"Kierrätyksen pitäisi olla helppoa!" Kotitalouksien jätteiden lajitteluun vaikuttavat tekijät

  • Henna Kokkonen Itä-Suomen yliopisto
Avainsanat: lajittelu, kotitaloudet, kuluttajanäkökulma

Abstrakti

Jätteiden lajittelu on monille kuluttajille ja kotitalouksille yksi kodin arkipäiväisistä askareista. Samalla siihen kiinnitetään yhä laajemmin huomiota niin Suomessa, Euroopassa kuin maailmanlaajuisestikin. Käsittelen tässä tutkimuksessa kotitalouksien jätteiden lajittelua ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Tutkimuksen aineiston keruu suoritettiin sähköisellä kyselyllä, jossa pääpaino oli avoimilla kysymyksillä. Olen tehnyt aineiston analysoinnin sisällönanalyysilla, minkä jälkeen olen teemoitellut lajitteluun vaikuttavat tekijät. Tämä on tapahtunut teoriaohjaavasti, eli olen huomioinut sekä tutkimuksen viitekehyksen että aineiston kautta esiin tulleet lajitteluun vaikuttavat tekijät. Tämän tutkimuksen tulosten perusteella tärkeimmät lajitteluun vaikuttavat tekijät ovat lajittelun helppouteen liittyvät asiat, kuten asianmukaiset astiat ja riittävät tilat kotona, sopiva matka keräyspisteelle sekä yleisten keräyspisteiden määrä. Tämän lisäksi myös tiedolla on merkitystä, sillä lajittelua pidetään usein vaikeana tiedon puutteen tai tiedon epäselvyyden vuoksi sekä puutteellisten pakkausmerkintöjen tai jätelajien tunnistettavuuden takia. Lajittelun motivaatiotekijöitä ovat puolestaan moraaliset normit ja huoli ympäristöstä. Vastaajien mukaan tietoisuus raaka-aineiden uusiokäytöstä, lajittelun ympäristöystävällisyydestä tai sekajätteen määrän vähentämisestä sai heidät lajittelemaan. Tämä tutkimus lisää tietoa siitä, millaisia esteitä ja mahdollisuuksia lajittelussa kuluttajien mukaan on. Tutkimuksen tulosten perusteella on todettava, että kierrätysastetta ei saada nousemaan tavoitetasolle ilman, että kotitalouksien ja kuluttajien näkemykset otetaan huomioon, sillä he ovat toiminnassa juuri se toteuttava taso.

Viittaaminen
Kokkonen, H. (2020). "Kierrätyksen pitäisi olla helppoa!" Kotitalouksien jätteiden lajitteluun vaikuttavat tekijät. Alue Ja Ympäristö, 49(2), 110-129. https://doi.org/10.30663/ay.88321