa monikäyttömetsätaloutta.</p> <p>Kymmenen vuotta metsärauhan syntymisen jälkeen Inarin metsien käyttö ajautui jälleen kerran konfliktiin. Tällä kertaa kyse oli Inarin yhteismetsän omistamasta, Hammastunturin reunamilla sijaitsevasta noin 2 900 hehtaarin metsäalueesta...</p> 2023-06-29T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2023 Jarno Valkonen https://aluejaymparisto.journal.fi/article/view/127393 Ympäristöarvojen ja paikallisen tiedon merkitys korostuu kriisitilanteissa 2023-02-28T14:44:21+02:00 Inkeri Markkula <p>Paikallinen kokemusperäinen tieto sekä ympäristöön liittyvät arvot ovat tärkeä osa yhdyskuntasuunnittelua. Paikallisen kokemustiedon käyttö osana maankäytön suunnitteluprosesseja voi edesauttaa ekosysteemien, luonnonvarojen ja biodiversiteetin suojelua sekä tuoda esiin paikallisten asukkaiden tarpeita, huolia ja toiveita. Ympäristöön liitetyt arvot ja merkitykset ovat myös tärkeä osa ihmisen luontosuhdetta ja kokemusta elinympäristöstään. Paikallinen kokemustieto ja ympäristöön liitetyt arvot liittyvät usein toisiinsa, sillä paikkoihin kytkeytyvät muistot, kokemukset ja havainnot tuottavat erilaisia aineettomia ympäristöarvoja.</p> 2023-06-29T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2023 Inkeri Markkula https://aluejaymparisto.journal.fi/article/view/127386 Paikallinen ilmastotoiminta kymmenen vuoden perspektiivistä 2023-02-28T12:45:18+02:00 Eva Heiskanen Jenny Rinkinen <p>Vuosikymmen sitten keskustelu kuntien roolista ilmastonmuutoksen torjunnasta oli tuore ja uusi näkökulma, johon sisältyi paljon odotuksia. Tutkijapiirien ulkopuolellakin alettiin ymmärtää, että kunnat vastaavat kasvihuonekaasupäästöjä tuottavasta arjen infrastruktuurista. Kuntien politiikkaan saattaa vaikuttaa myös hiukan erilainen kokoelma intressejä kuin valtioiden politiikkaan. Vuonna 2009, kun Hiilineutraalit kunnat (HINKU) -verkosto alkoi hankkeena Suomessa, kuntien sitoumus pienentää kasvihuonekaasupäästöjään 80 prosenttia vuoteen 2030 mennessä oli selvästi edellä kansallista ilmastopolitiikkaamme. Tutkijoiden näkökulmasta vielä kiinnostavampaa oli kuitenkin se, että kuntien ilmastotyössä paikallisyhteisö voi yhdessä toimia itseään suuremman ongelman ratkaisijana.</p> 2023-06-29T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2023 Eva Heiskanen, Jenny Rinkinen https://aluejaymparisto.journal.fi/article/view/127394 Paikallista ruokaa paikkaan sitoutuneille 2023-02-28T15:28:32+02:00 Maarit Sireni <p>Paikallinen ruoka on kuluttajille tuttu käsite. Sitä ei kuitenkaan voi määritellä yksiselitteisesti. Pohdin puheenvuorossani, mitä paikallisella ruualla tarkoitetaan, ketkä sitä ostavat ja mikä sen merkitys on nykyisin.</p> <p>Työskentelin vuosituhannen alussa Suomen Akatemian rahoittamassa tutkimushankkeessa ”Greening of the Finnish Food System”, jossa tutkin lähiruokailmiötä Suomessa. Hanke kiinnittyi elintarvikejärjestelmien tutkimukseen, jonka puitteissa oli vähitellen alettu kiinnittää huomiota myös kuluttajien rooliin ruokaketjuissa. Kysynnän uskottiin eriytyvän, kun laatua arvostavat kuluttajat eivät tyytyneet globaalisti toimivien suuryritysten tuottamaan massaruokaan. Teollisille elintarvikkeille vaihtoehtoisten luomuruoan ja paikallisen ruoan suosion uskottiin vahvistuvan monia länsimaita hätkähdyttäneiden ruokaskandaalien ja ympäristötietoisuuden nousun myötä...</p> 2023-06-29T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2023 Maarit Sireni https://aluejaymparisto.journal.fi/article/view/127531 Paikallisia ruokajärjestelmiä kehitetään nyt vahvemman talouden ja turvallisuuden toivossa 2023-03-05T23:04:17+02:00 Antti Puupponen <p>Paikallisen toiminnan merkitystä on perusteltu vuosien saatossa monin eri tavoin. Tunnetulla sanonnalla ”<em>Think global, act local</em>” on pitkät juuret paitsi ympäristöajattelussa niin myös liiketaloudessa ja yritysviestinnässä. Sanonta liittyy myös ruokaan. Sillä on voitu perustella esimerkiksi reilun kaupan tuotteiden ostamista. Toisaalta paikallisen toiminnan korostaminen sopii myös lähiruokaan.</p> <p>Kirjoitin Alue ja Ympäristö -lehteen vuonna 2008 artikkelin Elintarviketuotannon paikallinen kehittäminen Keski-Suomessa. Artikkelissa tarkastelin juuri ruoan paikallisuutta, lähiruokaa ja sitä, minkälaista kehittämistyötä suomalaisilla maatiloilla tehdään erilaisten projektien kautta lähiruoan edistämiseksi. Artikkeli perustui 15 keskisuomalaisen maaseudun kehittäjän teemahaastatteluihin. Maatiloilla näytti olevan kehitystarvetta juuri pieninä paikallisina toimijoina, sillä ruokajärjestelmää tuntuivat hallitsevan suuret kauppaketjut ja globaalin talouden toimintalogiikka. Artikkelissa päädyin kahteen keskeiseen johtopäätökseen siitä, mitä tiloilla tulisi tehdä, jotta paikallinen tuotanto voisi vallinneessa tilanteessa kehittyä. Nämä olivat verkostojen rakentaminen ja tuotannossa erikoistuminen...</p> 2023-06-29T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2023 Antti Puupponen https://aluejaymparisto.journal.fi/article/view/125849 Globaalin matkailun kasvu haastaa paikallisuutta 2023-01-04T14:39:44+02:00 Jarkko Saarinen <p>Matkailun ja paikallisuuden suhde on lähtökohtaisesti ristiriitainen. Monien matkakohteiden kehitys on perustunut niiden paikallisuuden – kulttuuri- ja luonnonympäristön – erityispiirteiden vetovoimaisuudelle. Kehittyessään matkailulla on kuitenkin taipumus muuttaa kohdealueitaan. Usein matkailun kasvun tukema ‘kehitys’ kulkee kohti ylipaikallisuutta, aiempien paikallisuuden erityispiirteiden kustannuksella. Vuonna 2006 Alue ja Ympäristö -lehteen kirjoittamani artikkelin Matkailu ja paikallisuus pääviesti perustui tähän ajatukseen. Matkailun voimakas kasvu muokkaa ja tuottaa kohdealueidensa materiaalista ja mielikuvallista perustaa pääoman ja matkailijoiden (tunnettujen tai oletettujen) tarpeiden perusteella. Tällöin esimerkiksi Lapin matkailukohteet ovat erottautuneet sosiokulttuurisesti ja taloudellisesti ympäröivästä alueesta. Kohteet muistuttavat monin osin enemmän matkailijoiden lähtöalueita kuin matkakohdetta ympäröivää elämäntapaa ja lähiseutua.</p> 2023-06-29T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2023 Jarkko Saarinen