Alue ja Ympäristö https://aluejaymparisto.journal.fi/ <p><strong>Alue ja Ympäristö</strong> on vertaisarvioitu tiedelehti, joka julkaisee laajasti aluetieteen ja yhteiskuntatieteellisen ympäristötutkimuksen alle sijoittuvaa tutkimusta. Lehti on ilmestynyt säännöllisesti vuodesta 1971 alkaen, ensimmäiset 20 vuotta Aluesuunnittelu-nimisenä ja vuodesta 1991 lähtien nykyisellä nimellään. Lehden kirjoittaja- ja lukijakunta koostuu useiden tieteenalojen tutkijoista, opiskelijoista, työssään ympäristötietoa tarvitsevista ja muista kiinnostuneista.</p> <p>Alue ja Ympäristö on suomenkielinen, mutta julkaisee myös muun kielisiä suomalaiseen tieteelliseen keskusteluun kiinnittyviä tekstejä harkinnanvaraisesti. Lehden tavoitteena on <span style="font-weight: 400;">kriittisen, teoreettisesti motivoidun ihmismaantieteen, aluetieteen ja yhteiskunta- ja ihmistieteellisen ympäristötutkimuksen tieteellisten keskustelujen saavutettavuus sekä</span> suomenkielisen käsitteistön kehityksen tukeminen. Lehti julkaisee vertaisarvioituja artikkeleita ja katsauksia sekä monenlaisia muita kirjoituksia, kuten lektioita, kirja-arvioita ja vapaamuotoisempia epifyytti-tekstejä.</p> <p>Alue ja Ympäristö -lehti noudattaa ns. timanttista avoimen julkaisemisen mallia: lehti ei peri maksuja kirjoittajilta ja julkaistut tekstit ovat välittömästi avoimesti saatavana tiedelehtien Journal.fi-palvelussa. Lehti saa tiedelehtitukea <a href="https://www.tsv.fi/">Tieteellisten seurain valtuuskunnalta</a> (TSV) ja on mukana <a href="https://tiedekustantajat.fi/">Suomen tiedekustantajien liiton</a> toiminnassa. Alue ja Ympäristö käyttää TSV:n vertaisarviointitunnusta, joka kertoo, että vertaisarviointi on toteutettu kansainvälisen tiedeyhteisön noudattamien laadullisten ja eettisten periaatteiden mukaisesti.</p> <p>Vuonna 2022 Alue ja Ympäristö sai Suomen tiedekustantajien liiton Vuoden tiedelehti -palkinnon.</p> Alue- ja ympäristötutkimuksen seura & Yhteiskuntatieteellisen ympäristötutkimuksen seura fi-FI Alue ja Ympäristö 1235-4554 <p>Artikkelin lähettämisen yhteydessä tekijä hyväksyy <a href="https://aluejaymparisto.journal.fi//Kustannussopimus" target="_blank" rel="noopener">sähköisen kustannussopimuksen</a> (avaa linkki ja LUE!).&nbsp;Kustannussopimus kattaa kirjoituksen julkaisun Alue ja ympäristö -lehden paperi- ja/tai verkkolehdessä Open Access -periaatteiden mukaisesti <strong>Creative Commons Attribution 4.0 -lisenssillä</strong> [<a href="https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/">https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/</a>]. (huom! muutettu 29.5.2018!)&nbsp; Ehdot antavat kenen tahansa ilman korvausta kopioida teosta ja levittää sitä edelleen missä tahansa välineessä ja muodossa muutettuna tai muuttamattomana edellyttäen että teoksen julkaisemisen yhteydessä ilmoitetaan tekijän tai tekijöiden nimi ja noudatetaan muita lisenssin ehtoja. Tekijänoikeuksista saa lisätietoa <a href="http://www.kopiosto.fi">Kopioston</a> sivuilta.</p> <p>Alue ja ympäristö on tieteellinen aikakausjulkaisu, joka ei tavoittele kaupallista hyötyä vaan kustannussopimuksen tavoitteena on tunnustaa tekijän moraaliset oikeudet teokseen ja mahdollistaa Alue ja ympäristö -lehden tarjoama tieteellisen tiedon levittäminen niin painetussa muodossa kuin sähköisillä foorumeilla</p> <p>Julkaistujen artikkeleiden metadatan käyttölisenssi on Creative Commons CC0 1.0 Universal (CC0 1.0).</p> <p class="P6_borderEnd">Lisätietoa avoimesta julkaisemisesta:</p> <ul> <li class="show"> <p class="P7"><span class="WW_CharLFO1LVL1">•</span><a href="https://portti.avointiede.fi/tutkimusjulkaisut/tiede-avoimeksi-tutkijat-avainasemassa">https://portti.avointiede.fi/tutkimusjulkaisut/tiede-avoimeksi-tutkijat-avainasemassa</a><span class="odfLiEnd">&nbsp;</span></p> </li> <li class="show"> <p class="P8"><span class="WW_CharLFO1LVL1">•</span><a href="https://libraryguides.helsinki.fi/oa/lisenssit">https://libraryguides.helsinki.fi/oa/lisenssit</a><span class="odfLiEnd">&nbsp;</span></p> </li> </ul> Miten ympäristöoikeudenmukaisuuden moninaisuutta voisi kuvata ymmärrettävästi? https://aluejaymparisto.journal.fi/article/view/140869 <p>Ympäristöoikeudenmukaisuutta koskevan rakentavan keskustelun edistämiseksi on tärkeää kehittää mahdollisimman selkeitä yhteiskunnallisen keskustelun kiintopisteinä toimivia jäsennyksiä. Kirjoituksessa ehdotetaan visuaalista jäsennystä, joka kiteyttää viisi ympäristöoikeudenmukaisuuden ulottuvuutta: ennakoiva, tunnustava, hyvittävä, jako- ja menettelytapojen oikeudenmukaisuus. Näitä ulottuvuuksia tulee tarkastella samanaikaisesti, jotta voidaan edistää reiluutta eri näkökulmista.</p> Jari Lyytimäki Suvi Huttunen Annika Lonkila Anu Lähteenmäki-Uutela Jaana Sorvali Mikko Weckroth Copyright (c) 2023 Jari Lyytimäki, Suvi Huttunen, Annika Lonkila, Anu Lähteenmäki-Uutela, Jaana Sorvali, Mikko Weckroth https://creativecommons.org/licenses/by/4.0 2023-12-21 2023-12-21 52 2 133–138 133–138 10.30663/ay.140869 Miten metsien monet merkitykset, ”sielut ja nielut”, voivat täydentää toisiaan? https://aluejaymparisto.journal.fi/article/view/131472 <p>Yhteiskuntatieteellisen ympäristötutkimuksen seura ry (YHYS) järjestää vuosittain Politiikkadialogin yhteistyössä Ympäristötiedon foorumin kanssa. Tänä vuonna poikkitieteellistä keskustelua ja poliittista yhteistyötä peräänkuuluttava tilaisuus järjestettiin Tieteiden talolla 7. kesäkuuta, ja sen teemana oli ”Sielut ja nielut – Suomen metsät ilmastohätätilan aikana”.</p> <p>Tilaisuudessa allekirjoittaneen lisäksi keskustelemassa oli väitöskirjatutkija Tuulikki Halla Itä-Suomen yliopistosta, ympäristöteologian dosentti Panu Pihkala Helsingin yliopistosta, ministerin erityisavustaja Antti Heikkinen ympäristöministeriöstä, professori Olli Tahvonen Helsingin yliopistosta, professori Mikko Jalas Aalto-yliopistosta, johtava asiantuntija Lotta Heikkonen maa- ja metsätalousministeriöstä, ja johtava asiantuntija Mariko Landström Sitrasta.</p> Pasi Heikkurinen Copyright (c) 2023 Pasi Heikkurinen https://creativecommons.org/licenses/by/4.0 2023-12-21 2023-12-21 52 2 139–141 139–141 10.30663/ay.131472 Suomen maaseutuisuudet mediassa: ympäristöoikeudenmukaisuuden näkökulma https://aluejaymparisto.journal.fi/article/view/128083 <p>Mediakeskustelu ja sen synnyttämät mielikuvat määrittävät osaltaan sitä, mitä maaseutu on. Tässä katsauksessa vedetään yhteen kotimaisia tutkimuksia, joissa on käsitelty journalistisen median maaseutu-uutisointia. Tutkimuksia tarkastellaan ympäristöoikeudenmukaisuuden näkökulmasta, joka niveltää yhteen luonnonvarojen käyttöön ja subjektiivisiin kokemuksiin liittyviä alue- ja ympäristöpolitiikan haasteita. Maaseutu-uutisointia käsittelevä tutkimus on keskittynyt erityisesti sanomalehtiin. Taantumisen, kehittämisen ja kiistan kehykset ovat keskeisiä tapoja kertoa maaseudusta. Uutisoinnissa on tapahtunut viime vuosikymmenien aikana siirtymä luonnonvarojen ja ekosysteemien hyödyntämistä luonnollistavasta ja oikeuttavasta kerronnasta ympäristöpolitiikan tavoitteita ja toteuttamista painottavaan kerrontaan. Syyllisyyden tematiikka tarjoaa hedelmällisen aihepiirin jatkotutkimukselle.</p> Jari Lyytimäki Copyright (c) 2023 Jari Lyytimäki https://creativecommons.org/licenses/by/4.0 2023-12-21 2023-12-21 52 2 89–98 89–98 10.30663/ay.128083 Syrjäseudut siirtymässä: kestävyysmurroksen ja sen oikeudenmukaisuuden moninaiset tulkinnat periferiastrategioissa https://aluejaymparisto.journal.fi/article/view/130499 <p>Kestävyysmurros luo lukuisia taloudellisia, sosiaalisia ja kulttuurisia haasteita sekä oikeudenmukaisuuskysymyksiä periferioiden näkökulmasta. Tässä teoreettisessa katsausartikkelissa analysoimme käsiteanalyyttisesti ja aiemman tutkimuksen perusteella syrjäseuduksi luokittuvien alueiden sopeutumista ja asemoitumista kestävyysmurroksessa. Tarkastelemme oikeudenmukaisen siirtymän keskeisiä tunnistettuja haasteita sekä näiden haasteiden konkreettista ilmenemistä ja taustoja periferioiden konteksteissa. Lisäksi pohdimme haasteiden suhdetta kestävyysmurrosta edistämään pyrkivien politiikkatoimien koettuun hyväksyttävyyteen ja tavoitteiden toteutumisen edellytyksiin.</p> <p>Osoitamme, että yhteiskunnallisten murrosten oikeudenmukaisuuteen liittyvässä keskustelussa kaikkien murroksessa osallisina olevien ryhmien tunnistaminen on verrattain puutteellista. Kaikkein näkyvimmät tai äänekkäimmät tahot tunnistetaan ja ne nähdään syrjäseutujen tyypillisinä edustajina periferioiden ja niiden asukkaiden tosiasiallinen moninaisuus sivuuttaen. Tämä voi tuottaa ja syventää sekä alueiden välisiä että alueiden sisäisiä jakolinjoja murrosten myötä. Lisäksi väitämme, että kestävyysmurroksen kytkeminen vihreään siirtymään uusintaa periferioiden ja keskusten välistä rakenteellista valtahierarkiaa ja roolitusta vaikeuttaen periferioiden sopeutumista ja samalla siirtymän epäoikeudenmukaisuuden tasa-arvoista tunnistamista.</p> <p>Murros ja siihen liittyvät valta-asetelmat tuottavat erilaisia alueellisia sopeutumisstrategioita, jotka voivat perustua 1) muutoksen ja sitä ajavien toimijoiden vastustamiseen sekä muutoksen epäoikeudenmukaisuuden ja alueellisten heikkouksien alleviivaamiseen, 2) ulkoa otettujen kriteereiden omaehtoiseen tavoitteluun ja kopiointiin, 3) ulkoa annettuihin tavoitteisiin ja kriteereihin alistumiseen alueellisista realiteeteista huolimatta, tai 4) muutoksen tuottamien uusien mahdollisuuksien ja omien erityispiirteiden tunnistamiseen ja aktiiviseen hyödyntämiseen.</p> Simo Häyrynen Anna Mustonen Emmi Salmivuori Copyright (c) 2023 Simo Häyrynen, Anna Mustonen, Emmi Salmivuori https://creativecommons.org/licenses/by/4.0 2023-12-21 2023-12-21 52 2 99–120 99–120 10.30663/ay.130499 Luonnonvarahallinnan uudet tuulet: tuulivoiman ja poronhoidon välinen yhteistoiminta rakentaa oikeudenmukaisempaa energiasiirtymää https://aluejaymparisto.journal.fi/article/view/130496 <p>Suomessa on selkeä strateginen tavoite lisätä tuulivoiman osuutta tuntuvasti osana vihreää energiasiirtymää. Reilun kolmanneksen Suomen maa-alasta kattava poronhoitoalue on houkutteleva tuulivoiman kehittämiselle harvan asutuksen ja hyvien tuuliolosuhteiden vuoksi. Poronhoidon näkökulmasta alueet ovat kuitenkin jo käytössä, ja poronhoidon lisäksi alueelle kohdistuu myös monia muita maankäyttöpaineita. Tuulivoiman lisärakentaminen näille alueille muuttaa laidunten käyttömahdollisuuksia ja kaventaa poronhoidon toimintaympäristöä.</p> <p>Tuulivoimahankkeet nivoutuvat osaksi historiallista jatkumoa, jossa poronhoitajat ovat olleet väistäjän ja haitan kärsijän roolissa uusien maankäyttömuotojen viedessä alaa perinteiseltä elinkeinolta. Nykytilanteessa poronhoidon kannalta kyse on kasautuvista yhteisvaikutuksista sekä siitä, miten ja millä ehdoilla poronhoidon edellytykset voidaan turvata energiasiirtymän yhteydessä. Oikeudenmukaisuuden näkökulmasta tuulivoiman voimakas rakentaminen poronhoitoalueelle nostaa esiin kysymyksiä haittojen ja hyötyjen alueellisesta jakautumisesta ja paliskuntien mahdollisuuksista vaikuttaa hankekehitykseen.</p> <p>Tarkastelemme tässä katsauksessa poronhoidon erityispiirteitä ja oikeudellista asemaa sekä näistä nousevia olennaisia kysymyksiä ja haasteita, joita kansalliseen tuulivoimatuotannon lisäämiseen poronhoitoalueella liittyy. Pohdimme myös, millaisia uudenlaisia yhteensovittamisen käytäntöjä haasteiden hallinta ja oikeudenmukainen energiasiirtymä vaatii. Lupaavana esimerkkinä toimialojen välisestä yhteistyöstä kuvaamme tuulivoimatoimijoiden ja poronhoidon välille vuodesta 2019 alkaen rakennetun yhteistoiminnallisen työskentelyn lähtökohtia ja toteutusta. </p> Emma Luoma Sanna Hast Jonna Kangasoja Copyright (c) 2023 Emma Luoma, Sanna Hast, Jonna Kangasoja https://creativecommons.org/licenses/by/4.0 2023-12-21 2023-12-21 52 2 121–132 121–132 10.30663/ay.130496 Theorizing Ideological Steering https://aluejaymparisto.journal.fi/article/view/138654 <p>Erkki-Jussi Nylénin väitöskirja ”<em>Theorizing Ideological Steering: The journey of the circular economy</em>” tarkastettiin Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunnassa perjantaina 22.9.2023. Vastaväittäjänä toimi apulaisprofessori Hayley Stevenson Torcuato Di Tellan (Argentiina) yliopistosta. Kustoksena toimii professori Pekka Jokinen Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunnasta. Tämä teksti perustuu Nylénin väitöstilaisuuden lektioon. Väitöskirjaan voi tutustua osoitteessa: <a href="https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-2994-5" target="_blank" rel="noopener">https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-2994-5</a>.</p> <p>Vastaväittäjä Hayley Stevensonin kirjoittama väitösikkuna-teksti Erkki-Jussi Nylénin väitöskirjasta on julkaistu samassa numerossa: <a href="https://doi.org/10.30663/ay.141247" target="_blank" rel="noopener">https://doi.org/10.30663/ay.141247</a>.</p> Erkki-Jussi Antero Nylén Copyright (c) 2023 Erkki-Jussi Antero Nylén https://creativecommons.org/licenses/by/4.0 2023-12-21 2023-12-21 52 2 142–145 142–145 10.30663/ay.138654 Yhteistä ja yksityistä hyvää: kokemuksia kaivostoiminnan ympäristöoikeudenmukaisuudesta maaseuduilla https://aluejaymparisto.journal.fi/article/view/130927 <p>Vihreä siirtymä yhdessä geopoliittisten tavoitteiden kanssa kasvattaa painetta kriittisten mineraalien etsimiseen ja tuottamiseen. Tämä paine kohdistuu enenevissä määrin maaseuduille. Maaseutujen vahvuus on perinteisesti ollut luonnonvarojen käyttö, mukaan lukien kaivostoiminta. Samanaikaisesti vihreän siirtymän kanssa kaivostoimintaan ja malminetsintään kohdistuva vastustus on kuitenkin kasvussa. Globaalien ja kansallisten tavoitteiden sekä paikallisen tason kokemusten välinen ristiriita on nostanut keskiöön kysymyksen vihreän siirtymän ja siihen liittyvän kaivostoiminnan koetusta oikeudenmukaisuudesta. Tässä artikkelissa tarkastelemme maaseutujen luonnonvarojen käyttöön ja erityisesti kaivostoimintaan liittyviä oikeudenmukaisuuden kokemuksia kolmella paikkakunnalla: Heinävedellä, Kaustisella ja Sodankylässä. Avaamme keskustelua siitä, mitä ympäristöoikeudenmukaisuus tarkoittaa Suomen maaseutujen näkökulmasta. Artikkeli perustuu alkuvuodesta 2023 toteutetun verkkokyselyn määrällisiin, laadullisiin ja karttatuloksiin. Etenkin Heinävedellä ja Sodankylässä korostuivat vastaajien kokemukset siitä, etteivät kuntalaisten vaikutusmahdollisuudet luonnonvaroihin liittyvässä päätöksenteossa ole riittäviä. Kaivostoimintaan liittyvät kokemukset oikeudenmukaisuudesta tiivistyivät koettujen tai pelättyjen ympäristö- ja vesistövaikutusten sekä paikallisten luontoon ja ympäristöön liittämien arvotusten ja tiedon tunnustamisen ympärille. Tulosten perusteella esitämme, että koettu oikeudenmukaisuus on keskeisessä osassa määrittelemässä paikallisen tason suhtautumista vihreän siirtymän kaivostoimintaa kohtaan maaseuduilla.</p> Johanna Leino Sonja Kivinen Tuija Mononen Jukka Sihvonen Copyright (c) 2023 Johanna Leino, Sonja Kivinen, Tuija Mononen, Jukka Sihvonen https://creativecommons.org/licenses/by/4.0 2023-12-21 2023-12-21 52 2 5–28 5–28 10.30663/ay.130927 Pohjoissuomalaisen turvesiirtymän koettu energiamaisema https://aluejaymparisto.journal.fi/article/view/129036 <p>Ilmastonmuutos ja planeetan kantokyvyn rajat vaativat yhteiskuntia siirtymään nopealla tahdilla kohti vähähiilisempiä ja ympäristön kannalta kestävämpiä olemisen tapoja. Tämän tavoitteen saavuttamisessa energiasiirtymillä on keskeinen rooli. Energiasiirtymät itsessään kuitenkin asettavat yhteiskunnille uusia haasteita ratkaistavaksi, joista keskeisimmät liittyvät siihen, miten siirtymät on mahdollista toteuttaa paitsi taloudellisesti kestävästi myös sosiaalisesti hyväksyttävästi ja oikeudenmukaisesti. Tässä artikkelissa keskityn tarkastelemaan suomalaisen turvealan oikeudenmukaisen siirtymän toimeenpanon kokemuksia ja niiden vaikutuksia suomalaisen turvetuottajan elinkeinoon ja elämänpiiriin. Artikkelin analyyttinen viitekehys kiinnittyy oikeudenmukaisia energiasiirtymiä, fossiilisten elinkeinojen kulttuurisia merkityksiä ja energiamaiseman käsitettä käsittelevän keskustelun puitteisiin. Empiirinen aineisto perustuu turvesuolla vietettyyn lyhyeen kenttätyöjaksoon ja sen aikana kerättyyn etnografisluontoiseen aineistoon sekä turvealan toimijoiden, heidän puolisoidensa sekä alueellisen valvovan viranomaisen kenttätyöaineistoa syventäviin haastatteluihin. Artikkelin alueellinen fokus on pohjoisessa Suomessa, mistä turvealaa koskevaa laadullista yhteiskuntatieteellistä aineistoa ei aiemmin ole kerätty. Tilanneanalyysin teoreettis-menetelmällistä viitekehystä hyödyntäen keskityn tarkastelemaan turvetuotannon monimuotoisten merkitysten ja sidosten kenttää, siirtymäpoliittisten linjausten ja toimenpiteiden turvetuotannolle aiheuttamia muutoksia sekä tekijöitä, joita nykyiset siirtymätoimenpiteet eivät riittävissä määrin ole kyenneet huomioimaan. Artikkelin johtopäätökset sekä havainnollistavat elinkeinojen monimuotoisia kytköksiä harjoittajiensa elämänpiiriin, kokemusmaailmaan ja ympäröivään yhteiskuntaan että tekevät näkyväksi suomalaisen turvesiirtymäpolitiikan konkreettisia epäonnistumisia, jotta tulevia elinkeinosiirtymiä olisi mahdollista suunnitella ja toteuttaa sekä kattavammin että kohdennetummin.</p> Hanna Lempinen Copyright (c) 2023 Hanna Lempinen https://creativecommons.org/licenses/by/4.0 2023-12-21 2023-12-21 52 2 29–46 29–46 10.30663/ay.129036 Optimointi, polarisaatio, periferisointi: Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien vaihtoehtoiset kehityspolut alueellisen oikeudenmukaisuuden kehyksessä https://aluejaymparisto.journal.fi/article/view/130476 <p>Vihreä talous, kasvu ja siirtymä erottautuvat kestävää kehitystä kuvaavista politiikkanarratiiveista. Politiikkaohjelmat, agendat ja strategiat pyrkivät suuntamaan kehitystä fossiili- ja muovitalouden jälkeiseen aikakauteen. Siirtymän tulisi lisäksi olla reilu ja oikeudenmukainen erilaisten ihmisten, yhteisöjen ja paikkojen näkökulmasta. Vihreän siirtymän mukaiset agendat ovat monin tavoin lupaavia suuntauksia Itä- ja Pohjois-Suomen kaltaisille alueille, joiden kehitys nojaa pitkälti luonnonvarojen kestävään käyttöön. Nämä Euroopan pohjoisen periferian maakunnat ovat kestävyysmurroksen eturintamassa olevia alueita niiden vahvan luonnonvarakytköksen vuoksi. Kestävyysmurroksen vaihtoehtoisia alueellisia kehityspolkuja tarkastellaan prosessisesti etenevien tutkimuskysymysten avulla: 1) millaisia vihreän siirtymän kehystämiä vaihtoehtoisia maakunnallisia kehityspolkuja kehittämistoimijoiden skenaarionarratiivit tuottavat, 2) miten erilaiset toiminnot sijoittuvat eri kehittämispoluilla ja 3) millaisena alueellinen oikeudenmukaisuus kuvautuu kehityspolkujen pohjalta tulkittuna? Artikkelin analyysi perustuu maakuntaliittojen sekä seutukunnallisten tai kunnallisten kehittämisorganisaatioiden edustajien haastatteluihin. Toivottu kehityspolku kuvautuu <em>alueellisena optimointina</em>, jolloin hyödyt näyttäytyvät maksimaalisina koko maakuntaa koskettavan aluekehityksen kannalta. Todennäköisin kehityspolku puolestaan kuvautuu <em>alueellisena polarisaationa</em> ja hyödyt pirstaleisemmin jakautuneilta. Epätoivottavin kehityspolku kuvautuu <em>alueellisena periferisointina</em>, jolloin höydyt näyttävät kohdistuvan erityisesti alueen ulkopuolelle tai maakuntakeskuksiin ja vastaavasti haitat maakuntien etäisempiin osiin. Alueellinen oikeudenmukaisuus koostuu monista eri elementeistä, joiden yhteisvaikutus tulisi ottaa huomioon alueellista oikeudenmukaisuutta arvioitaessa ja siihen vaikuttaessa.</p> Maija Halonen Copyright (c) 2023 Maija Halonen https://creativecommons.org/licenses/by/4.0 2023-12-21 2023-12-21 52 2 47–66 47–66 10.30663/ay.130476 Reiluus puntarissa: Kuusamon tuulivoima- ja kaivossuunnitelmat alueellisina kestävyyskiistoina oikeudessa, mediassa ja mielipiteissä https://aluejaymparisto.journal.fi/article/view/137810 <p>Alueiden käytön oikeudenmukaisuus on yksi reilun kestävyysmurroksen keskeisimpiä kysymyksiä. Kaivoksista saatavat mineraalit ja tuulivoima ovat tarpeellisia muutettaessa energiajärjestelmää hiilineutraaliksi, mutta paikallisella tasolla sekä kaivokset että tuulivoimalat aiheuttavat kiistoja. Nämä kiistat kumpuavat esimerkiksi historiallista polkuriippuvuuksista, valtasuhteista sekä tuulivoiman ja kaivosteollisuuden tuottamiin hyötyihin ja haittoihin kohdistuvista odotuksista. Yhteiskunta sääntelee alueiden käyttöä ja elinkeinojen sijoittumista kaavoitus- ja lupaprosesseilla, joissa tulisi tarkastella eri toimijoille aiheutuvia hyötyjä ja haittoja sekä sovittaa niitä yhteen. Tässä artikkelissa perehdymme alueiden käyttöön liittyviin kiistoihin Lapin ja Koillismaan raja-alueille sijoittuvissa Kuusamossa ja Posiolla. Nostamme esiin eri toimijoiden alueiden käyttöön liittyviä lakiin perustuvia oikeuksia sekä näkemyksiä oikeudenmukaisuudesta ja pohdimme, miten olemassa olevia kiistoja voitaisiin ratkaista nykyistä oikeudenmukaisemmalla tavalla ja miten tulevia kiistoja voitaisiin ehkäistä. Tutkimusaineistoina käytämme Kuusamon tuulivoima- ja kaivossuunnitelmiin liittyviä oikeustapauksia, alue- ja paikallislehtien artikkeleita sekä alueen toimijoiden haastatteluja. Tutkimuksen tuloksissa korostuu tarve moniulotteiselle yhteiskunnalliselle kehittämiselle, jossa tunnistetaan ja tuodaan yhteen kestävyyden erilaisia ajallisia, paikallisia ja toiminnallisia mittakaavoja. Tähän tarvitaan oikeudenmukaisuuden eri ulottuvuuksia nykyistä paremmin tukevaa lainsäädäntöä, rakentavalla tavalla moniäänistä julkista keskustelua ja eri toimijoiden toiveiden ja arvojen yhteensovitusta poliittisessa päätöksenteossa.</p> Jaana Sorvali Jari Lyytimäki Anu Lähteenmäki-Uutela Suvi Huttunen Esa Inkilä Mikko Weckroth Seija Tuulentie Copyright (c) 2023 Jaana Sorvali, Jari Lyytimäki, Anu Lähteenmäki-Uutela, Suvi Huttunen, Esa Inkilä, Mikko Weckroth, Seija Tuulentie https://creativecommons.org/licenses/by/4.0 2023-12-21 2023-12-21 52 2 67–88 67–88 10.30663/ay.137810 Opponent’s statement of Erkki-Jussi Nylén’s doctoral dissertation https://aluejaymparisto.journal.fi/article/view/141247 <p>Tämä on vastaväittäjän lausunto Erkki-Jussi Nylénin väitöskirjasta "<em>Theorizing Ideological Steering: The journey of the circular economy</em>". Väitöskirja tarkastettiin Tampereen yliopistossa 22.9.2023.</p> <p>Erkki-Jussi Nylénin väitöstilaisuuden lektio julkaistaan samassa numerossa ja on luettavissa osoitteessa: <a href="https://doi.org/10.30663/ay.138654" target="_blank" rel="noopener">https://doi.org/10.30663/ay.138654</a>.</p> Hayley Stevenson Copyright (c) 2023 Hayley Stevenson https://creativecommons.org/licenses/by/4.0 2023-12-21 2023-12-21 52 2 146–147 146–147 10.30663/ay.141247 Maaseudun tulevaisuusjumia avaamassa https://aluejaymparisto.journal.fi/article/view/137171 <p>Kirja-arvio Tuuli Orasmaan teoksesta "Maaseudun tulevaisuus". Vastapaino, Tampere, 2023. (221 s.)</p> Jari Lyytimäki Copyright (c) 2023 Jari Lyytimäki https://creativecommons.org/licenses/by/4.0 2023-12-21 2023-12-21 52 2 148–149 148–149 10.30663/ay.137171 Oikeudenmukainen kestävyysmurros luonnonvarojen hallinnassa https://aluejaymparisto.journal.fi/article/view/141858 <p>Pääkirjoitus teemanumeroon Oikeudenmukainen kestävyysmurros luonnonvarojen hallinnassa.</p> Mikko Weckroth Jaana Sorvali Annika Lonkila Jari Lyytimäki Copyright (c) 2023 Mikko Weckroth, Jari Lyytimäki, Jaana Sorvali, Annika Lonkila https://creativecommons.org/licenses/by/4.0 2023-12-21 2023-12-21 52 2 1–4 1–4 10.30663/ay.141858