Veden vuosi pohjoisessa perinteessä
DOI:
https://doi.org/10.30663/ay.161523Avainsanat:
vesistö, vuosikierto, perimätieto, hydrologiaAbstrakti
Vesistöt ovat toimineet Pohjolassa kulkuväylinä ja tarjonneet merkittävän osan väestön ravinnosta. Niistä kertynyttä kokemusperäistä tietoa on taltioitunut kansanperinteessä moniin sanontoihin, ohjeistuksiin ja nimistöön sekä tuonut inspiraatioita taidemaailmaan. Sään ja ilmaston ennustaminen on ollut tärkeää, sillä katovuodet ja poikkeukselliset luonnonolot pelottavat aiheuttaessaan kurjuutta ja onnettomuuksia. Vesistöt ovat tärkeitä myös maanviljelyn ja teollisuuden vesitalouden takia. Halla, jatkuvat sateet sekä runsas lumentulo ovat mahdollisia tulevan kadon tunnusmerkkejä. Perimätieto luonnosta koskettaa seuraavaa satonäkymää sekä selviytymistä karuissa luonnonoloissa. Se voidaan jaotella aitoon kokemusperäiseen tietoon, auringon vuosikiertoon, kalenteripäivien välisiin yhteyksiin, luonnon lukemiseen ja kansanuskoon. Kokemusperäinen tieto voidaan perustella luonnontieteen avulla. Auringon vuosikierto on säännönmukaista ja kertoo luonnon mukautumisesta muuttuvaan valoon ja lämpöön luoden perusteet ennustamiseen, mutta kalenteripäivien suorat sääyhteydet ovat vailla nykytietämyksen tukea. Tarkkaavainen kulkija oppii lukemaan luontoa ja näin syventämään ymmärrystään ja luontoyhteyttään. Tällainen kokonaisvaltainen ymmärrys tuo historiallista jatkuvuutta ja on omiaan myös edistämään vesiympäristön suojelua.
Tiedostolataukset
Julkaistu
Versiot
- 2025-12-19 (2)
- 2025-12-02 (1)
Numero
Osasto
Lisenssi
Copyright (c) 2025 Matti Leppäranta, Tiina Seppä

Tämä työ on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen Julkinen -lisenssillä.

