Syrjäseudut siirtymässä: kestävyysmurroksen ja sen oikeudenmukaisuuden moninaiset tulkinnat periferiastrategioissa
DOI:
https://doi.org/10.30663/ay.130499Avainsanat:
periferia, kestävyysmurros, oikeudenmukainen siirtymäAbstrakti
Kestävyysmurros luo lukuisia taloudellisia, sosiaalisia ja kulttuurisia haasteita sekä oikeudenmukaisuuskysymyksiä periferioiden näkökulmasta. Tässä teoreettisessa katsausartikkelissa analysoimme käsiteanalyyttisesti ja aiemman tutkimuksen perusteella syrjäseuduksi luokittuvien alueiden sopeutumista ja asemoitumista kestävyysmurroksessa. Tarkastelemme oikeudenmukaisen siirtymän keskeisiä tunnistettuja haasteita sekä näiden haasteiden konkreettista ilmenemistä ja taustoja periferioiden konteksteissa. Lisäksi pohdimme haasteiden suhdetta kestävyysmurrosta edistämään pyrkivien politiikkatoimien koettuun hyväksyttävyyteen ja tavoitteiden toteutumisen edellytyksiin.
Osoitamme, että yhteiskunnallisten murrosten oikeudenmukaisuuteen liittyvässä keskustelussa kaikkien murroksessa osallisina olevien ryhmien tunnistaminen on verrattain puutteellista. Kaikkein näkyvimmät tai äänekkäimmät tahot tunnistetaan ja ne nähdään syrjäseutujen tyypillisinä edustajina periferioiden ja niiden asukkaiden tosiasiallinen moninaisuus sivuuttaen. Tämä voi tuottaa ja syventää sekä alueiden välisiä että alueiden sisäisiä jakolinjoja murrosten myötä. Lisäksi väitämme, että kestävyysmurroksen kytkeminen vihreään siirtymään uusintaa periferioiden ja keskusten välistä rakenteellista valtahierarkiaa ja roolitusta vaikeuttaen periferioiden sopeutumista ja samalla siirtymän epäoikeudenmukaisuuden tasa-arvoista tunnistamista.
Murros ja siihen liittyvät valta-asetelmat tuottavat erilaisia alueellisia sopeutumisstrategioita, jotka voivat perustua 1) muutoksen ja sitä ajavien toimijoiden vastustamiseen sekä muutoksen epäoikeudenmukaisuuden ja alueellisten heikkouksien alleviivaamiseen, 2) ulkoa otettujen kriteereiden omaehtoiseen tavoitteluun ja kopiointiin, 3) ulkoa annettuihin tavoitteisiin ja kriteereihin alistumiseen alueellisista realiteeteista huolimatta, tai 4) muutoksen tuottamien uusien mahdollisuuksien ja omien erityispiirteiden tunnistamiseen ja aktiiviseen hyödyntämiseen.
Lähdeviitteet
Albrecht, E. & Åkerman, M. (2016) Soidensuojelun osallistaminen ympäristöpolitiikan kokeiluna. Alue ja Ympäristö 45(2) 4–19. <https://aluejaymparisto.journal.fi/article/view/60639>.
Bailey, D. (2015) The Environmental Paradox of the Welfare State: The Dynamics of Sustainability. New Political Economy 20(6) 793−811. https://doi.org/10.1080/13563467.2015.1079169
Bodwitch, H., Song, A.M., Temby, O., Reid, J., Bailey, M. & Hickey, G.M. (2022) Why New Zealand’s Indigenous reconciliation process has failed to empower Maori fishers: Distributional, procedural, and recognition-based injustices. World Development 157: 105894. https://doi.org/10.1016/j.worlddev.2022.105894
Boillat, S. & Berges, F. (2013) Perception and interpretation of climate-change among Quechua farmers of Bolivia: Indigenous knowledge as a resource for adaptive capacity. Ecology and Society 18(4) 21. <https://www.jstor.org/stable/26269399>.
Chodkowska-Miszczuk, J., Martinat, S., Kulla, M. & Novotný, L. (2020) Renewables projects in peripheries: determinants, challenges and perspectives of biogas plants – insights from Central European countries. Regional Studies, Regional Science 7(1) 362−381. https://doi.org/10.1080/21681376.2020.1807399
Ciplet, D. & Harrison, J.L. (2020) Transition tensions: mapping conflicts in movements for a just and sustainable transition. Environmental Politics 29 (3) 435−456. https://doi.org/10.1080/09644016.2019.1595883
Clayton, S. (2020) Conservation psychology and climate change. Teoksessa Claude, H., Rockström, J. & Stern, N. (toim.) Standing up for a Sustainable World. Voices of Change 10–23. Edward Elgar Publishing, UK/USA. https://doi.org/10.4337/9781800371781
Coenen L. & Truffer B. (2012) Places and spaces of sustainability transitions: geographical contributions to an emerging research and policy field. European Planning Studies 20(3) 367–374. https://doi.org/10.1080/09654313.2012.651802
Devine-Wright, P. (2013) Think global, act local? The relevance of place attachments and place identities in a climate changed world. Global Environmental Change 23(1) 61–69. https://doi.org/10.1016/j.gloenvcha.2012.08.003
Dijkstra, L., Poelman, H. & Rodríguez-Pose, A. (2020) The geography of EU discontent. Regional Studies 54(6) 737–753. https://doi.org/10.1080/00343404.2019.1654603
Donner-Amnell, J. (2020) Elinvoimaista ja kestävää kehitystä kasvuseutujen ulkopuolella? Tapaustutkimukset Jämtlannista ja Kainuusta. Terra 132(3) 115–131. https://doi.org/10.30677/terra.95473
Duggan, L. (2013) Social Policy Is Environmental Policy: Paid Work, Unpaid Care Work, Gender, and Ecology. Teoksessa Walliman, I. (toim.) Environmental Policy is Social Policy – Social Policy is Environmental Policy. Toward Sustainability Policy 167–179. Springer, New York.
Eckersley, R. (2020) Greening states and societies: from transitions to great transformations. Environmental Politics 30(1–2) 245–265. https://doi.org/10.1080/09644016.2020.1810890
Eriksen, T.H. (2017) Overheating: an anthropology of accelerated change. Pluto-Press, Lontoo. https://doi.org/10.2307/j.ctt1cc2mxj
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1056 oikeudenmukaisen siirtymän rahaston perustamisesta. <https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX%3A32021R1056> 29.5.2023.
Felder, F.A. (2016) ”Why can’t we all get along?” A conceptual analysis and case study of contentious energy problems. Energy Policy 96 711–716. https://doi.org/10.1016/j.enpol.2016.06.038
Finke, P. (2013) A brief outline of evolutionary cultural ecology. Teoksessa Arnold, D.P. (toim.) Traditions of systems theory: major figures and contemporary developments 250–262. Routledge, New York.
Fischer, A.M. (2015) The End of Peripheries? On the Enduring Relevance of Structuralism for Understanding Contemporary Global Development. Development and Change 46(4) 700–732. https://doi.org/10.1111/dech.12180
Florida, R. (2002) The Rise of the Creative Class: and how it’s transforming work, leisure, community and everyday life. Basic Books, New York.
Geels, F.W., Sovacool, B.K., Schwanen, T. & Sorrell, S. (2017) The Socio-Technical Dynamics of Low-Carbon Transitions. Joule 1(3) 463–479. https://doi.org/10.1016/j.joule.2017.09.018
Gløersen, E. (2012) Reviewing the Theory and Practice of European Applied Territorial Research on Mountains, Islands and Sparsely Populated Areas. Regional Studies 46(4) 443–457. https://doi.org/10.1080/00343404.2012.665989
Golubchikova, O. & O’Sullivan, K. (2020) Energy periphery: Uneven development and the precarious geographies of low-carbon transition. Energy & Buildings 211 109818, https://doi.org/10.1016/j.enbuild.2020.109818
Gürtler, K. & Herberg, J. (2021) Moral rifts in the coal phase-out – how mayors shape distributive and recognition-based dimensions of a just transition in Lusatia. Journal of Environmental Policy and Planning Volume 23(2) 194–209. https://doi.org/10.1080/1523908X.2021.1992267
Hall, S. (2021) Identiteetti. Käännös Lehtonen, M. & Herkman, J. Vastapaino, Tampere.
Halonen, M. (2022) Multiple meanings and boundaries of growth in shrinking regions in East and North Finland. Fennia 200(2) 120–136. https://doi.org/10.11143/fennia.119537
Halonen, M., Näyhä, A. & Kuhmonen, I. (2022) Regional sustainability transition through forest-based bioeconomy? Development actors’ perspectives on related policies, power, and justice. Forest Policy and Economics 142 102775 https://doi.org/10.1016/j.forpol.2022.102775
Harvey, D. (2006) Spaces of Global Capitalism. Towards a theory of uneven geographical development. Verso, Lontoo.
Hirvilammi, T. & Helne, T. (2014) Changing Paradigms: A Sketch for Sustainable Wellbeing and Ecosocial Policy. Sustainability 6(4) 2160–2175. https://doi.org/10.3390/su6042160
Hirvilammi, T., Matthies, A-L., Närhi, K. & Stamm, I. (2016) Kestävää siirtymää edistäviä työn ja toimeentulon muotoja – Analyysi kirjallisuudesta. Janus 24(4) 301–319. <https://journal.fi/janus/article/view/60251>.
Hirvilammi, T., Peltomaa, J. & Mervaala, E. (2021) Kohti ekohyvinvointivaltiota. Alue ja Ympäristö 50(2) 1–7. https://doi.org/10.30663/ay.112817
Horton, D. (2003) Green distinctions: the performance of identity among environmental activists. The Sociological Review 51(2) 63–77. https://doi.org/10.1111/j.1467-954X.2004.00451.x
Howell, R.A. (2014) Investigating the long-term impact of climate change communications on individuals’ attitudes and behaviour. Environment and Behavior 46(1) 70–101. https://doi.org/10.1177/0013916512452428
Hübscher, E., Sattler, T. & Wagner, M. (2023) Does Austerity Cause Polarization? British Journal of Political Science 53(4) 1170−1188. https://doi.org/10.1017/S0007123422000734
Hughes, M. & Duffy, C. (2018) Public involvement in health and social sciences research: A concept analysis. Health Expectations 2018(21) 1183–1190. https://doi.org/10.1111/hex.12825
Huttunen, S. & Rekola, A. (2021) Reilu siirtymä, ekologinen solidaarisuus ja kestävyysmurroksen mahdollisuus. Alue ja Ympäristö 50(2) 154–164. https://doi.org/10.30663/ay.109042
Häyrynen, S. & Hämeenaho, P. (2020) Green clashes: cultural dynamics of scales in sustainability transitions in European peripheries. Palgrave Communications 6. https://doi.org/10.1057/s41599-020-0472-x
Häyrynen, S., Keinonen, T. & Kärkkäinen, S. (2021) Promoting Environmental Citizenship Through Local Socio-Cultural Traditions in Science Education. Discourse and communication for sustainable education 12(2) 5–30. https://doi.org/10.2478/dcse-2021-0013
Häyrynen, S. & Semi, J. (2019) Revitalizing the Successful Past in the North: Narratives of Change in the Peripheral Post-Industrial City of Kajaani, Finland. Urban Science 3(4) 110. https://doi.org/10.3390/urbansci3040110
Kaakinen, E., Massa, S. & Tolvanen, P. (2019) Kuka kutsui suden? Yle Uutiset 10.04.2019. <https://yle.fi/a/3-10727948>. 29.5.2023.
Karppi, I., Leino H. & Jokinen A. (2015) Kohti hyväksyttävää tiivistysrakentamista. Teoksessa Häkli, J., Vilkko, R. & Vähäkylä, L. (toim.) Kaikki kotona. Asumisen uudet tuulet 113–133. Gaudeamus, Helsinki.
Keating, M., Loughlin, J. & Deschouwer, K. (2004) Culture, Institutions and economic Situations. A Study of Eight European Regions. Edward Elgar, Cheltenham.
Krawchenko, T.A. & Gordon, M. (2021) How Do We Manage a Just Transition? A Comparative Review of National and Regional Just Transition Initiatives. Sustainability 13(11) 6070. https://doi.org/10.3390/su13116070
Kuhmonen, I. & Siltaoja, M. (2022) Farming on the margins: Just transition and the resilience of peripheral farms. Environmental Innovation and Societal Transitions 43 343–357. https://doi.org/10.1016/j.eist.2022.04.011
Kutal, M., Kovařík, P., Kutalová, L., Bojda, M. & Dušková, M. (2018) Attitudes towards large carnivore species in the West Carpathians. Teoksessa Hovardas, T. (toim.) Large Carnivore Conservation and Management. Human dimensions 168–189. Routledge, Lontoo. https://doi.org/10.4324/9781315175454
Kuusela, H. & Ylönen, M. (2013) Konsulttidemokratia: miten valtiosta tehdään tyhmä ja tehoton. Gaudeamus, Helsinki.
Köhler, J., Geels, F.W., Kern, F., Markard, J., Onsongod, E., Wieczoreke, A., Alkemade, F., Avelino, F., Bergek, A., Boons, F., Fünfschilling, L., Hess, D., Holtz, G., Hyysalo, S., Jenkins, K., Kivimaa, P., Martiskainen, M., McMeekin, A., Mühlemeier, M.S., Nykvist, B., Pel, B., Raven, R., Rohracher, H., Sandén, B., Schot, J., Sovacool, B., Turnheim, B., Welch, D. & Wells, P. (2019) An agenda for sustainability transitions research: State of the art and future directions. Environmental Innovation and Societal Transitions 31 1–32. https://doi.org/10.1016/j.eist.2019.01.004
Massa, I. (1994) Pohjoinen luonnonvalloitus. Suunnistus ympäristöhistoriaan Lapissa ja Suomessa. Gaudeamus, Tampere.
Matthies, A-L. & Närhi, K. (2016) Introduction. It is the time for social work and social policy research on the ecosocial transition. Teoksessa Matthies, A-L. & Närhi, K. (toim.) The Ecosocial Transition of Societies: The Contribution of Social Work and Social Policy 1−13. Taylor & Francis Group, Lontoo.
Mattila, H., Purkarthofer, E. & Humer, A. (2023) Governing ‘places that don’t matter’: agonistic spatial planning practices in Finnish peripheral Regions. Territory, Politics, Governance 11(4) 813−832. https://doi.org/10.1080/21622671.2020.1857824
Michelsen, K. (2001) Onko korkeakoulujen hajasijoitus sittenkään menestystarina? Tieteessä tapahtuu 19(6) 34−35. <https://journal.fi/tt/article/view/58077>.
Moisio, S. (2012) Valtio, alue, politiikka. Suomen tilasuhteiden sääntely toisesta maailmansodasta nykypäivään. Vastapaino, Tampere.
Mokka, R. (2018) Vain suuret kaupungit synnyttävät kaikkia hyödyttäviä ideoita. Yle Uutiset 21.3.2018. <https://yle.fi/uutiset/3-10125487>. 29.5.2023.
Mudd, G.M. (2022) Future mineral demand. Climate change and materials for the energy transition. Teoksessa Yakovleva, N. & Nickless, E. (toim.) Routledge Handbook of the Extractive Industries and Sustainable Development. Routledge, Lontoo. https://doi.org/10.4324/9781003001317
Munro, F.R. (2019) The geography of socio‐technical transitions: Transition–periphery dynamics. The Geographical Journal 185(4) 447–458. https://doi.org/10.1111/geoj.12306
Newman T., Nisbet E. & Nisbet M. (2018) Climate change, cultural cognition and media effects: worldviews drive news selectivity, biased processing, and polarized attitudes. Public Understanding of Science 27(8) 985–1002. https://doi.org/10.1177/0963662518801170
Norgaard, K.M. (2011) Living in denial: climate change, emotions and everyday life. MIT Press, Cambridge.
O’Sullivan, K., Golubchikov, O. & Mehmood, A. (2020) Uneven energy transitions: Understanding continued energy peripheralization in rural communities. Energy Policy 138 111288. https://doi.org/10.1016/j.enpol.2020.111288
Paasi, A. (2003) Region and place: regional identity in question. Progress in Human Geography 27(4) 475–485. https://doi.org/10.1191/0309132503ph439pr
Patterson, J., Schultz, K., Vervoort, J., van der Hel, S., Widerberg, O., Adler, C., Hurlbert, M., Anderton, K., Sethi, M. & Barau, A. (2017) Exploring the governance and politics of transformations towards sustainability. Environmental Innovation and Societal Transitions 24 1–16. https://doi.org/10.1016/j.eist.2016.09.001
Pellikka, J. & Hiedanpää, J. (2020) Kansalaisten susisuhde. Luonnonvarakeskus. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-380-020-5
Peters, B.G. (2017) What is so wicked about wicked problems? A conceptual analysis and a research program. Policy and Society 36(3) 385–396. https://doi.org/10.1080/14494035.2017.1361633
Pohjois-Karjalan maakuntaliitto (2022) Pohjois-Karjalan alueellinen oikeudenmukaisen siirtymän suunnitelma. <https://pohjois-karjala.fi/wp-content/uploads/2022/12/JTF_21.12.2022.pdf>.
Rakennerahastot (2023) Oikeudenmukaisen siirtymän rahasto (JTF). <https://rakennerahastot.fi/oikeudenmukaisen-siirtyman-rahasto-jtf>. 29.5.2023.
Rannikko, P. & Salmi, P. (2018) Towards Neo-Productivism? – Finnish Paths in the Use of Forest and Sea. Sociologia Ruralis 58(3) 625–643. https://doi.org/10.1111/soru.12195
Rannikko, P. (2020) Suden salametsästys ja vaikenemisen kulttuuri. Oikeus 49(1) 74–93. <https://www.edilex.fi/oikeus/207700004>.
Ratner, B.D., Meinzen-Dick, R., May, C. & Haglund, E. (2013) Resource conflict, collective action, and resilience: an analytical framework. International Journal of the Commons 7(1) 183–208. https://doi.org/10.18352/ijc.276
Rinne, J., Lyytimäki, J. & Kautto, P. (2013) From sustainability to well-being: Lessons learned from the use of sustainable development indicators at national and EU level. Ecological Indicators 35 35–42. http://dx.doi.org/10.1016/j.ecolind.2012.09.023
Rodríguez-Pose, A. (2018) The revenge of the places that don’t matter (and what to do about it). Cambridge Journal of Regions, Economy and Society 11(1) 189–209. https://doi.org/10.1093/cjres/rsx024
Salminen, A. (2021) Sananen luonnonsuojelun kestämättömyydestä – Kolme sokeaa pistettä ja ehdotus. Teoksessa Haavisto, O-P., Korhonen, P. & Kuronen, T. (toim.) Luonnonsuojelun dekolonisaatio – Kohti kanssaelävää suojelua 59–63. Siemenpuun teemajulkaisu 8. Siemenpuu-säätiö, Helsinki.
Salmivuori, E. (2022) Tutkimuskirjallisuuden tarjoamia määritelmiä ja tulkintoja alueiden elinvoimasta sekä maaseudun elinvoimaisuustekijöistä. Maaseutututkimus 30(1) 88–107. https://doi.org/10.51807/maaseutututkimus.119797
Scheiring, G. (2020) Left Behind in the Hungarian Rustbelt: The Cultural Political Economy of Working-Class Neo-Nationalism. Sociology 54(6) 1159–1177. https://doi.org/10.1177/0038038520929540
Schlosberg, D. (2007) Defining Environmental Justice: Theories, Movements, and Nature. Oxford University Press, Oxford. https://doi.org/10.1093/acprof:oso/9780199286294.001.0001
Scoones, I., Stirling, A., Abrol, D., Atela, J., Charli-Joseph, L., Eakin, H., Ely, A., Olsson, P., Pereira, L., Priya, R., van Zwanenberg, P. & Yang, L. (2020) Transformations to sustainability: combining structural, systemic and enabling approaches. Current Opinion in Environmental Sustainability 42 65–75. https://doi.org/10.1016/j.cosust.2019.12.004
Sikor, T., Martin, A., Fisher, J. & He, J. (2014) Toward an Empirical analysis of justice in ecosystem governance. Conservation Letters 7 524–532. https://doi.org/10.1111/conl.12142.
Sikor, T., He, J. & Lestrelin, G. (2017) Property Rights Regimes and Natural Resources: A Conceptual Analysis Revisited. World Development 93 337–349. https://doi.org/10.1016/j.worlddev.2016.12.032
Stephenson J. (2018) Sustainability cultures and energy research. An actor-centred interpretation of cultural theory. Energy Research & Social Science 44 222–249. https://doi.org/10.1016/j.erss.2018.05.034
Swim, J.K. & Bloodhart, B. (2018) The intergroup foundations of climate change justice. Group Processes & Intergroup Relations 21(3) 472–496. https://doi.org/10.1177/1368430217745366
Sörlin, S. (toim.) (2022) Resource Extraction and Arctic Communities. The New Extractivist Paradigm. Cambridge University Press, Cambridge.
Thompson, M., Ellis, R.J., Wildavsky, A. & Wildavsky, M. (2018/1990) Cultural Theory. Routledge, New York.
Vaishar, A. & Št’astná, M. (2019) Sustainable Development of a Peripheral Mountain Region on the State Border: Case Study of Moravské Kopanice Microregion (Moravia). Sustainability, 11(19) 5540. https://doi.org/10.3390/su11195540
Vehmasto, E., Pyysiäinen, J. & Starr, A. (2023) Politiikka-, markkina- ja ympäristötekijöiden merkitykset ja maatalousyrittäjien strategiset valinnat. Maaseutututkimus 31(1) 9–42. https://doi.org/10.51807/maaseutututkimus.119762
Velicu, I. & Barca, S. (2020) The Just Transition and its work of inequality. Sustainability: Science, Practice and Policy 16(1) 263–273. https://doi.org/10.1080/15487733.2020.1814585
Walliman, I. (2013) Environmental Policy is Social Policy – Social Policy is Environmental Policy. Toward Sustainability Policy. Springer, New York. https://doi.org/10.1007/978-1-4614-6723-6
Weller, S. (2019) Just Transition? Strategic Framing and the challenges facing coal dependent communities. Environment and Planning C: Politics and Space 37(2) 298–316. https://doi.org/10.1177/2399654418784304
Whyte, K. (2017) The recognition paradigm of environmental injustice. Teoksessa Holifield, R. Chakraborty, J. & Walker, G. (toim.) The Routledge handbook of environmental justice 113–123. Routledge, Lontoo. https://doi.org/10.4324/9781315678986
Williams, R. (1973) Base and Superstructure in Marxist Cultural theory. New Left Review 82(1). <https://newleftreview.org/issues/i82/articles/raymond-williams-base-and-superstructure-in-marxist-cultural-theory>.
Williams, S. & Doyon, A. (2019) Justice in energy transitions. Environmental Innovation and Societal Transitions 31 144–153. https://doi.org/10.1016/j.eist.2018.12.001
Wilson, G. (2013) Community resilience and environmental transitions. Routledge, Lontoo.
Wollin Elhouar, E. (2014) Tillhör vi Sveriges framtid? En etnologisk studie av vardag och hållbarhet i norrländsk glesbygd. Stockholms universitet, Tukholma. https://urn.kb.se/resolve?urn=urn%3Anbn%3Ase%3Asu%3Adiva-108744
Tiedostolataukset
Julkaistu
Versiot
- 2023-12-21 (2)
- 2023-12-18 (1)
Numero
Osasto
Lisenssi
Copyright (c) 2023 Simo Häyrynen, Anna Mustonen, Emmi Salmivuori
Tämä työ on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen Julkinen -lisenssillä.
Artikkelin lähettämisen yhteydessä tekijä hyväksyy sähköisen kustannussopimuksen (avaa linkki ja LUE!). Kustannussopimus kattaa kirjoituksen julkaisun Alue ja ympäristö -lehden paperi- ja/tai verkkolehdessä Open Access -periaatteiden mukaisesti Creative Commons Attribution 4.0 -lisenssillä [https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/]. (huom! muutettu 29.5.2018!) Ehdot antavat kenen tahansa ilman korvausta kopioida teosta ja levittää sitä edelleen missä tahansa välineessä ja muodossa muutettuna tai muuttamattomana edellyttäen että teoksen julkaisemisen yhteydessä ilmoitetaan tekijän tai tekijöiden nimi ja noudatetaan muita lisenssin ehtoja. Tekijänoikeuksista saa lisätietoa Kopioston sivuilta.
Alue ja ympäristö on tieteellinen aikakausjulkaisu, joka ei tavoittele kaupallista hyötyä vaan kustannussopimuksen tavoitteena on tunnustaa tekijän moraaliset oikeudet teokseen ja mahdollistaa Alue ja ympäristö -lehden tarjoama tieteellisen tiedon levittäminen niin painetussa muodossa kuin sähköisillä foorumeilla
Julkaistujen artikkeleiden metadatan käyttölisenssi on Creative Commons CC0 1.0 Universal (CC0 1.0).
Lisätietoa avoimesta julkaisemisesta:
