Kuinka koira puhutaan kasvisruokailijaksi? Diskurssianalyyttinen avaus monilajiseen elämäntyylipolitiikkaan
DOI:
https://doi.org/10.30663/ay.142238Avainsanat:
koira, kasvisruokinta, veganismi, monilajinen elämäntyylipolitiikkaAbstrakti
Yhteiskuntatieteissä on tarkasteltu monipuolisesti kasvissyöntiä ja veganismia, mutta lähes unohdettu, ettemme ruoki vain omaa lajiamme. Joissain perheissä koiranruokavalinnoistakin on tullut keino tavoitella eläineettisempää ja kestävämpää yhteiskuntaa. Koiran ruokkiminen kasvisruoalla kyseenalaistaa vallitsevia koiranruoka- ja koirakäsityksiä, mikä vaatii artikkelissa analysoitua diskursiivista oikeuttamista. Selvitän kasvisruokkijoiden etähaastatteluilla kootun ja diskurssianalyyttisesti tarkastellun aineiston avulla, millaisilla diskursseilla kasvisruokintaa oikeutetaan ja miten koiran luontoa ja luonnollisuuksia määritellään niissä. Käsitteellistän koiran kasvisruokinnan veganismin monilajiseksi elämäntyylipolitiikaksi ja tarkastelen kasvisruokintaa perustelevaa puhetta monilajisen elämäntyylipolitikan diskursseina, jotka kyseenalaistavat eläinsuhteidemme itsestäänselvyyksiä ja karnismiksi kutsuttua liharuokaideologiaa. Tutkimus avaa, miten koiraa ja sen ruokintaa tulkitaan koira(kulutuksen) politisoituessa osana koiran pitäjän elämäntapaa Aineistosta erottamani koiran yhteiskunnallisuuden diskurssi, mikroskopisoituva ravitsemusdiskurssi ja koiran ruokinnan moraalisuuden diskurssi painottavat eri tavoin koiran ja koiranruoan yhteiskunnallisuutta. Niiden luonnollisuudet kyseenalaistuvat, kun koira kytketään diskursseissa ihmiseen lajina tai huollettavana ja koiran ravintoa ajatellaan lähteidensä sijaan ravintoaineina. Koiran ruokinnasta tulee näin ihmisen vastuulla ja muunneltavissa oleva yhteiskunnallinen kysymys ja elämäntyylipolitiikan monilajistuminen kytkeytyy koirasuhteiden muutoksiin myöhäismodernissa yhteiskunnassa. Veganismissa elämäntyyliliikkeen koira näyttäytyy lajityypillisesti kohdattuna mutta äänettömänä jäsenenä, jonka osallistumishalukkuutta ei tarvitse kysyä (ruokaherkkyyksiä lukuun ottamatta). Koira on nimittäin välttämättä huoltajansa kautta osallinen, riippumatta siitä, tiedostaako huoltaja osallisuuden ja koirakulutuksensa poliittisuuden. Tutkimus esittelee yhteiskuntatieteellistä eläintutkimusta elämäntyylipolitiikkakeskusteluihin nivovaa käsitteistöä ja hahmottelee mahdollisia koirakäsitysten muutoksia ympäristökatastrofeihin mukautuvissa yhteiskunnissa.
Tiedostolataukset
Julkaistu
Versiot
- 2024-06-12 (2)
- 2024-03-27 (1)
Numero
Osasto
Lisenssi
Copyright (c) 2024 Ville Malila

Tämä työ on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen Julkinen -lisenssillä.
Artikkelin lähettämisen yhteydessä tekijä hyväksyy sähköisen kustannussopimuksen (avaa linkki ja LUE!). Kustannussopimus kattaa kirjoituksen julkaisun Alue ja ympäristö -lehden paperi- ja/tai verkkolehdessä Open Access -periaatteiden mukaisesti Creative Commons Attribution 4.0 -lisenssillä [https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/]. (huom! muutettu 29.5.2018!) Ehdot antavat kenen tahansa ilman korvausta kopioida teosta ja levittää sitä edelleen missä tahansa välineessä ja muodossa muutettuna tai muuttamattomana edellyttäen että teoksen julkaisemisen yhteydessä ilmoitetaan tekijän tai tekijöiden nimi ja noudatetaan muita lisenssin ehtoja. Tekijänoikeuksista saa lisätietoa Kopioston sivuilta.
Alue ja ympäristö on tieteellinen aikakausjulkaisu, joka ei tavoittele kaupallista hyötyä vaan kustannussopimuksen tavoitteena on tunnustaa tekijän moraaliset oikeudet teokseen ja mahdollistaa Alue ja ympäristö -lehden tarjoama tieteellisen tiedon levittäminen niin painetussa muodossa kuin sähköisillä foorumeilla
Julkaistujen artikkeleiden metadatan käyttölisenssi on Creative Commons CC0 1.0 Universal (CC0 1.0).
Lisätietoa avoimesta julkaisemisesta:

