Antroposentrismistä ekosysteemiseen ajatteluun?

Diskurssianalyyttinen tutkimus kalastuslainsäädännön tavoitteiden muutoksesta

Abstrakti

Artikkelissa tutkitaan vuosien 1982 ja 2016 kalastuslakien tavoitepykälien sisältöjä diskurssianalyysin avulla. Työssä analysoidaan kalastuslakien tavoitteita etenkin niissä tapahtuvan kalastuksen ja kalakantojen merkityksellistämisen osalta. Tutkimuksen teoreettinen perusta tukeutuu ekolingvistiikkaan, performatiivisuuteen ja kestävyyteen. Laissa esiintyvien diskurssien analysoiminen on merkityksellistä, koska ne vaikuttavat lain tulkintaan ja toimeenpanoon eri hallinnonaloilla: tietoisuus diskursseista ja niiden vaikuttavuudesta syventää ymmärrystä lain tavoitteista. Artikkelissani kalastuslainsäädäntö näyttäytyy omaleimaisena luontopuheena, joka ilmentää suhtautumistamme vesistöihin ja kalakantoihin, sekä näiden hyödyntämiseen. Keskeisin muutos uuden ja vanhan kalastuslain välillä on ekosysteemisemmässä suhtautumisessa kalastukseen. Vanhan, antroposentrisen kalastuslain painottaessa kalastuksen merkitystä tehokkaasti harjoitettavana, elinkeinopainottuneena toimena, uusi ekosysteemisesti orientoitunut kalastuslaki pyrkii luontaisten kalakantojen elinvoimaisuuden vahvistamiseen ja tietoperustaiseen säätelyyn. Konkretisoituessaan muutos näkynee aiempaa terveempinä, luontaisesti lisääntyvinä kalakantoina.