Energiamurros ja metsäpinta-alan rooli suomalaisen yhteiskunnan aineenvaihdunnassa
DOI:
https://doi.org/10.30663/ay.121616Avainsanat:
energiamurros, metsäpinta-ala, energiatehokkuus, metsäteollisuus, tuulivoimaAbstrakti
Energiamurros on erityinen haaste Suomelle, jossa energian ja luonnonvarojen kulutus per capita on erittäin korkea. Koska kaikki ei-fossiiliset energiatuontantomuodot ydinvoimaa lukuun ottamatta käyttävät fossiilisia enemmän maapinta-alaa ja bioenergia (kuten puu) erityisen paljon, kiinnittyy huomio maankäytön hyötysuhteeseen. Suomen rajojen ulkopuolella tuotettujen fossiilienergiajakeiden korvaaminen kotimaisella maapinta-alaan sidoksissa olevilla energiamuodoilla tuottaa joukon uusia kysymyksiä niin maankäytön suunnittelun, teollisen työnjaon, maan ja energiavirtojen omistuksen, raaka-aineiden tuotannon ja käytön sekä sosiaalisen hyväksyttävyyden kannalta. Keskitymme artikkelissa teollisen työnjaon ja omistuksen kysymyksiin. Metsäsektorin tarpeet ovat historiallisesti määritelleet teollista työnjakoa, raaka-aineen ja energian käyttöä. “Maan tapana” on ollut puun hyödyntäminen suurimmaksi osaksi energiana, metsäteollisuuden omien energiaintensiivisten prosessien tarpeisiin. Energiamurroksen sekä metsien hiilivirtojen ja monimuotoisuuden orastavan hinnoittelun myötä maa-alueille syntyy kertaluokkaa, jopa kahta, tehokkaampia ja mahdollisesti myös taloudellisesti houkuttelevampia käyttötapoja, kuten tuuli- ja aurinkovoima, hiilinielut ja luontokompensaatiot. Maankäytön hyötysuhde on puuenergialla kaikkein alhaisin. Tämä kertoo metsien käytön muutosmahdollisuudesta: käyttämällä metsäalaa aurinko- tai erityisesti tuulienergian tuotantoon alueen käytön energiatehokkuus kasvaa, ja tuulienergian tapauksessa suuri osa metsäalueen puusta vapautuu raaka-aineeksi muuhun käyttöön tai metsän omien ekologisten kiertojen resurssiksi.
Lähdeviitteet
AFRY (2020) Roadmap to Reach Carbon Neutral Chemistry in Finland by 2045. Final report. <https://kemianteollisuus.studio.crasman.fi/file/dl/i/0GtI_g/kBevzvIQojOC9zfO-Ztyug/Kemianteollisuusroadmap.pdf>. 23.10.2022.
Alakangas, E., Hurskainen, M., Laatikainen-Luntama, J., & Korhonen, J. (2016) Properties of Indigenous Fuels in Finland. VTT Reports 272, Espoo. <https://www.vttresearch.com/sites/default/files/pdf/technology/2016/T272.pdf>.
Albrecht, M., & Rytteri, T. (2017) Policy failures in mobile and complex contexts: Translating EU energy policy in Finland. Alue ja Ympäristö 46(2) 18–31. <https://aluejaymparisto.journal.fi/article/view/68853>.
Assmuth, A., Lintunen, J., Wejberg, H., Koikkalainen, K., Uusivuori, J. & Miettinen, A. (2022) Metsäkadon ilmastohaitta ja hillinnän ohjauskeinot Suomessa. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 31/2022. Luonnonvarakeskus, Helsinki.
Bioenergia ry (2022) Turve. <https://www.bioenergia.fi/tietopankki/turve/>. 5.9. 2022.
Business Finland (2020) National Hydrogen Roadmap for Finland. <https://www.businessfinland.fi/4abb35/globalassets/finnish-customers/02-build-your-network/bioeconomy--cleantech/alykas-energia/bf_national_hydrogen_roadmap_2020.pdf>.
Dasgupta, P. (2021) The Economics of Biodiversity: The Dasgupta Review. HM Treasury, Lontoo. <https://www.gov.uk/government/publications/final-report-the-economics-of-biodiversity-the-dasgupta-review>. 29.10.2022.
Donner-Amnell, J. (2004) To Be or Not To Be Nordic? How Internationalization Has Affected the Character of the Forest Industry and Forest Utilization in the Nordic Countries. Teoksessa Donner-Amnell, J., Korhonen, A. (toim.) Politics of Forests. Routledge, London 179–204.
Eduskunta (2018) Hallituksen esitys HE 200/2018 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi hiilen energiakäytön kieltämisestä ja oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain 1 luvun 2 §:n muuttamisesta. <https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Sivut/HE_200+2018.aspx#:~:text=Esityksess%C3%A4%20ehdotetaan%20s%C3%A4%C3%A4dett%C3%A4v%C3%A4ksi%20laki%20hiilen,tuotannon%20huoltovarmuuden%20ja%20toimitusvarmuuden%20turvaamiseksi>.
Energiateollisuus (2022) Kaukolämmön hintagraafit. <https://energia.fi/uutishuone/materiaalipankki/kaukolammon_hintagraafit.html#material-view>. 5.9.2022.
EU Carbon Price Tracker (2022) <https://ember-climate.org/data/data-tools/carbon-price-viewer/>. 5.9.2022.
Eurostat (2022) Material Flow Accounts. <https://ec.europa.eu/eurostat/cache/metadata/en/env_ac_mfa_sims.html>. 5.9.2022.
Fischer-Kowalski, M. & Weisz, H. (2016) The Archipelago of Social Ecology and the Island of the Vienna School. Teoksessa Haberl, H., Fischer-Kowalski, M., Krausmann, F., Winiwarter, V. (toim.) Social Ecology. Society-Nature Relations across Time and Space. Springer, Cham 3–28. https://doi.org/10.1007/978-3-319-33326-7_1
Fischer-Kowalski, M. & Weisz, H. (1999) Society as hybrid between material and symbolic realms: toward a theoretical framework of society–nature interaction. Advances in Human Ecology 8 215–251.
Forest Europe (2020) State of Europe’s Forests 2020. Ministerial Conference on the Protection of Forests in Europe, Bratislava. <https://foresteurope.org/wp-content/uploads/2016/08/SoEF_2020.pdf>.
Freire-González, J. & Puig-Ventosa, I. (2015) Energy Efficiency Policies and the Jevons Paradox. International Journal of Energy Economics and Policy 5(1) 69–79.
Greis, I., Perälä, M., Perälä, T. & Teppo, M. (2019) Metsänhoidon suositukset metsäteiden kunnossapitoon, työopas. Tapio Oy. <https://tapio.fi/wp-content/uploads/2020/09/Metsanhoidon-suositukset-metsateiden-kunnossapitoon-TAPIO-2019.pdf>.
Haberl, H., Fischer-Kowalski, M., Krausmann, F., & Winiwarter, V. (2016) Social Ecology. Society-Nature Relations across Time and Space. Springer, Cham.
Heikkurinen, P. (2014) Kestävyyden käsitteen ulottuvuudet. Tieteessä tapahtuu 32(4) 10–16. <https://journal.fi/tt/article/view/46149>.
Heiskanen, A., Kiianmaa, S., Nikula, J., Ryynänen, K. & Valkeapää, A. (2015) Mitä metsä kestää? Suomen metsien ekologistaloudellisesti vastuullinen hakkuupotentiaali. WWF Suomi, Helsinki.
Hietala, J., & Huovari, J. (2017) Puupohjaisen biotalouden taloudelliset vaikutukset ja näkymät 2017. PTT Työpapereita 184. <https://www.ptt.fi/julkaisut-ja-hankkeet/kaikki-julkaisut/puupohjaisen-biotalouden-taloudelliset-vaikutukset-ja-nakymat.html>.
Hänsel, M.C., Drupp, M.A., Johansson, D.J.A., Nesje, F., Azar, C., Freeman, M.C., Groom, B. & Sterner, T. (2020) Climate economics support for the UN climate targets. Nature Climate Change 10 781–789. https://doi.org/10.1038/s41558-020-0833-x
IEA, International Energy Agency (2021) The Role of Critical Minerals in Clean Energy Transitions, IEA, Paris. <https://www.iea.org/reports/the-role-of-critical-minerals-in-clean-energy-transitions>.
IRENA, International Renewable Energy Agency (2022) Renewable Power Generation Costs in 2021. International Renewable Energy Agency, Abu Dhabi. <https://www.irena.org/publications/2022/Jul/Renewable-Power-Generation-Costs-in-2021>. 5.9.2022.
Jegoroff, M., Arasto, A. & Tsupari, E. (2021) Katsaus Suomen teollisuuden sähköistämisen teknologisiin ratkaisuihin. Suomen ilmastopaneelin raportti 4/2021. <https://www.ilmastopaneeli.fi/wp-content/uploads/2021/12/ilmastopaneelin-raportti-4-2021-katsaus-teollisuuden-sahkoistamisen-ratkaisuihin.pdf>.
Kaariaho, T. & Pirtonen, H. (2022) Materiaalivirtojen tarkempi erittely vuodelta 2021 osoittaa luonnonvarojen kulutuksen vähentyneen. Tieto & trendit 17.11.2022. <https://www.stat.fi/tietotrendit/artikkelit/2022/materiaalivirtojen-tarkempi-erittely-vuodelta-2021-osoittaa-luonnonvarojen-kulutuksen-vahentyneen/>. 26.11.2022.
Kalliokoski, T., Heinonen, T., Holder, J., Lehtonen, A., Mäkelä, A., Minunno, F., Ollikainen, M., Packalen, T., Peltoniemi, M., Pukkala, T., Salminen, O., Schelhaas, M-J., Seppälä, J. Vauhkonen, J. & Kanninen, M. (2019) Skenaarioanalyysi metsien kehitystä kuvaavien mallien ennusteiden yhtäläisyyksistä ja eroista. Suomen Ilmastopaneeli, Raportti 2/2019. <https://www.ilmastopaneeli.fi/wp-content/uploads/2019/02/Ilmastopaneeli_mets%C3%A4mallit_raportti_180219.pdf>.
Kotilainen, J., & Rytteri, T. (2011) Transformation of forest policy regimes in Finland since the 19th century. Journal of Historical Geography 37(4) 429–439. https://doi.org/10.1016/j.jhg.2011.04.003
Kniivilä, M., Hantula, J., Hotanen, J-P., Hynynen, J., Hänninen, H., Korhonen, K.T., Leppänen, J., Melin, M. Mutanen, A., Määttä, K., Siitonen, J., Viiri, H., Viitala, E-J. & Viitanen, J. (2020) Metsälain ja metsätuholain muutosten arviointi. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 3/2020. Luonnonvarakeskus, Helsinki. <https://jukuri.luke.fi/handle/10024/545373>.
Kangas, J. & Ollikainen M. (2019) Economic Insights in Ecological Compensations: Market Analysis with an Empirical Application to the Finnish Economy. Ecological Economics 159 5/2019 54–67. https://doi.org/10.1016/j.ecolecon.2019.01.003
Kuisma, M. (1993) Metsäteollisuuden maa. Suomi, metsät ja kansainvälinen järjestelmä 1620–1920. Suomen Historiallinen Seura ja Metsäteollisuus ry, Jyväskylä.
Känsälä, K. & Hammar, K. (2018) Säätövoimaa tulevaisuuden sähkömarkkinoille. VTT Technical Research Centre of Finland. <https://cris.vtt.fi/en/publications/s%C3%A4%C3%A4t%C3%B6voimaa-tulevaisuuden-s%C3%A4hk%C3%B6markkinoille>.
Kärkkäinen, L. & Koljonen, S. (2021) Arvio EU:n biodiversiteettistrategian 2030 vaikutuksista Suomessa. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 75/2021. Luonnonvarakeskus, Helsinki.
Lavento, D. (2020) Pieniltä sahoilta saa vielä laatupuuta rakentamiseen. Rakennusmaailma 25.10.2020 <https://rakennusmaailma.fi/pienilta-sahoilta-saa-viela-laatupuuta-rakentamiseen/>. 31.10.2022.
Lassila, A. (2022) UPM:stä tuli vaivihkaa elintärkeä Suomen sähkömarkkinalle – Näin se näkyy. Helsingin Sanomat 31.10.2022. <https://www.hs.fi/talous/art-2000009159511.html>. 31.10.2022.
Leppänen, J., Luoto, T. & Weckström, J. (2019) Spatio-temporal impact of salinated mine water on Lake Jormasjärvi, Finland. Environmental Pollution 247 1078–1088. https://doi.org/10.1016/j.envpol.2019.01.111
Luonnonvarakeskus (2020) Metsien käsittelyskenaariot. Metsäteollisuus ry:n ilmastotiekartta. <https://global-uploads.webflow.com/5f33b1bfbd4fdb69d3afe623/5fd363c220057bccfdff506b_Ilmastotiekartta_mets%C3%A4skenaariot_loppuraportti_Luke_16_06_2020.pdf>.
Luonnonvarakeskus (2021a) Suurin osa puusta päätyy lopulta energiaksi, 2.12.2021. <https://www.luke.fi/fi/uutiset/suurin-osa-puusta-paatyy-lopulta-energiaksi>. 5.9.2022.
Luonnonvarakeskus (2021b) Metsävarat maakunnittain. <https://www.luke.fi/fi/tilastot/metsavarat/metsavarat-maakunnittain-4>. 5.9.2022.
Luonnonvarakeskus (2021c) Metsien vuotuinen kasvu laski tuoreimmassa valtakunnan metsien inventoinnissa, 19.10.2021. <https://www.luke.fi/fi/uutiset/metsien-vuotuinen-kasvu-laski-tuoreimmassa-valtakunnan-metsien-inventoinnissa>. 5.9.2022.
Luonnonvarakeskus (2022a) Metsäteollisuuden tuotannon bruttoarvo ja jalostusarvo. <http://statdb.luke.fi/PXWeb/pxweb/fi/LUKE/LUKE__04%20Metsa__08%20Muut__Metsateollisuus/10.05_Metsateollisuuden_tuotannon_bruttoarvo_ja.px/>. 5.9.2022.
Luonnonvarakeskus (2022b) Tukkipuun hakkuissa ennätykset rikki vuonna 2021, 8.2.2022. <https://www.luke.fi/fi/uutiset/tukkipuun-hakkuissa-ennatykset-rikki-vuonna-2021>. 5.9.2022.
Luonnonvarakeskus (2022c) Hakkuukertymä ja puuston poistuma 2021 (ennakko), 8.2.2022. <https://www.luke.fi/fi/tilastot/hakkuukertyma-ja-puuston-poistuma/hakkuukertyma-ja-puuston-poistuma-2021-ennakko>. 5.9.2022.
Luonnonvarakeskus (2022d) Teollisuuspuun kauppa. <https://www.luke.fi/fi/tilastot/teollisuuspuun-kauppa>. 5.9.2022.
Luonnonvarakeskus (2022e) Energiapuun kauppa. <http://statdb.luke.fi/PXWeb/pxweb/fi/LUKE/LUKE__04%20Metsa__04%20Talous__04%20Energiapuun%20kauppa/03_Energiapuun_hinta_v.px/>. 5.9.2022.
Maanavilja, L., Tuomainen, T., Aakkula, J., Haakana, M., Heikkinen, J., Hirvelä, H., Kilpeläinen, H., Koikkalainen, K., Kärkkäinen, L., Lehtonen, H., Miettinen, A., Mutanen, A., Myllykangas, J-P., Ollila, P., Viitanen, J. & Wall, A. (2021) Hiilineutraali Suomi 2035 – Maankäyttö- ja maataloussektorin skenaariot. Valtioneuvoston selvitys ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2021:63. <http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-263-3>. 14.10.2022.
Majava, A., Vadén, T., Toivanen, T., Järvensivu, P., Lähde, V. & Eronen, J.T. (2022) Sectoral low-carbon roadmaps and the role of forest biomass in Finland's carbon neutrality 2035 target. Energy Strategy Reviews 41. https://doi.org/10.1016/j.esr.2022.100836
Metsälehti (2022) Puun hinta. <https://www.metsalehti.fi/puunhinta/puunhinta/>. 5.9.2022.
Michaux, S., Vadén, T., Korhonen, J., & Eronen J.T. (2022) Assessment of the scope of tasks to completely phase out fossil fuels in Finland. GTK, Espoo. <https://tupa.gtk.fi/raportti/arkisto/18_2022.pdf>.
Maa- ja metsätalousministeriö (2022) Suomen metsävarat. <https://mmm.fi/metsat/suomen-metsavarat>. 5.9.2022.
Maa- ja metsätalousministeriö (2019) Kansallinen metsästrategia 2025 – päivitys. <http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-453-889-3>.
Motiva (2022) Aurinkosähköjärjestelmän teho, 2.8.2022. <https://www.motiva.fi/ratkaisut/uusiutuva_energia/aurinkosahko/jarjestelman_valinta/aurinkosahkojarjestelman_teho#:~:text=Tavallisesti%201%20piikkikilowatin%20tehoisella%20j%C3%A4rjestelm%C3%A4ll%C3%A4,Suomessa%20700%E2%80%93900%20kWh%20vuodessa>. 5.9.2022.
Mustonen, E., & Niskanen, E. (1992) Vuotos-hankkeen yhteiskuntataloudellinen kannattavuus. VATT, Helsinki. <https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/148225/k027.pdf>.
Mäntyranta, H. (2019) Metsänhoito pyrkii kestävyyteen ja luonnonläheisyyteen, 12.6. 2019. <https://forest.fi/fi/artikkeli/metsanhoito/#ce2be798>. 5.9.2022.
Oinaala, S. (2018) Pudasjärvellä jalostetaan saksalaista puuta, kun Suomesta ei löydy kunnollista. Helsingin Sanomat 5.7.2018. <https://www.hs.fi/talous/art-2000005743993.html>. 31.10.2022.
Ojanen, P., Aapala, K., Hotanen, J.-P., Hökkä, H., Kokko, A., Minkkinen, K., Myllys, M.,
Punttila, P., Päivänen, J., Rehell, S., Turunen, J., Valpola, S. & Vähäkuopus, T. (2020) Soiden käyttö Suomessa. Suo 71(2) 115–124. <https://www.suoseura.fi/ojitettujen-soiden-kestava-kaytto/soiden-kaytto-suomessa/>.
O’Neill, D., Fanning, A., Lamb, W. & Steinberger, J. (2018) A good life for all within planetary boundaries. Nature Sustainability 1 88–95 2018. https://doi.org/10.1038/s41893-018-0021-4
Paiho, S., Saastamoinen, H., Hakkarainen, E., Similä, L., Pasonen, R., Ikäheimo, J., Rämä, M., Tuovinen, M. & Horsmanheimo, S. (2018) Increasing flexibility of Finnish energy systems—A review of potential technologies and means. Sustainable Cities and Society 43 11/2018 509–523. https://doi.org/10.1016/j.scs.2018.09.015
Parviala, A. (2022) Tässä markkinoiden varmin ennuste: Sähkön hinta kolminkertaistuu loppuvuonna, mutta keväällä nähdään hintaromahdus. Yle 7.8.2022. <https://yle.fi/uutiset/3-12558752>. 5.9.2022.
Peltola, H., Heinonen, T., Kangas, J., Venäläinen, A., Seppälä, J. & Hetemäki, L. (2022) Climate-smart forestry case study: Finland. Teoksessa Hetemäki, L., Kangas, J. & Peltola, H. (toim.) Forest Bioeconomy and Climate Change. Managing Forest Ecosystems (MAFE) 42 183–195. https://doi.org/10.1007/978-3-030-99206-4_11
Pirtonen, H. (2022) Suomi kuluttaa luonnonmateriaalejaan huomattavasti enemmän kuin muut EU-maat – materiaalitilinpito kuvaa luonnon hyödyntämistä. Tieto & trendit 26.8.2022. <https://www2.stat.fi/tietotrendit/artikkelit/2022/suomi-kuluttaa-luonnonmateriaalejaan-huomattavasti-enemman-kuin-muut-eu-maat-materiaalitilinpito-kuvaa-luonnon-hyodyntamista/>. 5.9.2022.
Poveda-Giraldo, J., Solarte-Toro, J. & Alzate, C. (2021) The potential use of lignin as a platform product in biorefineries: A review. Renewable and Sustainable Energy Reviews 138. https://doi.org/10.1016/j.rser.2020.110688
Pukkala, T. (2020) At what carbon price forest cutting should stop. Journal of Forestry Research 31 713–727. https://doi.org/10.1007/s11676-020-01101-1
Sable, I., Grinfelds, U., Jansons, A., Vikele, L., Irbe, I., Verovkins, A. & Treimanis, A. (2012) Comparison of the properties of wood and pulp fibers from lodgepole pine (Pinus contorta) and scots pine (Pinus sylvestris). Bioresources 7(2) 1771-1783. <https://ojs.cnr.ncsu.edu/index.php/BioRes/article/view/2362>.
Sahateollisuus (2022) Sahatavaran vientihinta Suomesta. <https://sahateollisuus.com/wp-content/uploads/2022/03/Sahatavaran-vienti-2003-2021-hinta.pdf>.
Sattler, M. (2020) Reducing the Carbon Footprint of Wind Energy. What Can Be Learned from Life-Cycle Studies? Teoksessa Sikdar, S., Princiotta, F. (toim.) Advances in Carbon Management Technologies. Carbon Removal, Renewable and Nuclear Energy. Routledge, London 425–432.
Smil, V. (2017) Energy and Civilization. A History. MIT Press, Cambridge.
Smil, V. (2015) Power Density: A Key to Understanding Energy Sources and Uses. MIT Press, Cambridge.
Soimakallio, S., Sankelo, P., Kopsakangas-Savolainen, M., Sederholm, C., Auvinen, K., Heinonen, T., Johansson, A., Judl, J., Karhinen, S., Lehtoranta, S., Räsänen, S. & Savolainen, H. (2020) Turveraportti: Turpeen rooli ja sen käytöstä luopumisen vaikutukset Suomessa. Sitra, Helsinki. <https://www.sitra.fi/app/uploads/2020/06/turpeen-rooli-ja-sen-kaytosta-luopumisen-vaikutukset-suomessa-tekninen-raportti.pdf>.
Sorrel, S. (2009) Jevons' paradox revisited: the evidence for backfire from improved energy efficiency. Energy Policy 37 1456–1469. https://doi.org/10.1016/j.enpol.2008.12.003
STT (2022) Polttopuusta saa maksaa pitkän pennin – "Kuivan koivuklapin hinta on kaksinkertaistunut". Yle 24.10.2022. <https://yle.fi/uutiset/3-12665598>. 31.10.2022.
Työ- ja elinkeinoministeriö (2022) Hiilineutraali Suomi 2035 – kansallinen ilmasto- ja energiastrategia. <http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-811-0>.
Tilastokeskus (2021a) Energian hankinta ja kulutus. 14.4.2022. <https://stat.fi/julkaisu/cku5lap681xrt0b05mz2vuoen>. 5.9.2022.
Tilastokeskus (2021b) Teollisuuden energiankäyttö 2020. <https://www.stat.fi/til/tene/2020/tene_2020_2021-11-01_fi.pdf>.
Tilastokeskus (2022) Energian hinnat. <https://www.stat.fi/tilasto/ehi>. 5.9.2022.
Toivanen, T., Vadén, T., Majava, A., Järvensivu, P., Lähde, V. & Eronen, J. T. (2021) Teollinen murros ekohyvinvointivaltiossa: Mitä teollisuuden vähähiilitiekartat kertovat suomalaisen kestävyysmurroksen edellytyksistä? Alue Ja Ympäristö 50(2) 8–27. https://doi.org/10.30663/ay.109701
Trainor, A.M., McDonald, R.I. & Fargione, J. (2016) Energy Sprawl Is the Largest Driver of Land Use Change in United States. PLoS ONE 11(9). https://doi.org/10.1371/journal.pone.0162269
Tuulivoimayhdistys (2020a) Tuulivoimaennusteita. <https://tuulivoimayhdistys.fi/tietoa-tuulivoimasta-2/tietoa-tuulivoimasta/tuulivoima-suomessa-ja-maailmalla/tuulivoimaennusteita>. 5.9.2022.
Tuulivoimayhdistys (2020b) Capacity factors of wind turbines installed in Finland 2011–2018, 28.4.2020. <https://tuulivoimayhdistys.fi/en/ajankohtaista/publications/capacity-factors-2019>. 5.9.2022.
Tuulivoimayhdistys (2022) Tuulivoima Suomessa, 30.6.2022. <https://tuulivoimayhdistys.fi/media/tuulivoima_vuositilastot_1_6_2022.pdf>.
Työ- ja elinkeinoministeriö (2020) Yhteenveto toimialojen vähähiilitiekartoista. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2020:52. <http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-525-6>.
Utajärvi (2022) Ponteman tuulivoimapuiston osayleiskaava, 22.8.2022. <https://www.utajarvi.fi/sivu/fi/asuminen_ja_ymparisto/tuulivoima/ponteman_tuulivoimapuiston_osayleiskaava/>. 31.10.2022.
Vaden, T., Lähde, V., Majava, A., Toivanen, T., Eronen, J. T. & Järvensivu, P. (2019) Onnistunut irtikytkentä Suomessa? Alue Ja Ympäristö 48(1) 3–13. https://doi.org/10.30663/ay.76338
Vahvelainen, S. (2016) Materiaalivirtoja maasta taivaaseen. Tieto & trendit 22.3.2016. <https://www.stat.fi/tietotrendit/artikkelit/2016/materiaalivirtoja-maasta-taivaaseen/>. 21.10.2022.
Virolainen, P. (2017) Metsäteollisuudessa syntyvien biohajoavien jätteiden hyötykäyttötilanne ja -mahdollisuudet. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Raportteja 54. <https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/145847/Raportteja_54_2017.pdf>.
Wachs, E. & Engel, B. (2021) Land use for United States power generation: A critical review of existing metrics with suggestions for going forward. Renewable and Sustainable Energy Reviews 143(110911) 1-12. https://doi.org/10.1016/j.rser.2021.110911
YIT (2022) Tuulivoimapuisto, Lestijärvi. <https://www.yit.fi/projektit/tuulivoimapuisto-lestijarvi>. 31.10.2022.
Ympäristöministeriö (2017) Finland’s Seventh National Communication under the United Nations Framework Convention on Climate Change 2017. Ministry of the Environment and Statistics Finland, Helsinki. <https://www.stat.fi/static/media/uploads/tup/khkinv/fi_nc7_final.pdf>.
Zhu, X-G., Long, S. & Ort, D.R. (2008) What is the maximum efficiency with which photosynthesis can convert solar energy into biomass? Current Opinion in Biotechnology 19(2) 153–159. https://doi.org/10.1016/j.copbio.2008.02.004
Tiedostolataukset
Julkaistu
Versiot
- 2023-01-12 (2)
- 2022-12-29 (1)
Numero
Osasto
Lisenssi
Copyright (c) 2022 Tere Vaden, Antti Majava
Tämä työ on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen Julkinen -lisenssillä.
Artikkelin lähettämisen yhteydessä tekijä hyväksyy sähköisen kustannussopimuksen (avaa linkki ja LUE!). Kustannussopimus kattaa kirjoituksen julkaisun Alue ja ympäristö -lehden paperi- ja/tai verkkolehdessä Open Access -periaatteiden mukaisesti Creative Commons Attribution 4.0 -lisenssillä [https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/]. (huom! muutettu 29.5.2018!) Ehdot antavat kenen tahansa ilman korvausta kopioida teosta ja levittää sitä edelleen missä tahansa välineessä ja muodossa muutettuna tai muuttamattomana edellyttäen että teoksen julkaisemisen yhteydessä ilmoitetaan tekijän tai tekijöiden nimi ja noudatetaan muita lisenssin ehtoja. Tekijänoikeuksista saa lisätietoa Kopioston sivuilta.
Alue ja ympäristö on tieteellinen aikakausjulkaisu, joka ei tavoittele kaupallista hyötyä vaan kustannussopimuksen tavoitteena on tunnustaa tekijän moraaliset oikeudet teokseen ja mahdollistaa Alue ja ympäristö -lehden tarjoama tieteellisen tiedon levittäminen niin painetussa muodossa kuin sähköisillä foorumeilla
Julkaistujen artikkeleiden metadatan käyttölisenssi on Creative Commons CC0 1.0 Universal (CC0 1.0).
Lisätietoa avoimesta julkaisemisesta:
