Pääoma hakkuuaukealla
Kuitupuukapitalismi metsätalouden tendenssinä
DOI:
https://doi.org/10.30663/ay.120651Avainsanat:
kapitalismi, resurssi, metsäteollisuus, kuitupuu, pääomaAbstrakti
Metsien hiilensidonta on keskeinen kysymys ekologisessa siirtymässä, ja metsäekologioiden ja biodiversiteetin tilaa olisi kohennettava kiireisesti. Toisaalla metsäresurssien odotetaan toimivan materiaalisena pohjana uudelle vihreän kasvun biotaloussyklille. Samalla metsäteollisuuden kannattavuus on laskussa ja sen materiaalinen läpivirtaama on kasvanut. Tähän tilanteeseen johtaneita kehityskulkuja selitetään tässä artikkelissa kuitupuukapitalismiksi kutsumamme metsätalouden tendenssin avulla. Tarkastelemme kuitupuukapitalismia James C. Scottin luettavuuden (legibility) käsitteen sekä voiton suhdeluvun laskutendenssin teorian kautta. Esitämme historiallisen tarkastelun pohjalta, että kurittomien luonnonmetsien korvaaminen yksinkertaisemmilla tasaikäisrakenteisilla kasvatusmetsiköillä oli keskeinen keino metsien saattamisessa pääomasuhteen piiriin. Samalla tämä prosessi loi olosuhteet kehityskululle, jossa kuitupuu ohitti tukin metsäteollisuuden keskeisenä resurssina. Selitämme tätä kehityskulkua erityisesti marxilaisen kriisiteorian voiton suhdeluvun laskutendenssin avulla. Käytämme voiton suhdeluvun laskutendenssiä selittämään myös massa- ja paperiteollisuuden materiaalisen intensiteetin kasvua taloudellisen kannattavuuden laskiessa. Kapitalistisilla tuotantoprosesseilla on taipumus kytkeytyä tiettyihin lisäarvon luomisen kannalta hyödyllisiin resursseihin. Kuitupuulla on kapitalistisen tuotantoprosessin resurssina kaksi rakenteellista kilpailuetua verrattuna tukkipuuhun: ominaisuudettomuus ja parempi ajallinen mukautuvuus pääoman aikaan. Nämä rakenteelliset seikat mahdollistavat nopeamman tuotannon intensiteetin kasvattamisen. Kuitupuukapitalismin käsite auttaa hahmottamaan suomalaisen metsäpolitiikan nykytilaa luonnehtivia ristiriitoja ja umpikujia. Se auttaa ymmärtämään, miksi massa- ja paperiteollisuuden taloudelliset intressit määrittelevät niin vahvasti metsien käyttöä, ja miksi näitä taloudellisia intressejä on yhä vaikeampi yhteensovittaa muiden metsille asetettujen yhteiskunnallisten ja ekologisten tarpeiden kanssa.
Tiedostolataukset
Julkaistu
Versiot
- 2023-01-12 (2)
- 2022-12-16 (1)
Numero
Osasto
Lisenssi
Copyright (c) 2022 Ville Kellokumpu, Janne Säynäjäkangas
Tämä työ on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen Julkinen -lisenssillä.
Artikkelin lähettämisen yhteydessä tekijä hyväksyy sähköisen kustannussopimuksen (avaa linkki ja LUE!). Kustannussopimus kattaa kirjoituksen julkaisun Alue ja ympäristö -lehden paperi- ja/tai verkkolehdessä Open Access -periaatteiden mukaisesti Creative Commons Attribution 4.0 -lisenssillä [https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/]. (huom! muutettu 29.5.2018!) Ehdot antavat kenen tahansa ilman korvausta kopioida teosta ja levittää sitä edelleen missä tahansa välineessä ja muodossa muutettuna tai muuttamattomana edellyttäen että teoksen julkaisemisen yhteydessä ilmoitetaan tekijän tai tekijöiden nimi ja noudatetaan muita lisenssin ehtoja. Tekijänoikeuksista saa lisätietoa Kopioston sivuilta.
Alue ja ympäristö on tieteellinen aikakausjulkaisu, joka ei tavoittele kaupallista hyötyä vaan kustannussopimuksen tavoitteena on tunnustaa tekijän moraaliset oikeudet teokseen ja mahdollistaa Alue ja ympäristö -lehden tarjoama tieteellisen tiedon levittäminen niin painetussa muodossa kuin sähköisillä foorumeilla
Julkaistujen artikkeleiden metadatan käyttölisenssi on Creative Commons CC0 1.0 Universal (CC0 1.0).
Lisätietoa avoimesta julkaisemisesta:
