Ennen käsikirjoituksen lähettämistä, tutustu huolellisesti alta löytyviin lehden ohjeisiin käsikirjoituksen valmistelusta. Sivulta löydät yleisiä ohjeita, tietoa toimitusprosessista ja julkaisuaikataulusta, eri tekstityypeistä ja niiden vaatimuksista, sekä ohjeet käsikirjoituksen tekniseen muotoiluun.
Toimitusprosessi ja julkaisuaikataulu
Tekstityypit
Käsikirjoituksen muotoileminen
Alue ja Ympäristö on monitieteinen lehti, jonka lukijakunta tulee eri aloilta. Käsikirjoitusta valmistellessa on syytä pitää mielessä monitieteinen yleisö. Vältä tieteenalalle spesifiä jargonia ja vaikeaselkoisuutta, pyri kirjoittamaan sujuvaa ja ymmärrettävää suomen kieltä. Avaa käyttämäsi käsitteet ja pyri löytämään tai luomaan vieraskielisille käsitteille suomenkieliset vastineet. Kiinnitä huomiota argumentaation loogiseen kulkuun läpi tekstin. Kirjoita lukijaystävällisesti – kerro mitä on luvassa ja miksi. Mikäli käsikirjoitus sisältää lainauksia aineistosta, älä jätä lainauksia “puhumaan puolestaan” vaan alusta lainaukset ja anna tutkijan äänen kuulua analyysissa. Vältä passiivia.
Alue ja Ympäristö -lehdessä julkaistaan
Kaikki käsikirjoitukset toimitetaan tämän portaalin kautta. Noudata lehden kirjoittajaohjeita ja kyseisen tekstityypin vaatimuksia huolellisesti. Mikäli teksti ei vastaa kirjoittajaohjeita, se voidaan palauttaa kirjoittajalle korjattavaksi ennen toimitusprosessiin ottamista.
Liitä käsikirjoituksesi mukaan toimitukselle viesti, jossa kerrot, miksi tarjoat kirjoitusta Alue ja Ympäristöön, miten katsot tekstisi sopivan lehteen, mihin keskusteluihin haluat kirjoituksellasi osallistua, mikä on tekstin keskeisin kontribuutio, ja muuta mahdollista arvioinnissa huomioon otettavaa. Käsikirjoitusta jättäessäsi voit kirjoittaa saatteen lomakkeelle kohdassa "Kommentteja toimittajalle".
Alue ja Ympäristö -lehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. Käsikirjoituksia otetaan vastaan ympäri vuoden. Kirjoituskutsu loppuvuodesta ilmestyvään teemanumeroon julkaistaan vähintään vuotta etukäteen. Teemanumeroon tarkoitetuille käsikirjoituksille ilmoitetaan aikataulu erikseen.
Käsikirjoituksen mukaan liitetään toimitukselle lyhyt ja vapaamuotoinen saate, jossa kerrot, miksi tarjoat kirjoitusta Alue ja Ympäristöön, miten katsot tekstisi sopivan lehteen, mihin keskusteluihin haluat kirjoituksellasi osallistua, mikä on tekstin keskeisin kontribuutio, ja muuta mahdollista arvioinnissa huomioon otettavaa. Käsikirjoitusta jättäessäsi voit kirjoittaa saatteen lomakkeelle kohdassa "Kommentteja toimittajalle" tai liittää sen erillisenä dokumenttina. Saate tukee toimituksen sisäistä työtä ja toimitusprosessin sujuvuutta.
Artikkelit ja katsaukset käyvät läpi anonyymin vertaisarvioinnin. Lehteen tarjotut käsikirjoitukset ovat vain harvoin julkaisuvalmiita sellaisenaan. Toimitusprosessi vie aikaa muutamasta kuukaudesta yli vuoteen, riippuen tarvittavien arviointikierrosten määrästä. Myös muut kuin vertaisarvioidut käsikirjoitukset toimitetaan ja niihin voidaan pyytää muutoksia. Käsikirjoituksen huolellinen viimeistely ennen lehteen lähettämistä jouduttaa toimitusprosessia.
Vertaisarvioitavat artikkelit ja katsaukset arvioidaan ensin toimituksen sisällä. Toimitus voi hylätä käsikirjoituksen, pyytää siihen muutoksia tai lähettää käsikirjoituksen suoraan vertaisarviointiin. Hylkäämisen perusteena voi olla esimerkiksi, että artikkeli ei sovi lehden tavoitteisiin tai ei täytä tieteellisen julkaisun vaatimuksia. Muutoksia tekstiin voidaan pyytää, mikäli artikkeli tai katsaus ei vielä ole riittävän valmis vertaisarviointiin. Artikkelin ottaminen mukaan toimitusprosessiin ei vielä tarkoita, että se tullaan julkaisemaan, vaan toimitus tekee julkaisupäätökseen liittyvää harkintaa prosessin kaikissa vaiheissa.
Vertaisarvioinnissa käsikirjoituksesta pyydetään lausunnot vähintään kahdelta toimituskunnan ulkopuoliselta asiantuntijalta. Arvioijat ovat tutkimuksen alan hyvin tuntevia kokeneita tutkijoita, vähintään pitkälle edenneitä väitöskirjatutkijoita. Arvioita voidaan pyytää myös alan hyvin tuntevilta akatemian ulkopuolisilta asiantuntijoilta. Arviointia voidaan tarvittaessa myös jakaa siten, että toisen arvioijan pyydetään kiinnittämään huomiota erityisesti vaikka tietyn menetelmän soveltamiseen tai teoreettisen keskustelun tuntemukseen, toisen arvioidessa käsikirjoitusta kokonaisuutena.
Alue ja Ympäristössä on käytössä ns. kaksoissokkoarviointi, eli pyrkimyksenä on, etteivät arvioijat ja kirjoittajat tunnista toisiaan. Tämän varmistamiseksi vertaisarvioitava käsikirjoitus on anonymisoitava. Arvioinnissa pidämme tärkeänä kritiikin esittämistä rakentavasti ja kannustavasti. Alue ja Ympäristö -lehteen kirjoittaa sekä kokeneita tutkijoita että tutkimusuransa alkuvaiheessa olevia, ja toimitusprosessilla on myös koulutuksellinen tehtävä.
Toimitus lukee arviot ennen kirjoittajalle lähettämistä ja voi ottaa kantaa siihen, millä tavoin kirjoittajan tulisi arviot käsikirjoituksen muokkauksessa huomioida, etenkin jos arviot ovat joltain osin ristiriidassa. Vertaisarvioinnin perusteella käsikirjoitukseen voidaan pyytää muutoksia, se voidaan hylätä tai hyväksyä sellaisenaan. Pyydetyt muutokset voivat olla pieniä (minor revisions), jolloin muokattu käsikirjoitus arvioidaan toimituksessa. Mikäli arvioijat ehdottavat suurempia muutoksia (major revisions / revise and resubmit), käsikirjoitus voidaan lähettää muutosten jälkeen uudelleen arvioitavaksi joko samoille tai uusille arvioijille. Korjausten jälkeen toimitus voi edelleen edellyttää tarpeellisina pitämiään sisällöllisiä ja tyylillisiä muutoksia ennen käsikirjoituksen hyväksymistä.
Tarkista lopullisesta versiosta, että viitteet ja liitteet ym. ovat varmasti oikeassa muodossa ja että kieli on sujuvaa ja virheetöntä. Lisää halutessasi artikkelitekstin loppuun kiitokset ja kirjoittajien kontribuutiot erillisten otsikoiden alle. Varmista, että myös Journal.fi-järjestelmässä kaikki artikkelia ja kirjoittajia koskevat metatiedot ovat ajan tasalla ja että abstraktit vastaavat edelleen muokattua käsikirjoitusta.
Viimeistelyvaiheessa tekniseen toimitukseen lähetetään yksi tekstidokumentti, joka sisältää seuraavat tiedot (soveltuvin osin artikkelityypistä riippuen):
Kaikki kuvat ja taulukot (ja mahdolliset verkkoliitteet) tulee lähettää erillisinä tiedostoina huomioiden kirjoittajaohjeissa esitetyt kuvia ja taulukoita koskevat tekniset vaatimukset.
Julkaisupäätöksen tekee lehden päätoimittaja. Hyväksytty käsikirjoitus siirretään kielenhuoltoon ja tekniseen toimittamiseen toimitussihteerille. Mikäli teknisessä toimittamisessa ehdotetaan artikkeliin olennaisia muutoksia, nämä voidaan tarkistuttaa kirjoittajalla. Teknisen toimittamisen jälkeen artikkeli siirtyy taittoon. Taittovedos tarkistutetaan kirjoittajalla ennen julkaisua. Tässä vaiheessa tekstiin on mahdollista tehdä enää pieniä teknisiä muutoksia tarvittaessa. Taitettu artikkeli aikataulutetaan julkaistavaksi tietyssä lehden numerossa sekä kirjoittajan kanssa sovitun mukaan myös ennakkojulkaisuna verkossa.
Vertaisarvioitava artikkeli on tieteellinen teksti, joka käsittelee jotakin selkeästi rajattua aihetta, kysymystä tai ongelmaa. Lähestymistapa voi olla empiirinen, metodologinen tai teoreettinen. Hyvässä artikkelissa on yleensä yksi selkeä tutkimuskysymys, joka esitellään artikkelin alussa. Hyvän artikkelin tunnistaa siitä, että siinä myös vastataan kysymykseen. Tutkimusongelma tulee kontekstualisoida aiemman tutkimuskirjallisuuden avulla. Artikkelissa tulee myös esitellä tutkimuksen metodologiset valinnat. Tulosten käsittelyn jälkeen artikkelin viimeisessä osiossa vedetään yhteen jo sanottua ja esitellään tutkimustulosten pohjalta laaditut johtopäätökset.
Artikkelilla on kuvaava otsikko ja mahdollinen alaotsikko. Otsikko laaditaan myös englanniksi. Leipätekstissä suositellaan käytettäväksi korkeintaan kahta otsikkotasoa. Artikkelin osat ovat tavallisesti johdanto, teoreettinen viitekehys, aineisto ja menetelmät, analyysi, johtopäätökset ja pohdinta. Suosi mieluummin tekstin sisältöä kuin sen rakennetta kuvaavia otsikoita. Johdantoluku on yleensä suositeltavaa rakentaa ns. suppilomallilla, eli yleisemmästä taustoituksesta aloittaen ja artikkelin kysymyksenasetteluun tarkentaen.
Artikkelin loppuun laaditaan lähdeluettelo sekä tarvittaessa erillinen aineistoluettelo. Alue ja Ympäristö ei käytä loppuviitteitä. Tarkentavia huomioita voidaan merkitä alaviitteisiin hyvin harkiten. Vertaisarvioitavan artikkelin pituus on 5000–7000 sanaa (englanniksi 8000). Sanamäärään ei lasketa lähdeluetteloa. Artikkelille laaditaan korkeintaan 200 sanan pituinen abstrakti ja valitaan 3–4 asiasanaa, molemmat sekä suomeksi että englanniksi. Nämä syötetään julkaisualustalla niille varattuihin kohtiin.
Artikkeliin liittyviä olennaisia lisäaineistoja, kuten haastattelukysymykset, kyselylomakkeet, lisäkuvat ja taulukot ym. voidaan julkaista verkkoliitteinä. Toimitus tekee verkkoliitteistä PDF-tiedostot, joihin tulee tiedot artikkelista, jonka yhteydessä liite on julkaistu. Sovi verkkoliitteistä toimituksen kanssa viimeistään taiton yhteydessä.
Alue ja Ympäristössä julkaistaan pitkiä katsausartikkeleita (5000–7000 sanaa) ja lyhyempiä katsauksia (max. 2500 sanaa). Pitkä katsaus on tieteellinen, esseetyyppinen kirjoitus. Katsauksissa käsitellään jotain aluetieteen tai yhteiskuntatieteellisen ympäristötutkimuksen alan olennaista teemaa aikaisempaan tutkimukseen tukeutuen. Vertaisarvioitavasta artikkelista eroten katsaus ei sisällä alkuperäisen empiirisen aineiston analyysia. Sanamääriin ei lasketa lähdeluetteloa.
Myös katsauksille laaditaan korkeintaan 200 sanan pituinen abstrakti ja valitaan 3–4 asiasanaa, molemmat sekä suomeksi että englanniksi. Nämä syötetään julkaisualustalla niille varattuihin kohtiin.
Tieteen termipankin mukaan epifyytti eli päällyskasvi on “toisten kasvien päällä, esim. puun oksalla tai haarassa kasvava kasvi, joka ei kuitenkaan hyödynnä tai vahingoita isäntäänsä muuten”. Epifyytit lisäävät monimuotoisuutta ja tuovat väriä maisemaan. Alue ja Ympäristö -lehdessä julkaistavat epifyytit ovat muodoltaan vaihtelevia, artikkelia lyhyempiä (1500–3000 sanaa) vapaamuotoisempia tekstejä. Epifyytti voi olla keskustelunavaus unohdetusta tai nousevasta aiheesta tai näkökulmasta tai vaikkapa kertomus kiinnostavasta selvitys- tai kehityshankkeesta. Tutustu aikaisemmissa numeroissa julkaistuihin epifyytteihin ja tarjoa kirjoitustasi.
Kirja-arvio esittelee ja erittelee uutta tai muuten alan keskusteluiden kannalta huomionarvoista kirjallisuutta. Arvion voi laatia yhdestä tai useammasta teoksesta. Kirja-arvioista tulee sopia lehden päätoimittajan kanssa ennen lähettämistä. Kirja-arvioiden ohjeellinen pituus on 700–1000 sanaa. Arviolle laaditaan otsikko ja arvioitavista kirjoista annetaan seuraavat tiedot: kirjan ja kirjoittajan nimi, kustantaja ja kustantajan toimipaikka, painovuosi sekä sivumäärä. Mikäli arviossa käytetään muita lähteitä, laaditaan tekstin loppuun lähdeluettelo.
Alue ja Ympäristö julkaisee aluetieteen ja yhteiskuntatieteellisen ympäristötutkimuksen aloilta väitelleiden lektioita. Toimitus voi pyytää muokkaamaan puheeksi kirjoitettua lektiota paremmin painettavaksi sopivaan asuun. Lehdessä on mahdollista julkaista myös vastaväittäjän lausunto (väitösikkuna-teksti) tai muu arvio väitöskirjasta (mahdollista myös kirja-arvion muodossa). Lisää tekstin loppuun tiedot väitöskirjasta lähdeluettelon tapaan. Mikäli tekstissä käytetään muita lähteitä, laaditaan tekstin loppuun erillinen lähdeluettelo.
Voit tarjota lehteen myös muita tekstityyppejä, kuten tapahtumaselostuksia tai haastatteluita, joiden näet tuovan olennaista temaattista tai ajankohtaista sisältöä Alue ja Ympäristö -lehden ydinalueisiin. Näille ei ole ennalta määritelty pituuksia. Motivoinnin ohella ytimekkyys ja huoliteltu kieli ovat aina eduksi.
Käytä fonttikokoa 12, riviväliä 1–1,5 ja erota kappaleet ja otsikot toisistaan tyhjällä rivillä. Vältä ylimääräisiä muotoiluja, kuten tasauksia, sisennyksiä ja tavutusta. Tämä helpottaa tekstin taittoa.
Huolehdi, että käsikirjoitus ja sen osat on anonymisoitu, eli siitä on poistettu sellaiset tiedot ja ilmaisut, joista kirjoittajien henkilöllisyys voitaisiin helposti päätellä. Poista henkilöllisyyden paljastavat metatiedot kaikista lähettämistäsi tiedostoista käyttämäsi tekstinkäsittelyohjelman ohjeiden mukaan. Huomioi anonymisoiminen myös viitatessasi omiin julkaisuihisi (esim. Tekijä 2021) sekä esitellessäsi artikkelin taustalla olevaa mahdollista aiempaa tutkimusta.
Aloita varsinainen teksti otsikolla, mutta ilman kirjoittajan nimeä. Vertaisarvioidulle artikkelille laaditaan myös englanninkielinen otsikko, suomenkielisen alle.
Laadi artikkelille sekä suomen- että englanninkieliset abstraktit (enintään 200 sanaa) lomakkeen oikeaan kohtaan ja liitä lomakkeella 3–4 avainsanaa suomeksi ja englanniksi. Näin artikkelin keskeinen sisältö on myös ei suomea taitavien ulottuvilla.
Täytä myös kaikkien kirjoittajien tiedot lomakkeen metatietoihin.
Kaikki kuva- ja taulukkotekstit tehdään sekä suomeksi että englanniksi. Käytä brittienglantia. Mikäli omasta kielitaidosta on epävarmuutta, tarkistuta englanninkieliset tekstit alan ammattilaisella.
Sisällytä haastattelu- ja muut lainaukset tekstiin, kun ne ovat alle 20 sanaa. Lainaukset merkitään aina kursiivilla ja “kokolainausmerkeissä”. Erota pidemmät lainaukset tekstistä omaksi kappaleekseen. Poistetut kohdat merkitään seuraavasti: [...]. Täsmentävät selitteet merkitään hakasulkuihin [ei kursiivia].
Älä käytä tekstissä muita erikoismuotoiluja (kuten alleviivausta tai lihavointia) kursiivia lukuun ottamatta. Kursivointia käytetään lainausten lisäksi:
Alaviitteiden käyttöä tulee välttää aina kun se on mahdollista. Sijoita alaviitteet tekstin loppuun numeroituina ja merkitse niiden paikat tekstissä seuraavasti: (##alav 1).
Otsikoihin suositellaan maksimissaan kahta tasoa (eli pääotsikko ja alaotsikko). Käytä käsikirjoitusvaiheessa numerointia taiton helpottamiseksi. Otsikoiden numerointi poistetaan taitossa.
Käytä vain kaksinkertaisia lainausmerkkejä (poikkeuksena lainaus lainauksen sisällä, joka merkitään yksinkertaisilla lainausmerkeillä).
Käsikirjoituksiin saa mielellään liittää asiaan liittyviä kuvia ja kuvitusta, mutta enintään 3 kuvaa/taulukkoa. Lisäkuvista on neuvoteltava toimituksen kanssa erikseen. Kuvien ja taulukoiden ohjeelliset paikat merkitään tekstiin seuraavasti: (##kuva 2) tai (##taulukko 3).
Vertaisarviointia varten kuvat, taulukot ja graafit voi sisällyttää käsikirjoitukseen missä tahansa hyvin luettavassa formaatissa niiden oikeille paikoille. Teknisen toimituksen vaiheessa (eli taittoa varten) ne tulee toimittaa erillisinä tiedostoina noudattaen alla kuvattuja muotoiluohjeita.
Suunnittele kuvitus ja taulukot siten, että ne sopivat lehden B5-formaattiin (palstan maksimileveys on 124 mm). Valitse fonttikoko, viivojen paksuus ja muut kuvien elementit siten, että ne ovat hyvin luettavissa täysikokoisessa kuvassa. Fontiksi suositellaan Arialia. Sopiva paksuus viivalle on 0,5–1 pistettä.
Kuvia tehdessä muista pitää ne yksinkertaisina ja maksimoi tilan käyttö. Vältä turhaa tyhjää tilaa ja ylimääräisiä elementtejä. Lisää kuvaan vain välttämättömät otsikot/kuvaukset ja kerro muu kuvauksessa.
Grafiikoissa tulee käyttää valkoista taustaa.
Pyri hyödyntämään värisokeille sopivia väriasteikoita (esim. älä käytä samassa kuvassa punaista ja vihreää väriä samalla intensiteetillä). Värikuvat tulevat ainoastaan lehden online-versioon. Kirjoittajat huolehtivat, että kuvat ovat luettavissa myös harmaasävyisinä printtilehdessä.
Viimeisessä vaiheessa (arvioinnin jälkeen) tekstiä sisältävät kuvat tulee toimittaa mahdollisimman hyvälaatuisina tiedostoina (esim. .pdf, .eps, .tiff, .ai, tai .svg, minimiresoluutio 300 dpi). Myös Excel- ja PowerPoint-tiedostot hyväksytään, jos kuvat on alunperin tehty näillä ohjelmilla. Valokuvat tulee toimittaa esim. .jpg-muodossa mahdollisimman korkearesoluutioisina.
Taulukot tulee toimittaa erillisinä tiedostoina (esim. Word tai Excel). Vältä turhaa muotoilua taulukoissa.
Alue ja Ympäristö -lehdessä käytetään Harvardin järjestelmän mukaisia tekstin sisäisiä viitteitä. Tekstin sisäiset viittaukset merkitään ensisijaisesti nousevassa aikajärjestyksessä ja toissijaisesti aakkosjärjestyksessä, erotettuna puolipisteellä (mm. Foucault 1977; Batey ym. 1993, 180; Thompson ym. 1993a; 1993b; Moon & Curtis 1998, 293–295; BBC 2016; Hannonen 2016). Sivunumerot erotetaan pilkulla. Käytä sivunumeroissa pitkää väliviivaa (niin viitteissä kuin lähdeluettelossa).
Esimerkki saman kirjoittajan eri teksteihin viittaamisesta sivunumeroiden tarkkuudella:
”…ympäristöjä tutkinut Jamie Mcphie (2016, 77; 2019, 115–125) esittää, että…”
Tai ilman sivunumeroita:
”… ympäristöjä tutkinut Jamie Mcphie (2016; 2019) esittää, että…”
Saman tekijän samana vuonna ilmestyneet julkaisut erotetaan toisistaan pienaakkosin, esim. (Jokinen 2015a; 2015b).
Jos viite liittyy useampaan edeltävään virkkeeseen, kirjoita piste sulkujen sisään. (Hickel 2020, 1108.)
Kahden tekijän lähteisiin viitatessa käytä &-merkkiä (ei ja- tai and- sanoja): (Tiaynen-Qadir & Salmenniemi 2017). Kolmen tai useamman tekijän lähteisiin viitatessa käytä ym.-merkintää (Newman ym. 2019) – ei “et al.”.
Tekstin sisäisissä viitteissä voidaan käyttää viitteen merkityksen välittymisen kannalta tarpeellisia tarkentimia kuten ks., esim., mm., vrt. tai myös.
Viitattaessa peräkkäin samaan lähteeseen käytetään merkintää (mt.), yleensä sivunumeron kanssa (mt., 80). (Ei ”emt.”, ”ibid.” tai ”op cit.”.)
Samansukunimisiin kirjoittajiin viitatessa käytetään tekstin sisäisissä viitteissä etunimen alkukirjainta (H. Guttorm 2005; P. Guttorm 2019).
Viimeistele lähdeluettelo huolellisesti. Lähdeluettelosta puuttuvien tietojen etsiminen on ensisijaisesti kirjoittajan, ei toimituksen, tehtävä. Mikäli lähdeluettelossa on puutteita, se lähetetään takaisin korjattavaksi.
Ennen käsikirjoituksen lähettämistä tarkista, että lähdeluettelosi vastaa tekstissäsi esiintyviä viitteitä sekä Alue ja Ympäristö -lehden viittauskäytäntöä. Lähdeluettelossa mainitaan vain ne lähteet, joihin on viitattu. Tarvittaessa artikkelin tutkimusaineiston (esim. haastattelut tai sanomalehtiartikkelit) voi listata erikseen lähdeluettelon perään (esim. otsikon Aineistolähteet alle).
Lähdeluettelo sijaitsee käsikirjoituksen lopussa ja lähteet merkitään aakkosjärjestyksessä.
Liitä lähteeseen URL- tai DOI-osoite jos ne ovat saatavissa. Kaikki muut paitsi DOI- ja URN-osoitteet (eli pysyvät tunnisteet) merkitään <kulmasulkeisiin>. Merkitse vierailupäivämäärä nettisivuihin ja uutislähteisiin. Päivämäärää ei tarvitse merkitä esim. arkistoituihin verkkojulkaisuihin tai raporttien pdf-viitteisiin eikä väitöskirjoihin ja tutkielmiin.
Kursivoi lähdeluettelosta ainoastaan kirjan nimet ja lehden nimet.
Tieteelliset artikkelit (kursivoi lehden nimi, lisää sivunumerot/artikkelinumero tai tieto ennakkojulkaisusta)
Batey, P.W.J., Madden, M. & Scholefield, G. (1993) Socio-economic impact assessment of large-scale projects using input-output analysis: a case study of an airport. Regional Studies 27(3) 179–191. https://doi.org/10.1080/00343409312331347485
Dikeç, M. (2016) Disruptive politics. Urban Studies, ennakkojulkaisu. https://doi.org/10.1177/0042098016671476
Turtiainen, M. & Rantanen, P. (2020) Onko mustikoiden ja puolukoiden poiminta Suomessa tehostunut thaimaalaisten poimijoiden myötä? Maaseutututkimus 28(2) 61–82. <https://journal.fi/maaseutututkimus/article/view/99283/57107>.
Kirjat (kursivoi kirjan nimi)
Harvey, D. (1992) The Condition of Postmodernity: An Enquiry into the Origins of Cultural Change. 2. painos. Wiley-Blackwell, Cambridge.
Fitzpatrick, T. & Cahill, M. (toim.) (2002) Environment and Welfare: Towards a Green Social Policy. Palgrave Macmillan, Hampshire.
Mazzucato, M. (2020) Yrittäjähenkinen valtio [The Entrepreneurial State: debunking public vs. private sector myths]. Käännös Pietiläinen, J. Terra Cognita, Helsinki.
Kirjan luvut (käytä aina “Teoksessa” ja “toim.” huolimatta alkuperäiskielestä, kursivoi kirjan nimi)
Moon, G. & Curtis, S. (1998) Health and health policy in Europe. Teoksessa Unwin, T. (toim.) A European Geography 291–310. Longman, Harlow.
Kuusisto-Arponen, A.K. (2014) Self, Place, and Memory: Spatial Trauma Among British and Finnish War Children. Teoksessa Harker C., Hörschelmann K. & Skelton T. (toim.) Conflict, Violence and Peace 1–19. Springer, Singapore. https://doi.org/10.1007/978-981-4585-98-9_18-1
Väitöskirjat ja tutkielmat (kursivoi tutkielman nimi)
Leminen, A. (2016) Potilaiden liikkumiskustannukset ja omaseurannan kehittämisen kustannusvaikutukset tyypin 2 diabeteksen seurannassa Pohjois-Karjalassa. Pro gradu, Historia- ja maantieteiden laitos, Itä-Suomen yliopisto. http://urn.fi/urn:nbn:fi:uef-20160917
Hannonen, O. (2016) Peace and quiet beyond the border: the trans-border mobility of Russian second home owners in Finland. Dissertations in Social Sciences and Business Studies, 118. University of Eastern Finland. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-61-2099-7
Lindholm, M. (2021) Spatial and temporal trends in different dimensions of macrophyte biodiversity in boreal lakes. Nordia Geographical Publications 50(1) 1–63. https://doi.org/10.30671/nordia.102746
Internet-sivut, uutiset ja tiedotteet
Ympäristöministeriö (2020) Maisemat. <https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Maisemat>. 2.4.2021 [lukupvm].
Ilta-Sanomat (2012) 5000 €/kk verottomana käteen – kovin marjanpoimija tienaa paremmin kuin lääkäri. 6.8.2012 [julkaisupvm]. <https://www.is.fi/kotimaa/art-2000000528414.html>. 17.3.2020 [lukupvm].
Kludt, T. (2016) Hillary Clinton lost the election but is winning the popular vote. CNN Politics 10.11.2016 [julkaisupvm]. <https://edition.cnn.com/2016/11/09/politics/donald-trump-hillary-clinton-popular-vote/index.html>. 25.11.2016 [lukupvm].
Metsähallitus (2022) Käyntimäärät: Kansallispuistojen suosio ei jäänyt korona-ajan ilmiöksi. 5.9.2022 [julkaisupvm]. <https://www.luontoon.fi/-/kansallispuistojen-suosio-ei-jaanyt-korona-ajan-ilmioksi>. 5.9.2022 [lukupvm].
Televisio- ja radio-ohjelmat
Suuri vaalikeskustelu (2019) Eduskuntavaalit 2019. Yle TV1 14.3.2019 [julkaisupvm]. <https://areena.yle.fi/1-4651067>. 7.12.2021 [katselupvm].
Haapoja, M.H. (2020) Ääniversumi. Helsingin reitit 2010–2020. Yle Areena Audio 5.5.2020 [julkaisupvm]. <https://areena.yle.fi/audio/1-50475463>. 7.12.2021 [kuuntelupvm].
Raportit ym.
Salo, M. & Nissinen, A. (2017) Consumption choices to decrease personal carbon footprints of Finns. Reports of the Finnish Environment Institute 30. Finnish Environment Institute. <https://media.sitra.fi/2017/10/23144245/Consumption_choices_to_decrease_personal_carbon_footprints_of_Finns.pdf>.
Koste, O-W., Neuvonen, A. & Schmidt-Thomé, K. (2018) Kaupungistumisen käännekohdat – skenaarioita Suomen kaupungistumisen tulevaisuudesta 2039. Demos Helsinki. <https://www.demoshelsinki.fi/fi/julkaisut/kaupungistumisen-kaannekohdat-skenaarioita-suomen-kaupungistumisen-tulevaisuudesta-2039/>.
Alue ja Ympäristö on kaksi kertaa vuodessa ilmestyvä monitieteinen aikakauslehti, jota julkaisevat Alue- ja ympäristötutkimuksen seura ry sekä Yhteiskuntatieteellisen ympäristötutkimuksen seura ry. Lehti on tärkein suomalaisen aluetieteen ja yhteiskuntatieteellisen ympäristötutkimuksen foorumi.
