Luonnonvarahallinnan uudet tuulet: tuulivoiman ja poronhoidon välinen yhteistoiminta rakentaa oikeudenmukaisempaa energiasiirtymää

Abstrakti

Suomessa on selkeä strateginen tavoite lisätä tuulivoiman osuutta tuntuvasti osana vihreää energiasiirtymää. Reilun kolmanneksen Suomen maa-alasta kattava poronhoitoalue on houkutteleva tuulivoiman kehittämiselle harvan asutuksen ja hyvien tuuliolosuhteiden vuoksi. Poronhoidon näkökulmasta alueet ovat kuitenkin jo käytössä, ja poronhoidon lisäksi alueelle kohdistuu myös monia muita maankäyttöpaineita. Tuulivoiman lisärakentaminen näille alueille muuttaa laidunten käyttömahdollisuuksia ja kaventaa poronhoidon toimintaympäristöä.

Tuulivoimahankkeet nivoutuvat osaksi historiallista jatkumoa, jossa poronhoitajat ovat olleet väistäjän ja haitan kärsijän roolissa uusien maankäyttömuotojen viedessä alaa perinteiseltä elinkeinolta. Nykytilanteessa poronhoidon kannalta kyse on kasautuvista yhteisvaikutuksista sekä siitä, miten ja millä ehdoilla poronhoidon edellytykset voidaan turvata energiasiirtymän yhteydessä. Oikeudenmukaisuuden näkökulmasta tuulivoiman voimakas rakentaminen poronhoitoalueelle nostaa esiin kysymyksiä haittojen ja hyötyjen alueellisesta jakautumisesta ja paliskuntien mahdollisuuksista vaikuttaa hankekehitykseen.

Tarkastelemme tässä katsauksessa poronhoidon erityispiirteitä ja oikeudellista asemaa sekä näistä nousevia olennaisia kysymyksiä ja haasteita, joita kansalliseen tuulivoimatuotannon lisäämiseen poronhoitoalueella liittyy. Pohdimme myös, millaisia uudenlaisia yhteensovittamisen käytäntöjä haasteiden hallinta ja oikeudenmukainen energiasiirtymä vaatii. Lupaavana esimerkkinä toimialojen välisestä yhteistyöstä kuvaamme tuulivoimatoimijoiden ja poronhoidon välille vuodesta 2019 alkaen rakennetun yhteistoiminnallisen työskentelyn lähtökohtia ja toteutusta.