Alue ja Ympäristö https://aluejaymparisto.journal.fi/ <p>Alue ja Ympäristö on yksi tärkeimmistä suomalaisen alue- ja ympäristötutkimuksen foorumeista. Lehdessä julkaistaan korkeatasoisia vertaisarvioituja artikkeleita sekä muita kirjoituksia yhteiskunta- ja kulttuuriteoreettisen tutkimuksen sekä yhteiskuntatieteellisen ympäristötutkimuksen aloilta.</p> <p>Kahdesti vuodessa ilmestyvä lehti on ilmestynyt säännöllisesti vuodesta 1971 alkaen, ensimmäiset 20 vuotta Aluesuunnittelu-nimisenä ja vuodesta 1991 lähtien nykyisellä nimellään. Alue ja Ympäristö on suomenkielinen, mutta julkaisee myön muun kielisiä suomalaiseen tieteelliseen keskusteluun kiinnittyviä tekstejä harkinnanvaraisesti. Lehti on osa <a href="https://kitwiki.csc.fi/twiki/bin/view/FinCLARIN/KielipankkiKoti" target="_blank" rel="noopener">Kielipankkia</a> ja edistää näin tutkimuksessa uudistuvan käsitteistön kautta myös suomen kielen kehitystä (etsi <a href="https://korp.csc.fi/#?cqp=[]&amp;corpus=tiedelehdet_aluejaymparisto" target="_blank" rel="noopener">A&amp;Y-tietokannasta</a>).</p> <p>Alue ja Ympäristö -lehdessä ilmestyvät artikkelit julkaistaan verkossa täysin avoimesti. Digitaaliset arkistot alkavat numerosta 2/2005. Kustannusopimus on uusittu ja löytyy täältä:&nbsp;<a href="https://aluejaymparisto.journal.fi//Kustannussopimus" target="_blank" rel="noopener">https://aluejaymparisto.journal.fi//Kustannussopimus</a></p> <p>Lehti on mukana tekemässä tiedeviestintää <em><a href="https://www.versuslehti.fi/" target="_blank" rel="noopener">Versus-lehdessä:&nbsp;</a></em>Versus on kolmen tieteellisen seuran yhdessä kustantama verkkojulkaisu, joka edistää alojensa tutkimuksen saavutettavuutta, näkyvyyttä ja vaikuttavuutta. Kannustamme lehdessä julkaisseita kirjoittajia viestimään tutkimuksesa Versus-lehdessä, ks. <a href="https://www.versuslehti.fi/kirjoita-versukseen/" target="_blank" rel="noopener">ohjeet</a>!</p> <p><strong>Tarjoa käsikirjoitusta julkaistavaksi</strong>, ks. ohjeet&nbsp; http://ojs.tsv.fi/index.php/aluejaymparisto/about/submissions#authorGuidelines</p> Alue- ja ympäristötutkimuksen seura fi-FI Alue ja Ympäristö 1235-4554 <p>Artikkelin lähettämisen yhteydessä tekijä hyväksyy <a href="https://aluejaymparisto.journal.fi//Kustannussopimus" target="_blank" rel="noopener">sähköisen kustannussopimuksen</a> (avaa linkki ja LUE!).&nbsp;Kustannussopimus kattaa kirjoituksen julkaisun Alue ja ympäristö -lehden paperi- ja/tai verkkolehdessä Open Access -periaatteiden mukaisesti <strong>Creative Commons Attribution 4.0 -lisenssillä</strong> [<a href="https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/">https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/</a>]. (huom! muutettu 29.5.2018!)&nbsp; Ehdot antavat kenen tahansa ilman korvausta kopioida teosta ja levittää sitä edelleen missä tahansa välineessä ja muodossa muutettuna tai muuttamattomana edellyttäen että teoksen julkaisemisen yhteydessä ilmoitetaan tekijän tai tekijöiden nimi ja noudatetaan muita lisenssin ehtoja. Tekijänoikeuksista saa lisätietoa <a href="http://www.kopiosto.fi">Kopioston</a> sivuilta.</p> <p>Alue ja ympäristö on tieteellinen aikakausjulkaisu, joka ei tavoittele kaupallista hyötyä vaan kustannussopimuksen tavoitteena on tunnustaa tekijän moraaliset oikeudet teokseen ja mahdollistaa Alue ja ympäristö -lehden tarjoama tieteellisen tiedon levittäminen niin painetussa muodossa kuin sähköisillä foorumeilla</p> <p>Julkaistujen artikkeleiden metadatan käyttölisenssi on Creative Commons CC0 1.0 Universal (CC0 1.0).</p> <p class="P6_borderEnd">Lisätietoa avoimesta julkaisemisesta:</p> <ul> <li class="show"> <p class="P7"><span class="WW_CharLFO1LVL1">•</span><a href="https://portti.avointiede.fi/tutkimusjulkaisut/tiede-avoimeksi-tutkijat-avainasemassa">https://portti.avointiede.fi/tutkimusjulkaisut/tiede-avoimeksi-tutkijat-avainasemassa</a><span class="odfLiEnd">&nbsp;</span></p> </li> <li class="show"> <p class="P8"><span class="WW_CharLFO1LVL1">•</span><a href="https://libraryguides.helsinki.fi/oa/lisenssit">https://libraryguides.helsinki.fi/oa/lisenssit</a><span class="odfLiEnd">&nbsp;</span></p> </li> </ul> Mustikka- ja puolukkasatojen vuotuisen vaihtelun ja talteenoton tarkastelua valtakunnallisesti ja Itä-Suomen alueella https://aluejaymparisto.journal.fi/article/view/91510 <p>Suomessa on seurattu vuosittain 1990-luvulta lähtien tärkeimpien luonnonmarjalajiemme satoja Metsäntutkimuslaitoksen (nyk. Luonnonvarakeskus) toteuttaman ns. MASI-inventoinnin avulla. Inventointiverkosto on supistunut alkuperäisestä eikä kata tasaisesti maan kaikkia osia. Aiemmassa tutkimuksessa on hyödynnetty vuosien 1997-2008 MASI-aineistoa, kun on arvioitu mustikan ja puolukan valtakunnallisia keskisatoja (kg/ha). Niiden perusteella on kalibroitu keskinkertaisen satovuoden kokonaissadot runsaille ja heikoille satovuosille. Tässä tutkimuksessa analysoin MASI-aineistosta laskettujen valtakunnallisten keskisatojen aikasarjaa vuosina 1997-2018 ja arvioin molempien marjalajien keskisadot Itä-Suomelle vuosina 2001-2018. Kvantitatiivisilla ja kvalitatiivisilla aineistoilla tarkastelin arvioitujen keskisatojen luotettavuutta kiinnittäen huomiota erityisesti Itä-Suomen arvioihin. Itä-Suomen vuotuisista puolukan keskisadoista puolet osoittautui kalibroinnin kannalta epäluotettaviksi; mustikalla vastaavia tapauksia oli vain kolme. Siten Itä-Suomen puolukan kokonaissatoa ei ole mielekästä kalibroida nykyisen alueellisen MASI-aineiston perusteella. Seuraavaksi kalibroin mustikan ja puolukan valtakunnalliset kokonaissadot ja erikseen mustikan Itä-Suomen kokonaissadon vuodelle 2011 sekä arvioin alustavat talteenottoasteet vuonna 2011. Suomalaiset ja thaimaalaiset poimivat 9 % valtakunnallisesta mustikan ja 10 % puolukan kokonaissadosta. Itä-Suomessa mustikan alustava talteenottoaste oli 14 %. Vuosina 1997-2018 mustikan valtakunnalliset kokonaissadot vaihtelivat samansuuruisesti kuin 1997-2008, mutta puolukkasadoissa oli vaihtelua hieman enemmän kuin kymmenen vuotta lyhyemmällä ajanjaksolla. Tutkimus osoitti paitsi aineiston koon, myös tulosten luotettavuustarkastelujen merkityksellisyyden, ja siksi mahdollisissa jatkotutkimuksissa kannattaisi myös käyttää monimenetelmätutkimusta. Erityisesti laadullisten aineistojen hyödyntämiseen tulisi panostaa vielä tätä tutkimusta enemmän.</p> Marjut Turtiainen Copyright (c) 2021 Marjut Turtiainen https://creativecommons.org/licenses/by/4.0 2021-06-15 2021-06-15 50 1 4 27 10.30663/ay.91510 Viheralueet: pölyttäjähyönteisten turva vai tuho? https://aluejaymparisto.journal.fi/article/view/102940 <p>Pölyttäjähyönteisten katoaminen on osallistanut ihmisiä lajien suojeluun. Vihertalouden myötä on muotoutunut myös mielikuvia pölyttäjähyönteisten optimaalisista elinympäristöistä sekä pölyttäjäkasveista. Suomessa tieteelliset pölyttäjähyönteisten pitkäkestoiset elinympäristötutkimukset ovat rahoituksen puuttuessa tuottaneet vain niukasti tietoa pölyttäjäkeskusteluun. Tämä monivuotinen ja useampaan metodiin pohjautuva tutkimus tarkastelee kimalaisten vuorovaikutussuhdetta erilaisiin ihmisen muokkaamiin ympäristöihin ja niiden kasveihin. Vahvan kestävyysajattelun tavoitteiden mukaisesti tutkimus hyödyntää tutkimusasetelmissaan eri tieteenalojen lähestymiskulmia: taidetta ja taidekasvatusta elämäsidonnaisemman tutkimusaluerakenteen muodostamisessa, maantiedettä mittausmenetelmissä ja alueellisissa tarkasteluissa, kasvi- ja eläinbiologiaa lajistovuorovaikutusseurannoissa ja filosofiaa pohdintojen kokoajana. Tutkimus tarttuu eettisiin kysymyksiin paitsi pölyttäjähyönteisten elinympäristöjen myös tutkimusmenetelmien ja tutkijan itsensä osalta.</p> Eira Ainalinpää Copyright (c) 2021 Eira Ainalinpää https://creativecommons.org/licenses/by/4.0 2021-06-15 2021-06-15 50 1 28 48 10.30663/ay.102940 Moninainen kaupunki ja symmetrisen utopia https://aluejaymparisto.journal.fi/article/view/97619 <p>Artikkeli soveltaa utopiamaantieteellistä ajattelua kaupunkisuunnittelun tutkimuksen kriittisenä arviointimenetelmänä. Hyödynnämme maantieteessä kehiteltyjä asymmetristen valtasuhteiden näkökulmia symmetrisen kaupunkisuunnittelun mahdollisuuksien tarkastelussa. Käytämme Joensuuta tapausesimerkkinä. Analyysi etenee neljän tutkimuskirjallisuudesta tunnistettavan temaattisen jännitteen mukaisesti. Ne koskevat (non)kommunikaatiota, (de)sentralisaatiota, (de)segregaatiota ja (yli)paikallista luontosuhdetta. Johtopäätöksissä luonnostelemme lavean utooppisen näkymän, jossa korostuvat sosiaalinen ja ekologinen vastuullisuus sekä ikäystävällisen suunnittelun ja mikrourbanisaation potentiaalit moninaisen kaupungin kehitystyössä.</p> Ilkka Pyy Ari Lehtinen Copyright (c) 2021 Ilkka Pyy, Ari Lehtinen https://creativecommons.org/licenses/by/4.0 2021-06-15 2021-06-15 50 1 49 69 10.30663/ay.97619 Kestävän hyvinvoinnin mahdollisuuksia osuuskuntatyössä https://aluejaymparisto.journal.fi/article/view/99661 <p>Kestävän työn kysymyksiä on kiinnostavaa lähestyä osuustoiminnan näkökulmasta, sillä osuuskuntia yritysmuotona luonnehtii usein jäsendemokratiasta juontuva tarvelähtöisyys ja muun kuin voiton tavoittelu. Tässä artikkelissa tarkastelen neljän melko pienen ja uuden osuuskunnan jäsenten teemahaastatteluja lähilukien, miten neuvottelu erilaisista, kestävän hyvinvoinnin HDLB-mallin avulla jäsennellyistä, tarpeista muovaa osuuskunnissa tehtävää moninaista työtä. Kestävän työn kannalta lupaavia piirteitä osuuskunnissa voi kuvata vastuulliseksi tekemiseksi, jossa tarpeiden tunnistaminen rakentaa merkityksellisiä suhteita sekä jäsenten kesken että paljon välitöntä työyhteisöä laajemmalle, ja vastuuta ottavat aktiiviset jäsenet oppivat keskinäisen toimeentulon ja yhteisen vallankäytön taitoja. Molempiin puoliin liittyy myös ristiriitojen työstämistä. Voittoa tavoittelematon liiketoiminta voisi yleensä ottaen mahdollistaa riittävän toimeentulon matalammalla tuotannon tasolla ja vähemmän ympäristöhaittoja aiheuttaen. Kestävän hyvinvoinnin pitäminen keskeisenä taloudellisen toiminnan tavoitteena voisi edesauttaa erilaisten työn muotojen arvostamista laajemmin kuin niiden rahallisten tuottojen perusteella, kun taas kaikenlaisen työn tarkasteleminen lähtökohtaisen moniaineksisena ja jatkuvasti neuvoteltavana auttaisi havaitsemaan vahvistamisen arvoisia käytäntöjä missä vain.</p> Annukka Aho Copyright (c) 2021 Annukka Aho https://creativecommons.org/licenses/by/4.0 2021-06-15 2021-06-15 50 1 70 88 10.30663/ay.99661 Ilmastokestävä joukkoruokailu ja ruokakulttuurin muutos Suomessa https://aluejaymparisto.journal.fi/article/view/102576 <p>Ruokapalvelut voivat pienentää ilmastovaikutuksiaan lisäämällä kasvisruokien osuutta tarjotuista aterioista. Joukkoruokailun muuttuminen kasvisvoittoisemmaksi edellyttää ruokien kulttuuristen merkitysten muuttumista ja kasvisruoan erityisruokavalio- ja kevytlounasmerkityksen purkautumista. Hankkeessamme kehitettiin 30 vegaanista, pienen ilmastovaikutuksen pääruokareseptiä ruokapalveluiden käyttöön. Osana reseptien testausta toteutimme asiakaskyselyn yhdeksässä lounasravintolassa, joihin sisältyivät viisi peruskoulun ja toisen asteen oppilaitoksen ravintolaa, kaksi opiskelijaravintolaa, henkilöstöravintola ja sairaalan ravintola. Tässä artikkelissa tarkastelemme, millaisia merkityksiä ruokapalveluiden asiakkaat liittävät kasvis- ja liharuokiin sekä millaisia tunnesitoumuksia ja normatiivisia käsityksiä niihin kytkeytyy. Argumentoimme Sara Ahmedin (2014) affektiivista normeihin investointia analysoivan lähestymistavan avulla, että on oleellista nähdä ruokakysymys yksilöllisten valintojen tai kognitiivisten prosessien sijaan kysymyksenä yhteiskunnallisista ja kulttuurisista normeista, joihin investoidutaan affektiivisesti ja toiston avulla. Artikkelimme avaa sekä moniaistillista, muistojen ja tottumusten vahvistamaa affektiivista liharuokiin kiinnittymistä ja siten syitä ruokavaliomuutoksen haastavuuteen, että kasvisruoan uusien merkitysten muotoutumispotentiaalia lounasruokailussa. Affektiivisiin investointeihin liittyvän sukupuolittuneisuuden lisäksi nostamme ilmastokestävyydestä käytävään keskusteluun ruokaan liittyvän nationalismin, kulttuurisen omimisen ja eksotisoinnin. Tarjotessaan aterian noin kolmasosalle väestöstä päivittäin ruokapalveluilla on merkittävä potentiaali ruokaan liittyvien normien uudelleenmuotoutumisessa sekä ilmastokestävän ruokakulttuurin edistämisessä. Ruokapalvelujen mahdollisuuksiin tarjota täyttäviä, proteiinipitoisia ja maukkaita kasvispohjaisia ruokia tulisikin keskittää resursseja.</p> Saara Kupsala Kuura Irni Pirjo Apell Riitta Komulainen Lilli Munck Copyright (c) 2021 Saara Kupsala, Kuura Irni, Pirjo Apell, Riitta Komulainen, Lilli Munck https://creativecommons.org/licenses/by/4.0 2021-06-15 2021-06-15 50 1 89 110 10.30663/ay.102576 Miesten hyvinvointi ja affektit luontoympäristöissä – humanismin jälkeinen näkökulma https://aluejaymparisto.journal.fi/article/view/103056 <p>Tutkimusten perusteella luonnossa oleskelulla on positiivisia vaikutuksia ihmisten hyvinvointiin. Ihmisten luonnosta saamaa hyvinvointia ja luonnon hyvinvointivaikutuksia tutkitaan monella tieteenalalla. Tässä artikkelissa tarkastelen luonnon ja hyvinvointien kytkentöjä humanismin jälkeisestä näkökulmasta. Humanismin jälkeinen ajattelu sekä siihen usein liittyvä monistinen ontologia kyseenalaistavat ihmiskeskeisen ajattelun sekä luonnosta irrallaan olemisen ja ’luontoon menemisen’.</p> <p>Tässä artikkelissa tarkastelen miten ja minkälaisissa tapahtumissa hyvinvointi lisääntyy luonnossa. Hyvinvoinnin ymmärrän spinozalaisittain kyvyksi vaikuttaa ja tulla vaikutetuksi. Tutkimusmateriaalina artikkelissa on viiden miehen kanssa luonnossa tekemäni yhdessäkuljeskelut, eli vapaamuotoiset kävellen tehdyt keskustelut. Analyysimenetelmänä käytän post-kvalitatiiviseen tutkimusperinteeseen kuuluvaa käsite metodina -analyysia ja analysoin tutkimusmateriaalia affektin käsitteen avulla. Tulokset osoittavat, että luonnossa tapahtuu monenlaisia siirtymisiä, joissa kehomielen kyvyt vaikuttaa ja tulla vaikutetuiksi lisääntyvät. Luontoympäristöt affektoivat kehomieltä, saaden aikaan niin rauhoittumista kuin liikkumisen lisääntymistäkin. Luonnossa kohdataan kasveja, eläimiä, niiden jälkiä ja artefakteja. Teknologia tuo uusia mahdollisuuksia ja tukee myös eläinten affektoimiksi tulemisessa ja eläimeksi-tulemisessa. Kuljeskelut toimivat luontevana tapana kuulla miesten kokemuksista ja ajatuksista. Luonnossa olemisessa toimintakyky on merkittävässä osassa siinä, minkälaisia suhteita materiaalisen ympäristön kanssa voidaan muodostaa. Affekteja analysoimalla voidaan toimintakyky ymmärtää monimuotoisena ja yksilökohtaisena, moniaineksisten tekijöiden kanssa tapahtuvana hyvinvoivemmaksi-tulemisena.</p> Taru Tuulia Talvensuu Copyright (c) 2021 Taru Tuulia Talvensuu https://creativecommons.org/licenses/by/4.0 2021-06-15 2021-06-15 50 1 111 123 10.30663/ay.103056 Alueelliset ja ajalliset trendit vesikasvien monimuotoisuuden eri tasoilla boreaalisissa järvissä https://aluejaymparisto.journal.fi/article/view/107457 <p>Väitöstilaisuuden Lectio Praecursoria</p> <p>Oulun yliopisto 26.3.2021</p> Marja Lindholm Copyright (c) 2021 Marja Lindholm https://creativecommons.org/licenses/by/4.0 2021-06-15 2021-06-15 50 1 148 152 10.30663/ay.107457 Quest for sustainable urban water services https://aluejaymparisto.journal.fi/article/view/107322 <p>Väitöstilaisuuden Lectio Praecursoria</p> <p>Tampereen yliopisto 11.9.2020</p> Jyrki Laitinen Copyright (c) 2021 Jyrki Laitinen https://creativecommons.org/licenses/by/4.0 2021-06-15 2021-06-15 50 1 153 155 10.30663/ay.107322 Steering household consumption with carbon footprint data – A critical assessment https://aluejaymparisto.journal.fi/article/view/107971 <p>Väitöstilaisuuden Lectio Praecursoria</p> <p>Helsingin yliopisto 5.5.2021</p> Marja Salo Copyright (c) 2021 Marja Salo https://creativecommons.org/licenses/by/4.0 2021-06-15 2021-06-15 50 1 156 159 10.30663/ay.107971 Talonpoikaistulevaisuus https://aluejaymparisto.journal.fi/article/view/107827 <p>Smaje, Chris<br />A Small Farm Future: Making the Case for a Society Built Around Local Economies, Self-Provisioning, Agricultural Diversity and a Shared Earth. Chelsea Green Publishing: London, 2020. (311 s.)</p> Ville Kellokumpu Copyright (c) 2021 Ville Kellokumpu https://creativecommons.org/licenses/by/4.0 2021-06-15 2021-06-15 50 1 160 162 10.30663/ay.107827 Kohti uutta tutkimus- ja innovaatiopolitiikkaa https://aluejaymparisto.journal.fi/article/view/107260 <p>Lemola, Tarmo<br />Suomen tiede-, teknologia- ja innovaatiopolitiikan kehityskaari 1960-luvulta 2020-luvulle.<br />Vastapaino, 2020. (326 s.)</p> Erkki-Jussi Antero Nylén Copyright (c) 2021 Erkki-Jussi Antero Nylén https://creativecommons.org/licenses/by/4.0 2021-06-15 2021-06-15 50 1 163 165 10.30663/ay.107260 Energiamurroksen jännitteet kansalaisten arjessa https://aluejaymparisto.journal.fi/article/view/102992 <p>Energiamurros, eli siirtymä kohti hiilineutraaleja yhteiskuntia, joissa energiajärjestelmä rakentuu uusiutuviin energianlähteisiin perustuvaan energiantuotantoon, on käynnissä kaikkialla maailmassa. Tässä katsauksessa tarkastelemme energiamurrosta neljän käsitteen kautta: energiakansalaisuuden ja -demokratian, energiahaavoittuvuuden, identiteettipolitiikan ja reilun energiamurroksen kautta. Tavoitteenamme on tunnistaa ja tarkentaa näihin käsitteisiin liittyviä paikallisia jännitteitä nostamalla esiin suomalaisia esimerkkejä. Energiamurros näkyy suomalaisten arjessa muun muassa autoiluun ja asumiseen sekä elinkeinoihin liittyvinä muutostarpeina sekä uusina mahdollisuuksina osallistua energiamarkkinoille. Nämä muutokset tuottavat uudenlaisia, osin risteäviä eriarvoisuuksia. Energiademokratia painottaa energiantuotantoon osallistumisen ja ruohonjuuritason innovatiivisuuden kautta saavutettavia vaikutusmahdollisuuksia, jotka Suomessa ovat pääosin vielä esiasteella eivätkä kaikkien saavutettavissa. Uusin energiahaavoittuvuutta koskeva tutkimus osoittaa, että kaikki haavoittuvat ryhmät eivät myöskään näy politiikan teossa. Energiamurroksen reiluudesta puhuttaessa oikeudenmukaisuus ymmärretäänkin tulonjako-oikeudenmukaisuuden ja menettelytapa­oikeudenmukaisuuden rinnalla tunnustamisen oikeudenmukaisuutena, joka painottaa eri ryhmien kunnioitusta ja erityistarpeiden tunnustamista. Koska energiamurroksen toteutuminen kansalaisten arjessa näyttää myös politisoituvan, yhteiskuntaa hyödyttävän energiamurroksen edistämiseksi on kiinnitettävä erityistä huomiota risteäviin eriarvoisuuksiin sekä etsittävä keinoja vahvistaa erilaisten kansalaisryhmien osallisuutta.</p> Eva Heiskanen Kaisa Matschoss Senja Laakso Jenny Rinkinen Eeva-Lotta Apajalahti Copyright (c) 2021 Eva Heiskanen, Kaisa Matschoss, Senja Laakso, Jenny Rinkinen, Eeva-Lotta Apajalahti https://creativecommons.org/licenses/by/4.0 2021-06-15 2021-06-15 50 1 124 138 10.30663/ay.102992 Rakkaudesta lajiin: suomen asema tieteen kielenä on vapaaehtoistyön varassa https://aluejaymparisto.journal.fi/article/view/109075 Heikki Sirviö Senja Laakso Copyright (c) 2021 Heikki Sirviö; Senja Laakso https://creativecommons.org/licenses/by/4.0 2021-06-15 2021-06-15 50 1 1 3 10.30663/ay.109075 ”Haluutsä mennä kulmakauppaan pööpöileen? Tää on sun maailma.” https://aluejaymparisto.journal.fi/article/view/108024 Elena El Founti Ilari Leino Noora Pyyry Copyright (c) 2021 Elena El Founti, Ilari Leino, Noora Pyyry https://creativecommons.org/licenses/by/4.0 2021-06-15 2021-06-15 50 1 139 147 10.30663/ay.108024