”Näin maitoa tehdään.” Monilajinen työ ja eläinten hyvinvointi sosiaalisen median keskusteluissa maidontuotannosta

Abstrakti

Maidontuotantoa on pitkään pidetty suomalaisen maatalouden kulmakivenä ja merkittävimpänä tuotantosuuntana. Maidontuotanto on vaikuttanut monin tavoin paitsi maaseutuympäristön fyysisiin piirteisiin, myös mielikuviin maaseudusta. Tällä hetkellä maidontuotantoon, kuten ruuantuotantoon yleensäkin, kohdistuu kuitenkin lukuisia haasteita. Monet maitotilat ovat taloudellisissa vaikeuksissa tuottajahintojen laskiessa ja tuotantokulujen kasvaessa, eläinperäisen ruuan tuotantoon ja tuotantoeläinten kohteluun kohdistuu kasvavaa kritiikkiä, ja lisäksi useat maanviljelijät kokevat tulevansa syyllistetyiksi julkisessa keskustelussa ilmastopäästöjen tuottajina. Saadakseen oman äänensä ja näkemyksensä kuuluviin maitotilalliset ovatkin perustaneet sosiaalisen median tilejä, joilla he kertovat työstään ja arkipäivästään omista lähtökohdistaan. Katsauksessani tarkastelen tätä ilmiötä taustoittaen sitä aiemman tutkimuskirjallisuuden avulla ja kartoittaen suomalaista maitotilallisten sosiaalisen median kenttää (YouTube, Facebook, Instagram). Tarkoituksena on luoda pohjaa laajemmalle tutkimukselle siitä, miten maidontuotantoa Suomessa nykyisin käsitellään julkisuudessa, ja miten monenlaisia vastakkainasetteluja sisältävää keskustelua voisi analyyttisesti lähestyä. Kansainvälisessä tutkimuksessa on tunnistettu maanviljelijöiden pyrkimys välittää tietoa suoraan kuluttajille, jolloin he ovat myös sosiaalisessa mediassa alttiita kritiikille elinkeinoaan ja toimintatapojaan kohtaan. Eläintuotantoon liittyvät kohut rakentuvat usein eläinten hyvinvointikysymysten ympärille. Vastakkainasettelu eläinoikeusjärjestöjen edustamien näkemysten ja eläintuottajien välillä on näkyvissä myös suomalaisessa sosiaalisessa mediassa. Maidontuottajat reagoivat eläintuotannosta käytyyn julkiseen keskusteluun ja pyrkivät tekemään työtään kuluttajille tutummaksi ja ymmärrettävämmäksi.