Hautausmaa hyvinvointivaltion lähipalveluna maaseutukylissä
Etnografinen tutkimus hautausmaasta osana maaseudun arjen elinvoimaa
Avainsanat:
lähipalvelu, hyvinvointivaltio, hautausmaa, kuljeskeleva etnografia, julkinen tila, kyläAbstrakti
Tarkastelemme hautausmaata kylän viimeisenä julkisen vallan tuottamana lähipalveluna. Tutkimme, mikä merkitys hautausmaalla on maaseudun elinvoiman ja toimeentulon kannalta, mistä kylien elävät hautausmaat kertovat, ja miten niiden kautta voi lukea laajoja yhteiskunnallisia muutoksia, kuten hyvinvointivaltion onttoutumista ja markkinoistumista. Tarkastelutapamme yhdistää historiantutkijan ja sosiaalitieteilijän menetelmät sekä dokumentti- ja haastatteluaineistot hyvinvointivaltion palvelurakenteessa tapahtuneiden muutosten tarkasteluun kylähautausmaiden kautta. Ymmärrämme toimeentulon elannon ja rahalla mitattavan toimeentulon ohella arkiseksi elämästä selviytymiseksi, turvaksi ja tietoisuudeksi. Tutkimuskohteenamme ovat Pohjois-Karjalan kylähautausmaat. Esimerkkikylämme Polvijärven Martonvaara ja Tohmajärven Petravaara osoittavat hautausmaiden merkityksen kylän elinvoimalle. Kylähautausmaa on huomaamaton toiminnan paikka. Se yhdistää ja kokoaa kyläläiset monella ennalta arvaamattomalla tavalla, eikä sitä vallitsevan lainsäädännön mukaan voi viedä pois.
Viittaaminen
Copyright (c) 2024 Ismo Björn, Pirjo Pöllänen
Tämä työ on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen Julkinen -lisenssillä.