Materialisms of nature, work, and economies: Call for papers Alue & Ympäristö 2/2020

Ajassamme vilistää erilaisia materiaalisuutta koskevia käsitystapoja, jotka kenties muodostavat erilaisia materialismeja. Ontologian toisen päähaaran ohella materialismilla voidaan viitata kulutuskeskeiseen elämäntapaan, arjen esineellisyyden muodostamaan materiaaliseen kulttuuriin, historialliseen, dialektiseen tai aleatoriseen materialismiin sosiaalisten suhteiden analyysinä, tai inhimillisen ja ei-inhimillisen suhteisiin ja rajanvetoon. Työn ja energian keskeiset käsitteet asettuvat kiinnostavasti immateriaalisuuden ja materiaalisuuden välimaastoon ja vaikuttavat virtaavan kahteen suuntaan. Osaltaan kysymys materialismista liittyy luontoa ja tietoisuutta koskevan tiedon erkaantumiseen ja maantieteilijöille kovin tuttuun  luonnontieteen ja yhteiskuntatieteen väliseen jännitteeseen. Materialismia on väitetysti vanhaa ja uutta, joista jälkimmäinen viittaa sekä taidesuuntaan että teoreettiseen pyrkimykseen haastaa ihmiskeskeistä käsitystä toimijuudesta.

Yhteiskuntatieteellisessä tutkimuksessa kiinnostus erilaisiin materialismeihin liittyy usein pyrkimyksiin suhteuttaa sosiaalisen konstruktivismin ja diskursiivisuuden painotuksia. Esimerkiksi kulttuurisen poliittisen talouden tutkimussuuntauksen keskeinen tavoite on ollut yhdistää materiaaliset ja diskursiiviset tarkastelutavat kriittiseksi semioottiseksi analyysiksi (esim. Jessop 2004). Donna Harawayn (2019) tulkitsemana semioottinen materialismi voidaan ymmärtää tilanteisena merkityksenantona ja ajatusten ja kielen maailmallistamisena ja ruumillistamisena. Hedelmällinen kysymisen tapa on ollut myös esimerkiksi
humanistisen energiatutkimuksen pyrkimys tarkastella materiaalisuutta kokemuksen ja tietoisuuden ehdollistajana (esim. Salminen & Vadén 2013): tästä näkökulmasta esimerkiksi maantieteellinen tilakäsitys ja tieto ovat riippuvaisia fossiilitalouteen kiinnittyvistä teknologisista kyvyistä sekä sosiaalisista, tiedollisista ja poliittisista suhteista.

Kysymys materialismista kytkeytyy ”yhteiskunnallisen perusristiriidan” tulkintaan. Historiallinen materialismi sijoittaa tämän ristiriidan pääoma- tai luokkasuhteisiin eli «materiaalisen» vallan ja vaurauden tuotantoon ja jakoon. Tänä aikana on kuitenkin aiheellista nostaa esiin luokkasuhteiden materiaalisen ulottuvuuden rinnalla myös luontosuhteen materiaalisuus, kun erilaisten tiedollisten, taloudellisten ja poliittisten
projektien materiaalisuuden unohtamisesta johtuvat seuraukset ovat realisoitumassa ilmasto- ja ympäristökriisien muodossa.

Teemanumeron tavoitteena on siis tarkastella maantieteen ja yleisemmin yhteiskuntatieteiden erilaisia materialismeja. Tällöin voidaan kysyä, mitä materialismilla tarkoitetaan, millä tavoin materialismit eroavat tai yhdistyvät muunlaisiin (diskursiivisiin, semioottisiin, hermeneuttisiin jne.) tarkastelutapoihin ja mitä tutkijat niillä tekevät. Käsikirjoitukset voivat liittyä esimerkiksi seuraaviin teemoihin:

• Työ suhteena materiaaliseen maailmaan, ihmisen aineellinen uusintaminen ja luontosuhde
• Arkipäivän materialismit, materiaalinen kulttuuri, kuluttajaksi sosiaalistuminen
• Materialismi ja diskursiivisuus, semioottinen materialismi, kriittinen semioottinen analyysi
• Materialismi ja talouden edellytykset, immateriaalisen ja materiaalisen suhde talouksissa
• Aluepolitiikan materiaalisuus: tilallinen työnjako ja resurssiperiferiat, kaupungistumisen materiaaliset edellytykset, planetaarisen urbanisaatio tilakäsitys
• Materialistinen geopolitiikka kapitalismin tilan tuotannon ja materiaalisten edellytysten/ seurausten analyysinä

Teemanumero ilmestyy vuoden 2020 lopussa. Alue ja Ympäristö -lehden kirjoittajaohjeita
noudattavat vertaisarvioitavat artikkelikäsikirjoitukset (5000–7000 sanaa) ja vertaisarvioitavat
katsaukset (korkeintaan 2500 sanaa) tulee lähettää lehdelle 31.5.2020 mennessä. Lehteen
voi lähettää myös muita keskustelun avauksia tai kirja-arvioita (korkeintaan 1000 sanaa)
15.9.2020 mennessä. Kaikki tekstit lähetetään lehden verkkosivujen kautta osoitteessa
https://aluejaymparisto.journal.fi/about/submissions. Huomioithan ohjeistuksen
lähdeviittauskäytäntöön, joka löytyy lehden verkkosivujen kirjoittajaohjeista.

Teemanumeron toimittavat:
Heikki Sirviö, Alue & ympäristön päätoimittaja, heikki.sirvio@oulu.fi
Juho Luukkonen, Helsingin yliopisto, juho.luukkonen@helsinki.fi
Ville Kellokumpu, Oulun yliopisto, ville.kellokumpu@oulu.fi

Teemanumeron toteutuksessa tehdään yhteistyötä Versus-verkkojulkaisun kanssa.
Versus tarjoaa teemanumeron kirjoittajille mahdollisuuden osallistua aihetta koskevaan
yhteiskunnalliseen keskusteluun rinnakkaisten blogitekstin, haastatteluiden ja podcastien
muodossa. Versus-julkaisun muodoista ja tavoista neuvotellaan kirjoittajien kanssa
käsikirjoituksen arvioinnin yhteydessä.

Lähteet
Haraway, D. (2019) A Giant Bumptious Litter: Donna Haraway on Truth, Technology, and Resisting
Extinction. Logic, Issue 9, December 07, 2019. https://logicmag.io/nature/a-giant-bumptious-litter/
(haettu 10.12.2019).
Jessop, B. (2004) Critical semiotic analysis and cultural political economy. Critical Discourse Studies, 1:2,  159-174.
https://doi.org/10.1080/17405900410001674506
Salminen A. & Vadén T. (2013) Energia ja kokemus. Tampere: Niin & näin