Kolme näkökulmaa maakuntien liittojen tilalliseen orientaation 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa

Abstrakti

Tämä artikkeli tarkastelee, miten territoriaalisuutta ja relationaalisuutta rakentavat tekijät suhteutuivat toisiinsa maakuntien liittojen ”tilallisessa orientaatiossa”, niiden tavassa määrittää maakunnan asemaa suhteessa toisiin tiloihin sekä tavassa harjoittaa aluekehittämistä 1990-luvulla ja 2000-luvun alkuvuosina. Tutkimustapauksina ovat Kymenlaakson liitto, Etelä-Karjalan liitto ja Pohjois-Karjalan liitto, joita yhdistää toiminta-alueen rajautuminen Suomen ja Venäjän väliseen rajaan. Maakuntien liittojen harjoittamaa tilallista orientaatiota lähestytään kolmen toisiinsa linkittyvän lähestymistavan, geohistoriallisen, possibilistisen ja vuorovaikutteisen näkökulman kautta. Näiden näkökulmien kautta pyritään osoittamaan: 1) kuinka jokaisen maakunnan liiton omaksumalla tilallisella orientaatiolla oli omat pitkälle historiaan ulottuvat juurensa; 2) kuinka tilallinen orientaatio ei vallitsevista rakenteellisista olosuhteista huolimatta noudattanut mitään ennalta määrättyä polkua vaan määrittyi avoimien ja jännitteisten prosessien kautta; 3) kuinka maakuntien liittojen tilallinen orientaatio kytkeytyi kansallisten ja ylikansallisten toimijoiden tilallisiin orientaatioihin toinen toisiaan muokkaavalla tavalla. Artikkelin tulosten perusteella voidaan esittää, että sen sijaan, että tutkitaan tilallista orientaatiota sinänsä, on hedelmällisempää tutkia, miten tilallista orientaatiota ilmaistaan – ja kyseenalaistetaan tai vastustetaan – tietyssä ajallisessa ja alueellisessa kontekstissa.