Tuote vai elävä olento?

Näkökulmia turkiseläinten historialliseen rooliin Suomessa 1900-luvulla

Abstrakti

Turkistarhaus on herättänyt kiivasta keskustelua Suomessa jo muutaman vuosikymmenen ajan. Elinkeinolle löytyy puolestapuhujansa sekä vastustajansa, jotka ovat erilaisten argumenttien kautta pyrkineet perustelemaan kantaansa. Ajoittain erilaisissa keskusteluissa ja myös tutkimuksissa on viitattu ihmisten ja turkiseläinten välisen suhteen historiaan. Tulkinnat tästä suhteesta ovat kuitenkin olleet poikkeuksetta hyvin suppeita tai historiattomia. Historiaa onkin käytetty ennen kaikkea tukemaan argumentteja sen sijaan, että olisi pohdittu, mitä historia laajemmin kertoo suomalaisten ja turkiseläinten menneisyydestä. 

Tämä artikkeli on ensimmäinen ihmisten ja turkiseläinten jaettua menneisyyttä Suomessa käsittelevä historiantutkimus, jonka näkökulma ei ole sidottu tilasto- ja taloustutkimukseen tai turkistarhaajien itsensä tutkimiseen. Tutkimuksen lähtökohtana on turkiseläinten ja ihmisten yhteisen historian selvittäminen niin, että myös eläin – näiden toimijuus ja historiallinen vaikutus – otetaan huomioon. Näin artikkeli valottaa yksityiskohtaisemmin sitä, miten käsityksemme turkiseläimistä ovat muotoutuneet suomalaisen kulttuurin kontekstissa ja miten vankeudessa eläneet sekä tarhoilta karanneet turkiseläimet ovat rakentaneet Suomen historiaa 1900-luvun aikana. Artikkeli tuo esille, miten valtavasti käsityksemme turkiseläimistä ovat muuttuneet sadassa vuodessa, vaikka julkisessa keskustelussa turkiseläinten ja ihmisten suhdetta on korostettu vuosituhansia kestäneenä muuttumattomana alistussuhteena. Tutkimusartikkeli osoittaa myös, miten talouskeskeinen ajattelu ja turkiseläinten luokittelu hyödyn välineiksi on sivuuttanut miljoonien Suomen alueella eläneiden turkiseläinten toimijuuden vaikutuksen Suomen luontoon ja yhteiskuntaan. Näin artikkeli antaa historiallisen tarkastelun kautta uutta syvyyttä turkistarhausta käsittelevään keskusteluun.