Aineellisen politiikka kiertotaloudessa
Lantaylijäämän mutkikas matka resurssiksi
DOI:
https://doi.org/10.30663/ay.80320Avainsanat:
Kiertotalous, Aineellisen politiikka, Metaboliset suhteet, Sikatalous, Ravinnekierto, BiokaasuAbstrakti
Kiertotalouden edistäminen on 2010-luvun lopulla nostettu Suomessa keskeiseksi politiikkatavoitteeksi. Materiaalivirtojen sulkeutumista yleisellä tasolla kuvaavat kiertotalousmallit eivät kuitenkaan tarjoa selkeitä ohjenuoria siihen, millä tavoin ja kenen toimesta kiertotaloussiirtymä tapahtuu. Me kysymme tässä artikkelissa, mitä kiertotalouspilottien tutkimuksella voi oppia kiertotalouden edistämiseen liittyvistä laajemmista yhteiskunnallisista jännitteistä. Analyysimme kohteena on yhden kiertotalouden pioneeriyrityksen kamppailu lannan muuntamiseksi sikatalouden tuottamasta haitallisesta ylijäämästä hyödyntämiskelpoiseksi ravinnetuotteeksi ja energiantuotannon raaka-aineeksi. Tutkimme, millaisiin aineellisiin järjestyksiin toimijat törmäävät etsiessään ratkaisuja kiertotalouden peruskysymykseen, ylijäämäisten materiaalien muuntamiseen resurssiksi. Tarkastelemme kokeiltuja kiertotalousratkaisuja metabolisia suhteita uudelleen järjestelevinä teknologioina, jotka ovat poliittisia siinä mielessä, että ne pyrkivät avaamaan uusia tulevaisuuspolkuja intensiiviselle eläintuotannolle. Samalla ne törmäävät erilaisiin olemassa olevaa yhteiskunnallista järjestystä ylläpitäviin hallinnan teknologioihin ja kategorisointeihin, kuten ympäristötukijärjestelmään. Näiden törmäysten kautta paljastuu sellaisia kiertotaloussiirtymään liittyviä yhteiskunnallisia jännitteitä, jotka eivät artikuloidu poliittisilla areenoilla määrittelykamppailuina tai konflikteina. Väitämme, että konkreettisten kiertotalouspyrkimysten analyysi nostaa esille sen intressien, solidaarisuuksien ja historiallisten polkuriippuvuuksien kirjon, joka yleisen tason poliittisissa kiertotalousohjelmissa peittyy markkinointipuheen taakse.
Tiedostolataukset
Julkaistu
Numero
Osasto
Lisenssi
Copyright (c) 2020 Maria Akerman, Niko Humalisto, Samuli Pitzen
Tämä työ on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen Julkinen -lisenssillä.
Artikkelin lähettämisen yhteydessä tekijä hyväksyy sähköisen kustannussopimuksen (avaa linkki ja LUE!). Kustannussopimus kattaa kirjoituksen julkaisun Alue ja ympäristö -lehden paperi- ja/tai verkkolehdessä Open Access -periaatteiden mukaisesti Creative Commons Attribution 4.0 -lisenssillä [https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/]. (huom! muutettu 29.5.2018!) Ehdot antavat kenen tahansa ilman korvausta kopioida teosta ja levittää sitä edelleen missä tahansa välineessä ja muodossa muutettuna tai muuttamattomana edellyttäen että teoksen julkaisemisen yhteydessä ilmoitetaan tekijän tai tekijöiden nimi ja noudatetaan muita lisenssin ehtoja. Tekijänoikeuksista saa lisätietoa Kopioston sivuilta.
Alue ja ympäristö on tieteellinen aikakausjulkaisu, joka ei tavoittele kaupallista hyötyä vaan kustannussopimuksen tavoitteena on tunnustaa tekijän moraaliset oikeudet teokseen ja mahdollistaa Alue ja ympäristö -lehden tarjoama tieteellisen tiedon levittäminen niin painetussa muodossa kuin sähköisillä foorumeilla
Julkaistujen artikkeleiden metadatan käyttölisenssi on Creative Commons CC0 1.0 Universal (CC0 1.0).
Lisätietoa avoimesta julkaisemisesta:
