Energiakriisi ja kollektiivinen toimijuus kunnissa

Kirjoittajat

  • Maija Faehnle Kestävän kaupungistumisen strateginen ohjelma, Suomen ympäristökeskus
  • Jani Lukkarinen Ympäristöpolitiikkakeskus, Suomen ympäristökeskus
  • Inka Santala Ympäristöpolitiikkakeskus, Suomen ympäristökeskus

DOI:

https://doi.org/10.30663/ay.122925

Avainsanat:

energia, kestävyysmurros, kunnat, yhteisöt, kollektiivinen kapasiteetti

Abstrakti

2020-luku on tuonut kuntiin ratkaistavaksi monenlaisia kriisejä, joita kärjistävät kestävyyteen liittyvät haasteet – tulevan talven kannalta päällimmäisenä kenties energiaan liittyvät ongelmat. Samaan aikaan kunnat joutuvat uudistamaan rooliaan kuntalaisten hyvinvoinnissa, kun hyvinvointialueet aloittavat toimintansa. Toisaalta kunnilla on mahdollisuus vaihtaa painotusta ongelmien korjaamisesta niiden ennaltaehkäisyyn. Huomion suuntaaminen kuntien vaikutusmahdollisuuksiin pidemmällä aikavälillä luo mahdollisuuksia kestävyysmurroksille. Kestävyysmurrosten toteuttamisessa korostuu yhä voimakkaammin toimintojen uudelleenjärjestely (reconfiguration), mihin voi liittyä esimerkiksi hallinnonalojen rajojen ylittämistä ja valmiin infrastruktuurin hyödyntämistä uudella tavalla (vrt. Geels & Turnheim 2022)...

Tiedostolataukset

Julkaistu

2022-12-02 — Päivitetty 2023-01-12

Versiot

Numero

Vol 51 Nro 2 (2022): Resurssiperiferia elää metsistään?

Osasto

Epifyytti

Lisenssi

Copyright (c) 2022 Maija Faehnle, Jani Lukkarinen, Inka Santala

Creative Commons License

Tämä työ on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen Julkinen -lisenssillä.

Viittaaminen

Faehnle, M., Lukkarinen, J., & Santala, I. (2023). Energiakriisi ja kollektiivinen toimijuus kunnissa. Alue Ja Ympäristö, 51(2), 145-152. https://doi.org/10.30663/ay.122925 (Original work published 2022)