Päälämmityslähteestä monilämmitykseen: suomalaisista pientaloista on tullut toisiaan täydentävien ja vuorottelevien energiajärjestelmien hybrideitä
DOI:
https://doi.org/10.30663/ay.125979Avainsanat:
lämmitysjärjestelmät, pientalot, hybridilämmitys, tilastointiAbstrakti
Vuonna 2021 alkanut energiakriisi on saanut monet kotitaloudet tarkastelemaan kotinsa lämmitystekniikoita ja -tapoja. Tutkimuksemme esittelee syksyllä 2022 kerättyä laajaa energiakyselyaineistoa, jonka perusteella vain harvat suomalaiset pientalo-omistajat luottavat yhteen lämmönlähteeseen. Suurin osa (89 %) on monilämmittäjiä, jotka hyödyntävät vähintään kahta energialaitetta tai polttoainetta kotinsa lämmittämiseen, niiden välillä vaihdellen ja vuorotellen. Yleisin monilämmitysjärjestelmä on sähkölämmityksen, puulämmityksen ja ilmalämpöpumpun yhdistelmä. Tuloksemme osoittavat, että energiamurros etenee Suomessa, mutta myös sen, että päälämmityslähde-käsitteeseen nojaava virallinen lämmitystapatilastointi antaa tällä hetkellä vääristyneen kuvan suomalaisten pientalojen lämmitystodellisuudesta. Aineistomme mukaan esimerkiksi pelkällä sähköllä lämpenee vain 2 prosenttia pientaloista. Sähkölämmitystä kyllä käytetään jopa 49 prosentissa pientaloista, mutta on epäselvää, mikä rooli sähkölämmityksellä näissä kodeissa tosiasiallisesti on. Luvut näyttävät hyvin erilaisilta virallisiin lämmitystapatilastoihin verrattuna. Lämmitystapatilastojen keruussa ja esittämisessä lienee syytä siirtyä kuvailemaan talon lämmitystapojen monipuolisuutta, mikä antaisi realistisemman kuvan suomalaisten energiankäytöstä ja lämmitystavoista. Tietoa voidaan käyttää muotoilemaan vaikuttavampia politiikkatoimenpiteitä ja sähkö- tai energiatukimuotoja niille, jotka tukia todella tarvitsevat.
Tiedostolataukset
Lisätiedostot
Julkaistu
Versiot
- 2023-06-29 (2)
- 2023-06-20 (1)
Numero
Osasto
Lisenssi
Copyright (c) 2023 Sini Numminen, Marika Silvikko de Villafranca, Sampsa Hyysalo

Tämä työ on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen Julkinen -lisenssillä.
Artikkelin lähettämisen yhteydessä tekijä hyväksyy sähköisen kustannussopimuksen (avaa linkki ja LUE!). Kustannussopimus kattaa kirjoituksen julkaisun Alue ja ympäristö -lehden paperi- ja/tai verkkolehdessä Open Access -periaatteiden mukaisesti Creative Commons Attribution 4.0 -lisenssillä [https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/]. (huom! muutettu 29.5.2018!) Ehdot antavat kenen tahansa ilman korvausta kopioida teosta ja levittää sitä edelleen missä tahansa välineessä ja muodossa muutettuna tai muuttamattomana edellyttäen että teoksen julkaisemisen yhteydessä ilmoitetaan tekijän tai tekijöiden nimi ja noudatetaan muita lisenssin ehtoja. Tekijänoikeuksista saa lisätietoa Kopioston sivuilta.
Alue ja ympäristö on tieteellinen aikakausjulkaisu, joka ei tavoittele kaupallista hyötyä vaan kustannussopimuksen tavoitteena on tunnustaa tekijän moraaliset oikeudet teokseen ja mahdollistaa Alue ja ympäristö -lehden tarjoama tieteellisen tiedon levittäminen niin painetussa muodossa kuin sähköisillä foorumeilla
Julkaistujen artikkeleiden metadatan käyttölisenssi on Creative Commons CC0 1.0 Universal (CC0 1.0).
Lisätietoa avoimesta julkaisemisesta:

