Muutoksia Alue ja Ympäristö -lehden käytännöissä

Lehti siirtyy rajatumpaan avoimeen lisenssiin

Alue ja Ympäristö -lehdessä on ollut käytössä avoimen julkaisemisen CC-BY 4.0 -lisenssi, joka sallii lehden sisältöjen kaikenlaisen uudelleen käyttämisen, kunhan alkuperäinen tekijä mainitaan. Siirrymme lehdessä numerosta 1/2026 lähtien monien muidenkin kotimaisten tiedelehtien käyttämään CC-BY-NC-ND -lisenssiin, joka kieltää sisältöjen kaupallisen käytön ja muokkaamisen. Rajatumpi avoin lisenssi turvaa paremmin kirjoittajien tekijänoikeudet.

Selvitämme myös lehden sisältöjen lisensoimista Kopiosto-tekijänoikeusjärjestön kautta avoimen julkaisemisen vaatimukset säilyttäen. Kopiosto-maksut kerryttäisivät kotimaisten tiedejulkaisujen saatavilla olevaa rahoitusta. Muutokset eivät kirjoittajien näkökulmasta vaikuta lehdessä julkaisemiseen.

Muutoksia kuvien käyttöön

Painotekniikan kehityksen myötä värikuvien käyttö painetussa lehdessä ei ole merkittävästi kalliimpaa kuin mustavalkokuvien painaminen. Siirrymmekin Alue ja Ympäristössä värikuvien käyttöön myös painetussa lehdessä. Värikuvien käytöstä ei peritä maksua kirjoittajilta.

Kuvien määrän suhteen artikkeleissa linjaus säilyy entisessä kolmessa kuvassa; tästä voidaan joustaa tapauskohtaisesti. Pyydämme kiinnittämään huomiota kuvien saavutettavuuteen mm. kontrastin osalta. Tekniset vaatimukset lehteen tuleville kuville löytyvät kirjoittajaohjeista.

Tarkennuksia kirjoittajaohjeisiin

Alue ja Ympäristön kirjoittajaohjeita on tarkennettu katsausartikkeleiden osalta. Lehdestä on poistunut erillinen lyhyt katsaus -formaatti. Lehteen tarjottavien katsausten pituutta ei ole rajattu tiukasti; vertaisarvioitava katsaus voi olla korkeintaan artikkelikäsikirjoituksen pituinen.

Katsauksen osalta ohjeistetaan, että käsikirjoitus ei sisällä empiirisen aineiston analyysia. Vertaisarvioitava katsaus ei siis ole jonkinlainen ”kevytartikkeli”. Myös katsausartikkeleilta odotetaan tutkimuksellista kysymyksenasettelua, johon vastataan aikaisemman tutkimuskirjallisuuden nojalla. Katsausartikkeli kokoaa käsittelemänsä aihepiirin keskustelua, voi jalkauttaa kansainvälistä keskustelua suomalaiseen tieteelliseen keskusteluun tai esittää aihepiirin tarkasteluun uutta näkökulmaa. Katsaus ei myöskään ole mielipidekirjoitus. Keskustelupuheenvuoroja voi tarjota lehden Epifyytti-osastolle.

Lehden tekoälylinjaus

Erilaisten tekoälysovellusten ja kielimallien käyttö on yleistynyt nopeasti myös tutkimuksessa. Alue ja Ympäristön linjaus tekoälyn käyttöön lehdessä julkaistavan sisällön osalta on, että tekoälysovelluksia voi käyttää tarkoituksenmukaisesti, kunhan niiden käytöstä kerrotaan avoimesti. Kielimalleja voi hyödyntää esimerkiksi ideointiin ja tiedonhakuun, mutta ei kirjoittamiseen. Lehdessä julkaistavan sisällön on oltava ihmisen kirjoittamaa. Tekoälyä on mahdollista käyttää tarvittaessa kääntämiseen ja kielenhuoltoon. Kehotamme pitämään mielessä tekoälyn käytön mittavat ympäristövaikutukset. Tiedeyhteisön yhteiset linjaukset tekoälyn käytöstä tutkimuksessa ovat vasta työn alla. Niitä odotellessa kannustamme tutustumaan yliopistojen linjauksiin tekoälyn vastuullisesta käytöstä.

Jatkossa pyydämme raportoimaan tekoälyn käytöstä vapaamuotoisesti (mitä ja miten on käytetty, missä tutkimuksen vaiheissa) tekstien lopussa, Tekoälyn käyttö -otsikon alla ennen lähdeluetteloa.

Alue ja Ympäristö Jufo 2:een?

Tiedeyhteisön jäsenet voivat tehdä ehdotuksia Julkaisufoorumi-luokituksen tasolle 2 nostettavista julkaisukanavista JUFO-portaalissa 28.2.2026 asti. Alue ja Ympäristössä on tehty pitkäjänteisesti lehden ja toimitusprosessien kehittämistyötä, ja lehti onkin tärkein kotimainen monitieteisen aluetieteen ja yhteiskuntatieteellisen ympäristötutkimuksen kotimainen tiedelehti. Lue lisää aiheesta ja ehdota halutessasi lehden luokituksen nostoa tasolle 2: Tee ehdotuksia julkaisukanavien tasoluokan muuttamisesta | Julkaisufoorumi

Seuraavan kerran tason 2 julkaisuja arvioidaan neljän vuoden kuluttua.