Jälkiteolliset luontoarvot ja materialismit metsätalouden muokkaamassa maisemassa
DOI:
https://doi.org/10.30663/ay.94540Avainsanat:
jälkiteollinen materialismi, monitoiminnallinen metsämaisema, luonnonvarojen arvottaminen, ihmislähtöinen luontosuhde, kertomushaastatteluAbstrakti
Luontosuhteen materialistisuutta määritettäessä huomio kiinnittyy tyypillisimmin teolliseen tuotantoon ja luontomateriaaleista valmistettuihin hyödykkeisiin. Jälkiteollista luontosuhdetta kuvaavat materialistisuudet jäävät tällöin herkemmin määrittelemättä tai tulevat niputetuiksi jälkimaterialistisina materiaalittomiksi. Tavoitteenani ei ole hylätä luonnon teollista käyttöä ja luonnosta valmistettuja hyödykkeitä materialistisen luontosuhteen arkkityyppeinä vaan rikastuttaa käsitystä jälkiteollisiksi määrittyvien hyödyntämistapojen materialistisesta perustasta ja luonnon välineellisyydestä. Tulkitsen luonnon arkista käyttöä ja luontosuhdetta kuvaavien kertomushaastattelujen pohjalta, millaisia jälkiteollisia materialismeja monitoiminnallisen metsämaiseman hyödyntämiseen liittyy. Tutkimus on toteutettu Lieksan itäisiin osiin keskittyvänä tapaustutkimuksena, jossa tarkasteltavaa luonnonvara-aluetta on lähestytty metsätalouden muokkaamana maisemana. Aineisto koostuu paikallisten asukkaiden kertomushaastatteluista, jotka muodostavat perustan materialismien analyysille. Tulosten perusteella jälkiteolliset käyttötavat ovat pitkälti vähintäänkin välillisesti erilaisiin materialismeihin kytköksissä. Lopullinen hyöty voi olla luonnosta saatu materiaaliton virkistäytymisen kokemus, mutta sen kokemuksen saavuttamiseksi tarvitaan materialistisia lisävarusteita, tai luontoa itsessään on muokattava materialistisin keinoin. Jälkiteollisen luontosuhteen materialistisuus voidaan analyysin perusteella tyypitellä neljään kategoriaan: loppuhyödyn määrittelemä hyödykeperustaisuus, luonnon muokkaaminen välilliseksi infrastruktuuriksi, luonnon kuluttaminen välillisesti infrastruktuurina ja luontosuhteen epäsuoran välillisesti mahdollistava hyödykeperustaisuus. Tutkimustulokset näyttävät hälventävän teollisten ja jälkiteollisten käyttötapojen vastakkainasettelua, vaikka arkipäivän konflikteiltakaan ei vältytä. Konsensus näyttää edellyttävän sitä, että luontoa tuhotaan ja muokataan kuhunkin tarkoitukseen muut käyttäjät huomioivalla tavalla ja vain siltä osin kuin on välttämätöntä.
Lähdeviitteet
Albrecht, E. & Åkerman, M. (2016) Soidensuojelun osallistaminen ympäristöpolitiikan kokeiluna. Alue Ja Ympäristö 45(2) 4–19. https://aluejaymparisto.journal.fi/article/view/60639
Almstedt, Å., Brouder, P. Karlsson, S. & Lundmark, L. (2014) Beyond Post-Productivism: From Rural Policy Discourse to Rural Diversity. European Countryside 6(4) 297–306. https://doi.org/10.2478/euco-2014-0016
Atkinson, S., Fuller, S. & Painter, J. (2012) Wellbeing and Place. Ashgate, Farnham & Burlington.
Björn, I. (2000) Kaikki irti metsästä: Metsän käyttö ja muutos taigan reunalla itäisimmässä Suomessa erätaloudesta vuoteen 2000. Väitöskirja, Joensuun yliopisto, Bibliotheca historica, 49. Suomen historiallinen seura, Helsinki.
Brandt, J. & Vejre, H. (2004) Multifunctional landscapes – motives, concepts and perceptions. In Brandt, J. & Vejre, H. (eds.) Multifunctional Landscapes: Theory, Values and History, 3–31. WIT Press, Ashurst.
Clifford, N., Cope, M., Gillespie, T., French, S. & Valentine, G. (2016) Getting started in geographical research: How this book can help. In Clifford, N., Cope, M., Gillespie, T. & French, S. (eds.) Key Methods in Geography, 3–18. Sage, Los Angeles & London & Dew Delhi & Singapore & Washington DC & Melbourne.
Curtin, C. & Kragh, G. (2014) Wildlife tourism: Reconnecting people with nature. Human Dimensions of Wildlife 19(6) 545–554. https://doi.org/10.1080/10871209.2014.921957
Eisto, I. (2009) Kylläpä kestää: Paikallisesti kestävän kehityksen ja ympäristölähtöisen kehittämistoiminnan suhde harvaanasutulla maaseudulla. Väitöskirja, Joensuun yliopiston yhteiskuntatieteellisiä julkaisuja nro 1. https://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_978-952-219-299-8/urn_isbn_978-952-219-299-8.pdf
Estola, E., Uitto, M. & Syrjälä, L. (2017) Elämäkertahaastattelu. Teoksessa Hyvärinen, M., Nikander, P. & Ruusuvuori, J. (eds.) Tutkimushaastattelun käsikirja, 153–173. Vastapaino, Tampere.
Eyvindson, K., Duflota, R., Triviño, M., Blattert, C., Potterf, M. & Mönkkönen, M. (2021) High boreal forest multifunctionality requires continuous cover forestry as a dominant management. Land Use Policy 100 104918. https://doi.org/10.1016/j.landusepol.2020.104918 (painossa)
Fletcher, R. (2009) Ecotourism discourse: challenging the stakeholders theory. Journal of Ecotourism 8(3) 269–285. https://doi.org/10.1080/14724040902767245
Gerring, J. (2007) Case Study Research: Principles and Practices. Cambridge University Press, Cambridge & New York & Melbourne & Madrid & Cape Town & Singapore & São Paolo.
Gulinck, H. (2004) Neo-rurality & multifuntional landscapes. In Brandt, J. & Vejre, H. (eds.) Multifunctional Landscapes: Theory, Values and History, 63–74. WIT Press, Ashurst.
Haila, Y. (1990) Vihreään aikaan: Kirjoituksia ihmisen ekologiasta. Tutkijaliitto, Helsinki.
Haila, Y. (2003) ’Erämaa’ ja ympäristöajattelun moniulotteisuus. Teoksessa Haila, Y. & Lähde, V. (eds.) Luonnon politiikka, 174–204. Osuuskunta Vastapaino, Tampere.
Haila, Y. & Lähde, V. (2003) Luonnon poliittisuus: Mikä on uutta? Teoksessa Haila, Y. & Lähde, V. (eds.) Luonnon politiikka, 7–36. Osuuskunta Vastapaino, Tampere.
Hallikainen, V. (2001) Suomalainen erämaakäsite ja erämaiden käyttö. Teoksessa Kangas, J. & Kokko, A. (eds.) Metsän eri käyttömuotojen arvottaminen ja yhteensovittaminen, 111–119. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 800/2001. Metla, Kannus.
Halonen, M. (2019) Booming, busting – turning, surviving? Socio-economic evolution and resilience of a forested resource periphery in Finland. Väitöskirja, Publications of the University of Eastern Finland, Dissertation in Social Sciences and Business Studies, 205.
Hiltunen, M. J., Pitkänen, K., Vepsäläinen, M., Rehunen, A. & Shemeikka, P. (2014) Kylämökkeily-ympäristöt maaseutualueilla. Maaseudun uusi aika 22(3) 68–80.
Hirvilammi, T. (2015) Kestävän hyvinvoinnin jäljillä: Ekologisten kysymysten integroiminen hyvinvointitutkimukseen. Väitöskirja, Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 136. Kela, Helsinki.
Hyvärinen, M. (2017) Kertomushaastattelu. Teoksessa Hyvärinen, M., Nikander, P. & Ruusuvuori, J. (eds.) Tutkimushaastattelun käsikirja, 174–192. Vastapaino, Tampere.
Häikiö, L. & Niemenmaa, V. (2007) Valinnan paikat. Teoksessa Laine, M., Bamberg, J. & Jokinen, P. (eds.) Tapaustutkimuksen taito, 41–56. Gaudeamus Helsinki University Press, Helsinki.
Inglehart, R. & Baker, W. E. (2000) Modernization, Cultural Change, and the Persistence of Traditional Values. American Sociological Review 65(1) 19–51. https://doi.org/10.2307/2657288
Jokiranta, A., Juntti, P., Ruohonen, A. & Räinä, J. (2019) Aluksi. Teoksessa Jokiranta, A., Juntti, P., Ruohonen, A. & Räinä, J. (eds.) Metsä meidän jälkeemme, 9–13. Like, Helsinki.
Kangas, J. & Kokko, A. (2001) (eds.) Metsän eri käyttömuotojen arvottaminen ja yhteensovittaminen. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 800/2001. Metla, Kannus.
Karjalainen, P. T. (1995) Elämä tässä talossa: Lähikartoitusta kirjallisuuden kautta. Alue Ja Ympäristö 24(2) 15–24.
Kietäväinen, A. (2011) Asutustilallisten metsäsuhde ja metsän merkitys työpaikkana. Alue Ja Ympäristö 40(1) 42–52. https://aluejaymparisto.journal.fi/article/view/64497
Knuuttila, S. & Rannikko, P. (2009) Syrjäinen maaseutu avoimina toivon tiloina. Teoksessa Nikula, J. (ed.) Maaseutuaiheita - Rural Motifs: Essays in Honour of Professour Leo Granberg, 49–52. Aleksanteri Institute, Series 5/2009.
Kort, W. A. (2011) “Lanscape” as a kind of place-relation. In Malpas, J. (ed.) Place of Landscape: Concepts, Contexts, Studies, 27–43. MIT Press, Cambridge.
Kotilainen, J., Eisto, I., & Vatanen, E. (2015) Uncovering mechanisms for resilience: Strategies to counter shrinkage in a peripheral city in Finland. European Planning Studies 23(1) 53–68. https://doi.org/10.1080/09654313.2013.820086
Kortelainen, J. & Albrecth (2019) Tehdaskaupungin uusiutuminen: Äänekosken biotuotetehdas ja yhdyskunnan muutos. Terra 131(3) 137–151. https://terra.journal.fi/article/view/80315
Kosenius, A.–K., Juutinen, A., Neuvonen, M., Ovaskainen, V., Sievänen, T., Tolvanen, A. & Tyrväinen, L. (2013) Virkistyskäyttöä edistävä metsänhoito valtion talousmetsissä: hyötyjen rahamääräinen arvo. Metlan työraportteja 261. Metsäntutkimuslaitos, Vantaa.
Kramkowski, V. & Mulvihill, P. (2017) Emerging dynamics of environmental governance in northern post-productivist regions. Local Environment 22(3) 350–364. https://doi.org/10.1080/13549839.2016.1205570
Krippendorff, K. (2004) Content Analysis: An Introduction to Its Methodology. 2nd ed. Sage, Thousands Oaks & London & New Delhi.
Kuhmonen, T. & Kuhmonen, I. (2015) Maaseutualueiden vaihtoehtoiset tulevaisuudet. Maaseudun uusi aika 23(2) 5–23.
Laurén, K. (2009) Metsä arkisen hyvinvoinnin lähteenä naisten kertomuksissa. Alue Ja Ympäristö 38(2) 13–24. https://aluejaymparisto.journal.fi/article/view/64386
Lähde, V. (2012) Luontokäsityksen tarkastelun ongelma. Teoksessa Lummaa, K., Rönkä, M. & Vuorisalo, T. (eds.) Monitieteinen ympäristötutkimus, 97–109. Gaudeamus, Helsinki.
Malpas, J. (2011) Place and the problem of landscape. In Malpas, J. (ed.) Place of Landscape: Concepts, Contexts, Studies, 3–26. MIT Press, Cambridge.
Manfredo, M., Teel, T. L. & Zinn, H. (2009) Understanding global values toward Wildlife. In Manfredo, M. J., Vaske, J. J., Brown, P. J., Decker, D. J. & Duke, E. A. (eds.) Wildlife and Society – The Science of Human Dimensions, 31–43. IslandPress, Washington.
Mather, A. S. (1990) Global Forest Resources. Belhaven Press, London.
Mather. A. S. (2001) Forests of consumption: Postproductivism, postmaterialism, and the postindustrial forest. Environment and Planning C: Politics and Space 19(2) 249–268. https://doi.org/10.1068/c9914j
Mather, A. S., Hill, G. & Nijnik, M. (2006) Post-productivism and rural land use: cul de sac or challenge for theorization? Journal of Rural Studies 22(4) 441–455. https://doi.org/10.1016/j.jrurstud.2006.01.004
McCarthy, J. (2005) Rural geography: multifunctional rural geographies – reactionary or radical? Progress in Human Geography 29(6) 773–782. https://doi.org/10.1191/0309132505ph584pr
Milbourne, P., Marsden, T. & Kitchen, L. (2008) Scaling post‐industrial forestry: The complex implementation of national forestry regimes in the Southern Valleys of Wales. Antipode 40(4) 612-631. https://doi.org/10.1111/j.1467-8330.2008.00626.x
MLL, Maanmittauslaitos (2011) Lieksan kylät, valtio, suojelu. Tietuetoimitus 21.11.2011. Lupa/maksu 18.1.2012.
MLL, Maanmittauslaitos & Ek, K. (2016) Hallintorajat, teemakartoille, ei merialueita 10.2.2016. Saatavuus, Avoin. <https://etsin.fairdata.fi/dataset/bdce2f1b-6a66-4793-a652-9725dc491962>. 10.4.2020.
Nijnik, M., Nijnik, A., Lundin, L., Staszewski, T. & Postolache, C. (2010). A study of stakeholders’ perspectives on multifunctional forests in Europe. Forests, Trees and Livelihoods (19)4 341–358. https://doi.org/10.1080/14728028.2010.9752677
Oksanen, M. (2000) Johdanto. Teoksessa Haapala, A. & Oksanen, M. (eds.) Arvot ja luonnon arvottaminen, 9–24. Gaudeamus, Helsinki.
O’Neill, J. (1993) Ecology, Policy and Politics: Human Well-Being and the Natural World. Routledge, London & New York.
O’Neill, J., Holland, A. & Light, A. (2008) Environmental values. Routledge Introductions to Environment Series. Routledge, London & New York.
Pitkänen, K. (2011) Mökkimaisema muutoksessa: kulttuurimaantieteellinen näkökulma mökkeilyyn. Publications of the University of Eastern Finland. Dissertations in Social Sciences and Business Studies, no 31. https://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_978-952-61-0605-2/urn_isbn_978-952-61-0605-2.pdf
Rannikko, P. (2008) Postproduktivismi metsässä. Teoksessa Karjalainen, T. P., Luoma, P. & Reinikainen, K. (eds.) Ympäristösosiologian virrat ja verkostot, 83–95. Oulun yliopisto, Thule-instituutti, Oulu.
Rannikko, P. (2010) Luonnonkäytön muutos paikallisena legitiimihaasteena. Teoksessa Rannikko, P. & Määttä, T. (eds.) Luonnonvarojen hallinnan legitimiteetti, 257–294. Vastapaino, Tampere.
Rannikko, P. & Määttä, T. (2010) Johdanto: Luonnonvarakysymysten ajankohtaistuminen. Teoksessa Rannikko, P. & Määttä, T. (eds.) Luonnonvarojen hallinnan legitimiteetti, 7–15. Vastapaino, Tampere.
Rannikko, R. & Salmi, P. (2018) Towards neo‐productivism? – Finnish paths in the use of forest and sea. Sociologia Ruralis 58(3) 625-643. https://doi.org/10.1111/soru.12195
Rannikko, P. & Tervo, K. (2006) Hyvinvointiyhteiskuntaa rakentamassa – selviytymistarinoita ja tragedioita metsätöistä. Teoksessa Vehkamäki, S. (ed.) Metsät ja hyvä elämä: Monitieteinen tutkimusraportti, 273–343. Metsäkustannus, Helsinki.
Rannikko, P., Varis, E., Piipponen, M., Karkinen, K., Klementjev, J., Kopoteva, I., Lehto, E., Polevštšikova, N. & Otdelnov, P. (2015) Metsätyökylän muodonmuutos Venäjän Karjalassa. Idäntutkimus 22(2) 3–16. https://journal.fi/idantutkimus/article/view/78017/38933
Roiko-Jokela, H. (2003) Arvot ja edut ristiriidassa – Kiistoja valtion metsistä: Hattuvaara, Kessi, Murhijärvi, Talaskangas-Sopenmäki, Porkkasalo. Minerva Kustannus, Helsinki.
Sairinen, R., Tiainen, H. & Mononen, T. (2017) Talvivaara mine and water pollution: An analysis of mining conflict in Finland. The Extractive Industries and Society 4(3) 640–651. https://doi.org/10.1016/j.exis.2017.05.001
Sayer, A. (1992) Method in Social Science: A Realist Approach. 2nd ed. Routledge, London & New York.
Sen, A. (1993) Capability and well-being. In Nussbaum, M. & Amartya, S., (ed.) The Quality of Life, 30–53. Clarendon Press, Oxford.
Schein, R. H. (2010) Cultural Landscapes. In Gomez, B. & Jones, J. P. III (eds.) Research Methods in Geography: A Critical Introduction, 222–240. Wiley-Blackwell, Malden.
Sepänmaa, Y. (2006) Millainen metsä on kaunis? Teoksessa Jalonen, R., Hanski, I., Kuuluvainen, T., Nikinmaa, E., Pelkonen, P., Puttonen, P., Raitio, K. & Tahvonen, O. (eds.) Uusi metsäkirja, 241–246. Gaudeamus, Helsinki.
Soini, K., Pouta, E., Uusitalo, M. & Kivinen, T. (2008) Maiseman arvottaminen monitieteisenä tutkimushaasteena. Teoksessa Soini, K., Pouta, E., Kivinen, T. & Uusitalo, M. (eds.) Maaseutumaiseman muutos, arvottaminen ja eurooppalainen maisemayleissopimus, 9–19 Maa- ja elintarviketalous 135. MTT taloustutkimus, Helsinki.
Stake, R. E. (1995) The art of case study research. Sage: Thousand Oaks, California.
SYKE, Suomen ympäristökeskus (2008) Corine maanpeite 2006 1.3.2008. Saatavuus, Avoin. <http://metatieto.ymparisto.fi:8080/geoportal/catalog/search/resource/details.page?uuid={4438F7E1-2927-4854-B8F8-0EE8E8822C53}>. 3.5.2020.
Swedberg, R. (2012) Theorizing in sociology and social science: turning to the context of discovery. Theory and Society 41(1) 1–40. https://doi.org/10.1007/s11186-011-9161-5
Tanskanen, M. (2000) Näkyvän takana: Tutkimus metsäojitetun suomaiseman kulttuurisuudesta. Väitöskirja, Joensuun yliopisto, Maantieteen laitos, Julkaisuja No 8.
Uusitalo, E. (2020) Etnografian reittejä kylien ajallisuuteen ja aineellisuuteen. Väitöskirja, Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti, Julkaisuja 37.
Vaara, M. & Saastamoinen, O. (2006) Metsät ja puut arjen ajankäytössä – Kuvakulmia suomalaiseen elämäntapaan. Teoksessa Vehkamäki, S. (ed.) Metsät ja hyvä elämä: Monitieteinen tutkimusraportti, 345–403. Metsäkustannus, Helsinki.
Valkonen, J. (2008) Eletyistä luonnoista funktionaalisiin ympäristöihin. Teoksessa Karjalainen, T. P., Luoma, P. & Reinikainen, K. (eds.) Ympäristösosiologian virrat ja verkostot, 245–264. Oulun yliopisto, Thule-instituutti, Oulu.
Venkatesan, S., Bear, L., Harvey, P., Lazar, S., Rival, L. & Simone, AM (2018) Attention to infrastructure offers a welcome reconfiguration of anthropological approaches to the political. Critique of Anthropology 38(1) 3–52. https://doi.org/10.1177/0308275X16683023
Wilson, G. A. (2001) From productivism to post‐productivism … and back again? Exploring the (un)changed natural and mental landscapes of European agriculture. Transactions of the Institute of British Geographers 26(1) 77–102. https://doi.org/10.1111/1475-5661.00007
Woods, M. (2016) Territorialisation and the assemblage of rural place: Examples from Canada and New Zealand. In Dessein, J., Battaglini, E. & Horlings, L. (eds.) Cultural Sustainability and Regional Development: Theories and Practices of Territorialisation, 29–42. Routledge, London & New York. [eBook 2016]
Yin, R. K. (2003) Case Study Research: Design and Methods. 3rd ed. Applied Social Research Methods Series vol. 5. Sage, Thousand Oaks.
VRK, Väestörekisterikeskus (2011) Lieksa RHR-rakennusaineisto. Tietolupapäätös Dnro 1929/410/11.
Tiedostolataukset
Julkaistu
Numero
Osasto
Lisenssi
Copyright (c) 2020 Maija Elina Halonen
Tämä työ on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen Julkinen -lisenssillä.
Artikkelin lähettämisen yhteydessä tekijä hyväksyy sähköisen kustannussopimuksen (avaa linkki ja LUE!). Kustannussopimus kattaa kirjoituksen julkaisun Alue ja ympäristö -lehden paperi- ja/tai verkkolehdessä Open Access -periaatteiden mukaisesti Creative Commons Attribution 4.0 -lisenssillä [https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/]. (huom! muutettu 29.5.2018!) Ehdot antavat kenen tahansa ilman korvausta kopioida teosta ja levittää sitä edelleen missä tahansa välineessä ja muodossa muutettuna tai muuttamattomana edellyttäen että teoksen julkaisemisen yhteydessä ilmoitetaan tekijän tai tekijöiden nimi ja noudatetaan muita lisenssin ehtoja. Tekijänoikeuksista saa lisätietoa Kopioston sivuilta.
Alue ja ympäristö on tieteellinen aikakausjulkaisu, joka ei tavoittele kaupallista hyötyä vaan kustannussopimuksen tavoitteena on tunnustaa tekijän moraaliset oikeudet teokseen ja mahdollistaa Alue ja ympäristö -lehden tarjoama tieteellisen tiedon levittäminen niin painetussa muodossa kuin sähköisillä foorumeilla
Julkaistujen artikkeleiden metadatan käyttölisenssi on Creative Commons CC0 1.0 Universal (CC0 1.0).
Lisätietoa avoimesta julkaisemisesta:
