Tulosperusteiset rahoitussopimukset osana transformatiivista ympäristöpolitiikkaa

Jännitteiset kehykset Ravinne-EIB:in valmistelussa

Abstrakti

Tulosperusteiset rahoitussopimukset ovat rantautuneet Suomeen uutena politiikkainstrumenttina, jonka keskiössä on taloudellisen tuottavuuden ja yhteiskunnallisen tai ekologisen vaikuttavuuden yhtäaikainen tavoittelu. Sopimuksia on toistaiseksi hyödynnetty niin Suomessa kuin globaalistikin lähinnä sosiaalisten ongelmien ratkaisemisen parissa, mutta viime aikoina ajattelumallia on pyritty soveltamaan myös ympäristöpolitiikassa. Tästä yksi esimerkki on vuodesta 2017 lähtien Lounais-Suomeen suunniteltu Ravinne-EIB (environmental impact bond). Tarkastelemme tässä artikkelissa, miten asiantuntijat, jotka osallistuivat Ravinne-EIB:in suunnittelutyöhön, kehystivät EIB:iä suhteessa siihen, miten se kontribuoisi ravinnekuormien aiheuttaman Itämeren rehevöitymisen ympäristöongelman ratkaisemiseen. Tunnistamme toteuttamiemme asiantuntijahaastattelujen perusteella kolme toistensa kanssa risteävää kehystä, joiden kautta EIB piirtyy eri tavoin sen havitteleman sosioteknisen muutoksen strategiansa kannalta: vaikuttavuusinvestoimisen soveltamisen kehys, ympäristötukipolitiikan haastamisen kehys ja kokeilukulttuurin jatkamisen kehys. Analysoimalla näiden kehyksien jäsentymistä suhteessa toisiinsa osallistumme keskusteluihin koskien sitä, miten politiikkainstrumentit kuten EIB:it voivat toimia osana transformatiivista politiikkaa.