Ahmapolitiikan moraaliset muutospaineet saamelaisessa poronhoidossa Suomessa

Abstrakti

Suurimman osan Suomen saamelaisalueiden poronhoidon petovahingoista on 2010- ja 2020-luvuilla aiheuttanut tiukasti suojeltu ahma. Ahmojen läsnäolon hyväksyttävyyttä on pyritty edistämään erityisesti kehittämällä vahinkojen rahallisia korvausjärjestelmiä. Sekä korvausten laskentaperiaatteita että vahinkojen todentamisen käytäntöjä on hiottu kokemusten perusteella. Tästä huolimatta järjestelmään on kohdistunut ja kohdistuu voimakasta julkista kritiikkiä. Vahinkomäärien kasvu, korvausjärjestelmä ja kriittinen keskustelu ovat vaikuttaneet sekä erikseen että yhdessä muun muassa poronhoidon työkäytänteisiin ja tulonmuodostukseen. Tarkastelen tätä kehitystä artikkelissani moraalisten muutospaineiden näkökulmasta. Tarkastelu pohjautuu Stefan Bargheerin teoriaan instituutioiden vaikutuksesta moraaliseen arvonmuodostukseen, joka ammentaa puolestaan John Deweyn pragmatistisesta moraalifilosofiasta. Tutkimus perustuu sekä julkisiin lähteisiin että pitkäkestoisen etnografisen työn kautta kerättyyn aineistoon. Esitän, että 2000-luvun ahmapolitiikan kokonaisuus tuottaa moraalisia muutospaineita, jotka voivat kohdistua saamelaisen poronhoidon keskeisiin arvoihin. Tutkimus näyttää, että kulttuurinen ja moraalinen jatkuvuus on saamelaisessa poronhoidossa voimakasta, mikä suojaa elämäntapaa äkkinäisiltä muutoksilta. Elämäntapa ei ole kuitenkaan immuuni paineille. Kehitys voi muodostua myös raskaaksi yksilöille, jotka joutuvat kamppailemaan kasvaneiden vahinkomäärien ja erilaisten kulttuuristen normien ristipaineissa.