Vihreää vai mustaa kultaa? Metsäteollisuuden ja fossiilitalouden symbioosi

Abstrakti

Metsäteollisuus esitetään usein vaihtoehtona, jopa itsenäisenä vastavoimana fossiiliteollisuudelle: biotuotteilla korvataan fossiilituotteita ja näin vähennetään talouden fossiiliriippuvuutta ja päästöjä. Historiallisesti metsäteollisuutta ja -taloutta ei tyypillisesti yhdistetä fossiilisiin poltto- ja raaka-aineisiin, vaan Suomen yhteiskunnan nähdään rakentuneen ”puujalan” varaan. Kyseenalaistamme nämä metsäsektoria koskevat näkemykset symbioosin näkökulmasta: nykyaikainen metsäteollisuus ja -talous toimivat ennemmin symbioosissa fossiilitalouden kanssa kuin siitä irrallaan. Tarkastelemme ensiksi Suomen metsäsektorin ympäristö- ja taloushistoriaa sekä tieteen ja teknologian historiaa symbioosiperspektiivistä. Esitämme, että yhteiskunnan puujalkaa on kannatellut toisen maailmansodan jälkeen vanttera ”fossiilijalka”. Toiseksi käsittelemme nykyisen ja tulevan metsäbiotalouden oikeutukselle olennaista korvaamisnarratiivia. Avaamme biotalouden sosioekologisessa tutkimuksessa esitettyä korvaamisnarratiivin kritiikkiä eli mittakaavaongelmaa: kestävät (metsä)biomassat eivät riitä korvaamaan fossiilisia materiaaleja, jos koko talouden skaalaa ei pienennetä tuntuvasti. Näytämme lisäksi, miten korvaamista vaikeuttaa entisestään symbioosi: monien puu- ja fossiilituotteiden hybridisyys ja komposiittiluonne sekä metsäteollisuuden syvät kytkökset fossiilitalouteen.