https://aluejaymparisto.journal.fi/issue/feed Alue ja Ympäristö 2021-06-15T09:28:25+03:00 Maija Toivanen toimitussihteeri@ays.fi Open Journal Systems <p>Alue ja Ympäristö on yksi tärkeimmistä suomalaisen alue- ja ympäristötutkimuksen foorumeista. Lehdessä julkaistaan korkeatasoisia vertaisarvioituja artikkeleita sekä muita kirjoituksia yhteiskunta- ja kulttuuriteoreettisen tutkimuksen sekä yhteiskuntatieteellisen ympäristötutkimuksen aloilta.</p> <p>Kahdesti vuodessa ilmestyvä lehti on ilmestynyt säännöllisesti vuodesta 1971 alkaen, ensimmäiset 20 vuotta Aluesuunnittelu-nimisenä ja vuodesta 1991 lähtien nykyisellä nimellään. Alue ja Ympäristö on suomenkielinen, mutta julkaisee myön muun kielisiä suomalaiseen tieteelliseen keskusteluun kiinnittyviä tekstejä harkinnanvaraisesti. Lehti on osa <a href="https://kitwiki.csc.fi/twiki/bin/view/FinCLARIN/KielipankkiKoti" target="_blank" rel="noopener">Kielipankkia</a> ja edistää näin tutkimuksessa uudistuvan käsitteistön kautta myös suomen kielen kehitystä (etsi <a href="https://korp.csc.fi/#?cqp=[]&amp;corpus=tiedelehdet_aluejaymparisto" target="_blank" rel="noopener">A&amp;Y-tietokannasta</a>).</p> <p>Alue ja Ympäristö -lehdessä ilmestyvät artikkelit julkaistaan verkossa täysin avoimesti. Digitaaliset arkistot alkavat numerosta 2/2005. Kustannusopimus on uusittu ja löytyy täältä:&nbsp;<a href="https://aluejaymparisto.journal.fi//Kustannussopimus" target="_blank" rel="noopener">https://aluejaymparisto.journal.fi//Kustannussopimus</a></p> <p>Lehti on mukana tekemässä tiedeviestintää <em><a href="https://www.versuslehti.fi/" target="_blank" rel="noopener">Versus-lehdessä:&nbsp;</a></em>Versus on kolmen tieteellisen seuran yhdessä kustantama verkkojulkaisu, joka edistää alojensa tutkimuksen saavutettavuutta, näkyvyyttä ja vaikuttavuutta. Kannustamme lehdessä julkaisseita kirjoittajia viestimään tutkimuksesa Versus-lehdessä, ks. <a href="https://www.versuslehti.fi/kirjoita-versukseen/" target="_blank" rel="noopener">ohjeet</a>!</p> <p><strong>Tarjoa käsikirjoitusta julkaistavaksi</strong>, ks. ohjeet&nbsp; http://ojs.tsv.fi/index.php/aluejaymparisto/about/submissions#authorGuidelines</p> https://aluejaymparisto.journal.fi/article/view/91510 Mustikka- ja puolukkasatojen vuotuisen vaihtelun ja talteenoton tarkastelua valtakunnallisesti ja Itä-Suomen alueella 2021-05-18T16:49:25+03:00 Marjut Turtiainen marjut.turtiainen@uef.fi <p>Suomessa on seurattu vuosittain 1990-luvulta lähtien tärkeimpien luonnonmarjalajiemme satoja Metsäntutkimuslaitoksen (nyk. Luonnonvarakeskus) toteuttaman ns. MASI-inventoinnin avulla. Inventointiverkosto on supistunut alkuperäisestä eikä kata tasaisesti maan kaikkia osia. Aiemmassa tutkimuksessa on hyödynnetty vuosien 1997-2008 MASI-aineistoa, kun on arvioitu mustikan ja puolukan valtakunnallisia keskisatoja (kg/ha). Niiden perusteella on kalibroitu keskinkertaisen satovuoden kokonaissadot runsaille ja heikoille satovuosille. Tässä tutkimuksessa analysoin MASI-aineistosta laskettujen valtakunnallisten keskisatojen aikasarjaa vuosina 1997-2018 ja arvioin molempien marjalajien keskisadot Itä-Suomelle vuosina 2001-2018. Kvantitatiivisilla ja kvalitatiivisilla aineistoilla tarkastelin arvioitujen keskisatojen luotettavuutta kiinnittäen huomiota erityisesti Itä-Suomen arvioihin. Itä-Suomen vuotuisista puolukan keskisadoista puolet osoittautui kalibroinnin kannalta epäluotettaviksi; mustikalla vastaavia tapauksia oli vain kolme. Siten Itä-Suomen puolukan kokonaissatoa ei ole mielekästä kalibroida nykyisen alueellisen MASI-aineiston perusteella. Seuraavaksi kalibroin mustikan ja puolukan valtakunnalliset kokonaissadot ja erikseen mustikan Itä-Suomen kokonaissadon vuodelle 2011 sekä arvioin alustavat talteenottoasteet vuonna 2011. Suomalaiset ja thaimaalaiset poimivat 9 % valtakunnallisesta mustikan ja 10 % puolukan kokonaissadosta. Itä-Suomessa mustikan alustava talteenottoaste oli 14 %. Vuosina 1997-2018 mustikan valtakunnalliset kokonaissadot vaihtelivat samansuuruisesti kuin 1997-2008, mutta puolukkasadoissa oli vaihtelua hieman enemmän kuin kymmenen vuotta lyhyemmällä ajanjaksolla. Tutkimus osoitti paitsi aineiston koon, myös tulosten luotettavuustarkastelujen merkityksellisyyden, ja siksi mahdollisissa jatkotutkimuksissa kannattaisi myös käyttää monimenetelmätutkimusta. Erityisesti laadullisten aineistojen hyödyntämiseen tulisi panostaa vielä tätä tutkimusta enemmän.</p> 2021-06-15T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 Marjut Turtiainen https://aluejaymparisto.journal.fi/article/view/102940 Viheralueet: pölyttäjähyönteisten turva vai tuho? 2021-05-18T16:41:51+03:00 Eira Ainalinpää eiraain@gmail.com <p>Pölyttäjähyönteisten katoaminen on osallistanut ihmisiä lajien suojeluun. Vihertalouden myötä on muotoutunut myös mielikuvia pölyttäjähyönteisten optimaalisista elinympäristöistä sekä pölyttäjäkasveista. Suomessa tieteelliset pölyttäjähyönteisten pitkäkestoiset elinympäristötutkimukset ovat rahoituksen puuttuessa tuottaneet vain niukasti tietoa pölyttäjäkeskusteluun. Tämä monivuotinen ja useampaan metodiin pohjautuva tutkimus tarkastelee kimalaisten vuorovaikutussuhdetta erilaisiin ihmisen muokkaamiin ympäristöihin ja niiden kasveihin. Vahvan kestävyysajattelun tavoitteiden mukaisesti tutkimus hyödyntää tutkimusasetelmissaan eri tieteenalojen lähestymiskulmia: taidetta ja taidekasvatusta elämäsidonnaisemman tutkimusaluerakenteen muodostamisessa, maantiedettä mittausmenetelmissä ja alueellisissa tarkasteluissa, kasvi- ja eläinbiologiaa lajistovuorovaikutusseurannoissa ja filosofiaa pohdintojen kokoajana. Tutkimus tarttuu eettisiin kysymyksiin paitsi pölyttäjähyönteisten elinympäristöjen myös tutkimusmenetelmien ja tutkijan itsensä osalta.</p> 2021-06-15T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 Eira Ainalinpää https://aluejaymparisto.journal.fi/article/view/97619 Moninainen kaupunki ja symmetrisen utopia 2021-05-18T16:46:34+03:00 Ilkka Pyy ilkka.pyy@uef.fi Ari Lehtinen ari.lehtinen@uef.fi <p>Artikkeli soveltaa utopiamaantieteellistä ajattelua kaupunkisuunnittelun tutkimuksen kriittisenä arviointimenetelmänä. Hyödynnämme maantieteessä kehiteltyjä asymmetristen valtasuhteiden näkökulmia symmetrisen kaupunkisuunnittelun mahdollisuuksien tarkastelussa. Käytämme Joensuuta tapausesimerkkinä. Analyysi etenee neljän tutkimuskirjallisuudesta tunnistettavan temaattisen jännitteen mukaisesti. Ne koskevat (non)kommunikaatiota, (de)sentralisaatiota, (de)segregaatiota ja (yli)paikallista luontosuhdetta. Johtopäätöksissä luonnostelemme lavean utooppisen näkymän, jossa korostuvat sosiaalinen ja ekologinen vastuullisuus sekä ikäystävällisen suunnittelun ja mikrourbanisaation potentiaalit moninaisen kaupungin kehitystyössä.</p> 2021-06-15T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 Ilkka Pyy, Ari Lehtinen https://aluejaymparisto.journal.fi/article/view/99661 Kestävän hyvinvoinnin mahdollisuuksia osuuskuntatyössä 2021-05-18T16:44:11+03:00 Annukka Aho annukka.aho@gmail.com <p>Kestävän työn kysymyksiä on kiinnostavaa lähestyä osuustoiminnan näkökulmasta, sillä osuuskuntia yritysmuotona luonnehtii usein jäsendemokratiasta juontuva tarvelähtöisyys ja muun kuin voiton tavoittelu. Tässä artikkelissa tarkastelen neljän melko pienen ja uuden osuuskunnan jäsenten teemahaastatteluja lähilukien, miten neuvottelu erilaisista, kestävän hyvinvoinnin HDLB-mallin avulla jäsennellyistä, tarpeista muovaa osuuskunnissa tehtävää moninaista työtä. Kestävän työn kannalta lupaavia piirteitä osuuskunnissa voi kuvata vastuulliseksi tekemiseksi, jossa tarpeiden tunnistaminen rakentaa merkityksellisiä suhteita sekä jäsenten kesken että paljon välitöntä työyhteisöä laajemmalle, ja vastuuta ottavat aktiiviset jäsenet oppivat keskinäisen toimeentulon ja yhteisen vallankäytön taitoja. Molempiin puoliin liittyy myös ristiriitojen työstämistä. Voittoa tavoittelematon liiketoiminta voisi yleensä ottaen mahdollistaa riittävän toimeentulon matalammalla tuotannon tasolla ja vähemmän ympäristöhaittoja aiheuttaen. Kestävän hyvinvoinnin pitäminen keskeisenä taloudellisen toiminnan tavoitteena voisi edesauttaa erilaisten työn muotojen arvostamista laajemmin kuin niiden rahallisten tuottojen perusteella, kun taas kaikenlaisen työn tarkasteleminen lähtökohtaisen moniaineksisena ja jatkuvasti neuvoteltavana auttaisi havaitsemaan vahvistamisen arvoisia käytäntöjä missä vain.</p> 2021-06-15T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 Annukka Aho https://aluejaymparisto.journal.fi/article/view/102576 Ilmastokestävä joukkoruokailu ja ruokakulttuurin muutos Suomessa 2021-05-10T21:42:41+03:00 Saara Kupsala saara@kupsala.net Kuura Irni kuura.irni@helsinki.fi Pirjo Apell pirjo.apell@helsinki.fi Riitta Komulainen riitta.komulainen@helsinki.fi Lilli Munck lilli.munck@helsinki.fi <p>Ruokapalvelut voivat pienentää ilmastovaikutuksiaan lisäämällä kasvisruokien osuutta tarjotuista aterioista. Joukkoruokailun muuttuminen kasvisvoittoisemmaksi edellyttää ruokien kulttuuristen merkitysten muuttumista ja kasvisruoan erityisruokavalio- ja kevytlounasmerkityksen purkautumista. Hankkeessamme kehitettiin 30 vegaanista, pienen ilmastovaikutuksen pääruokareseptiä ruokapalveluiden käyttöön. Osana reseptien testausta toteutimme asiakaskyselyn yhdeksässä lounasravintolassa, joihin sisältyivät viisi peruskoulun ja toisen asteen oppilaitoksen ravintolaa, kaksi opiskelijaravintolaa, henkilöstöravintola ja sairaalan ravintola. Tässä artikkelissa tarkastelemme, millaisia merkityksiä ruokapalveluiden asiakkaat liittävät kasvis- ja liharuokiin sekä millaisia tunnesitoumuksia ja normatiivisia käsityksiä niihin kytkeytyy. Argumentoimme Sara Ahmedin (2014) affektiivista normeihin investointia analysoivan lähestymistavan avulla, että on oleellista nähdä ruokakysymys yksilöllisten valintojen tai kognitiivisten prosessien sijaan kysymyksenä yhteiskunnallisista ja kulttuurisista normeista, joihin investoidutaan affektiivisesti ja toiston avulla. Artikkelimme avaa sekä moniaistillista, muistojen ja tottumusten vahvistamaa affektiivista liharuokiin kiinnittymistä ja siten syitä ruokavaliomuutoksen haastavuuteen, että kasvisruoan uusien merkitysten muotoutumispotentiaalia lounasruokailussa. Affektiivisiin investointeihin liittyvän sukupuolittuneisuuden lisäksi nostamme ilmastokestävyydestä käytävään keskusteluun ruokaan liittyvän nationalismin, kulttuurisen omimisen ja eksotisoinnin. Tarjotessaan aterian noin kolmasosalle väestöstä päivittäin ruokapalveluilla on merkittävä potentiaali ruokaan liittyvien normien uudelleenmuotoutumisessa sekä ilmastokestävän ruokakulttuurin edistämisessä. Ruokapalvelujen mahdollisuuksiin tarjota täyttäviä, proteiinipitoisia ja maukkaita kasvispohjaisia ruokia tulisikin keskittää resursseja.</p> 2021-06-15T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 Saara Kupsala, Kuura Irni, Pirjo Apell, Riitta Komulainen, Lilli Munck https://aluejaymparisto.journal.fi/article/view/103056 Miesten hyvinvointi ja affektit luontoympäristöissä – humanismin jälkeinen näkökulma 2021-05-15T21:02:21+03:00 Taru Tuulia Talvensuu tatusl@utu.fi <p>Tutkimusten perusteella luonnossa oleskelulla on positiivisia vaikutuksia ihmisten hyvinvointiin. Ihmisten luonnosta saamaa hyvinvointia ja luonnon hyvinvointivaikutuksia tutkitaan monella tieteenalalla. Tässä artikkelissa tarkastelen luonnon ja hyvinvointien kytkentöjä humanismin jälkeisestä näkökulmasta. Humanismin jälkeinen ajattelu sekä siihen usein liittyvä monistinen ontologia kyseenalaistavat ihmiskeskeisen ajattelun sekä luonnosta irrallaan olemisen ja ’luontoon menemisen’.</p> <p>Tässä artikkelissa tarkastelen miten ja minkälaisissa tapahtumissa hyvinvointi lisääntyy luonnossa. Hyvinvoinnin ymmärrän spinozalaisittain kyvyksi vaikuttaa ja tulla vaikutetuksi. Tutkimusmateriaalina artikkelissa on viiden miehen kanssa luonnossa tekemäni yhdessäkuljeskelut, eli vapaamuotoiset kävellen tehdyt keskustelut. Analyysimenetelmänä käytän post-kvalitatiiviseen tutkimusperinteeseen kuuluvaa käsite metodina -analyysia ja analysoin tutkimusmateriaalia affektin käsitteen avulla. Tulokset osoittavat, että luonnossa tapahtuu monenlaisia siirtymisiä, joissa kehomielen kyvyt vaikuttaa ja tulla vaikutetuiksi lisääntyvät. Luontoympäristöt affektoivat kehomieltä, saaden aikaan niin rauhoittumista kuin liikkumisen lisääntymistäkin. Luonnossa kohdataan kasveja, eläimiä, niiden jälkiä ja artefakteja. Teknologia tuo uusia mahdollisuuksia ja tukee myös eläinten affektoimiksi tulemisessa ja eläimeksi-tulemisessa. Kuljeskelut toimivat luontevana tapana kuulla miesten kokemuksista ja ajatuksista. Luonnossa olemisessa toimintakyky on merkittävässä osassa siinä, minkälaisia suhteita materiaalisen ympäristön kanssa voidaan muodostaa. Affekteja analysoimalla voidaan toimintakyky ymmärtää monimuotoisena ja yksilökohtaisena, moniaineksisten tekijöiden kanssa tapahtuvana hyvinvoivemmaksi-tulemisena.</p> 2021-06-15T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 Taru Tuulia Talvensuu https://aluejaymparisto.journal.fi/article/view/107457 Alueelliset ja ajalliset trendit vesikasvien monimuotoisuuden eri tasoilla boreaalisissa järvissä 2021-05-18T16:29:18+03:00 Marja Lindholm marja.lindholm@oulu.fi <p>Väitöstilaisuuden Lectio Praecursoria</p> <p>Oulun yliopisto 26.3.2021</p> 2021-06-15T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 Marja Lindholm https://aluejaymparisto.journal.fi/article/view/107322 Quest for sustainable urban water services 2021-05-18T16:36:39+03:00 Jyrki Laitinen jyrki.laitinen@syke.fi <p>Väitöstilaisuuden Lectio Praecursoria</p> <p>Tampereen yliopisto 11.9.2020</p> 2021-06-15T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 Jyrki Laitinen https://aluejaymparisto.journal.fi/article/view/107971 Steering household consumption with carbon footprint data – A critical assessment 2021-05-19T08:30:48+03:00 Marja Salo marja.l.j.salo@gmail.com <p>Väitöstilaisuuden Lectio Praecursoria</p> <p>Helsingin yliopisto 5.5.2021</p> 2021-06-15T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 Marja Salo https://aluejaymparisto.journal.fi/article/view/107827 Talonpoikaistulevaisuus 2021-05-18T16:27:40+03:00 Ville Kellokumpu ville.kellokumpu@oulu.fi <p>Smaje, Chris<br />A Small Farm Future: Making the Case for a Society Built Around Local Economies, Self-Provisioning, Agricultural Diversity and a Shared Earth. Chelsea Green Publishing: London, 2020. (311 s.)</p> 2021-06-15T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 Ville Kellokumpu https://aluejaymparisto.journal.fi/article/view/107260 Kohti uutta tutkimus- ja innovaatiopolitiikkaa 2021-05-18T16:38:58+03:00 Erkki-Jussi Antero Nylén erkki-jussi.nylen@tuni.fi <p>Lemola, Tarmo<br />Suomen tiede-, teknologia- ja innovaatiopolitiikan kehityskaari 1960-luvulta 2020-luvulle.<br />Vastapaino, 2020. (326 s.)</p> 2021-06-15T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 Erkki-Jussi Antero Nylén https://aluejaymparisto.journal.fi/article/view/102992 Energiamurroksen jännitteet kansalaisten arjessa 2021-05-04T07:49:13+03:00 Eva Heiskanen eva.heiskanen@helsinki.fi Kaisa Matschoss kaisa.matschoss@helsinki.fi Senja Laakso senja.laakso@helsinki.fi Jenny Rinkinen jenny.rinkinen@helsinki.fi Eeva-Lotta Apajalahti eeva-lotta.apajalahti@helsinki.fi <p>Energiamurros, eli siirtymä kohti hiilineutraaleja yhteiskuntia, joissa energiajärjestelmä rakentuu uusiutuviin energianlähteisiin perustuvaan energiantuotantoon, on käynnissä kaikkialla maailmassa. Tässä katsauksessa tarkastelemme energiamurrosta neljän käsitteen kautta: energiakansalaisuuden ja -demokratian, energiahaavoittuvuuden, identiteettipolitiikan ja reilun energiamurroksen kautta. Tavoitteenamme on tunnistaa ja tarkentaa näihin käsitteisiin liittyviä paikallisia jännitteitä nostamalla esiin suomalaisia esimerkkejä. Energiamurros näkyy suomalaisten arjessa muun muassa autoiluun ja asumiseen sekä elinkeinoihin liittyvinä muutostarpeina sekä uusina mahdollisuuksina osallistua energiamarkkinoille. Nämä muutokset tuottavat uudenlaisia, osin risteäviä eriarvoisuuksia. Energiademokratia painottaa energiantuotantoon osallistumisen ja ruohonjuuritason innovatiivisuuden kautta saavutettavia vaikutusmahdollisuuksia, jotka Suomessa ovat pääosin vielä esiasteella eivätkä kaikkien saavutettavissa. Uusin energiahaavoittuvuutta koskeva tutkimus osoittaa, että kaikki haavoittuvat ryhmät eivät myöskään näy politiikan teossa. Energiamurroksen reiluudesta puhuttaessa oikeudenmukaisuus ymmärretäänkin tulonjako-oikeudenmukaisuuden ja menettelytapa­oikeudenmukaisuuden rinnalla tunnustamisen oikeudenmukaisuutena, joka painottaa eri ryhmien kunnioitusta ja erityistarpeiden tunnustamista. Koska energiamurroksen toteutuminen kansalaisten arjessa näyttää myös politisoituvan, yhteiskuntaa hyödyttävän energiamurroksen edistämiseksi on kiinnitettävä erityistä huomiota risteäviin eriarvoisuuksiin sekä etsittävä keinoja vahvistaa erilaisten kansalaisryhmien osallisuutta.</p> 2021-06-15T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 Eva Heiskanen, Kaisa Matschoss, Senja Laakso, Jenny Rinkinen, Eeva-Lotta Apajalahti https://aluejaymparisto.journal.fi/article/view/109075 Rakkaudesta lajiin: suomen asema tieteen kielenä on vapaaehtoistyön varassa 2021-05-27T12:45:47+03:00 Heikki Sirviö heikki.sirvio@helsinki.fi Senja Laakso senja.laakso@helsinki.fi 2021-06-15T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 Heikki Sirviö; Senja Laakso https://aluejaymparisto.journal.fi/article/view/108024 ”Haluutsä mennä kulmakauppaan pööpöileen? Tää on sun maailma.” 2021-05-18T17:01:13+03:00 Elena El Founti elena.elfounti@helsinki.fi Ilari Leino ilari.leino@helsinki.fi Noora Pyyry noora.pyyry@helsinki.fi 2021-06-15T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 Elena El Founti, Ilari Leino, Noora Pyyry