Pieni ja keskisuuri urbanismi kaupunkikehittämisen voimavarana
DOI:
https://doi.org/10.30663/ay.77858Avainsanat:
Kaupunkisuunnittelu, Kaupunkikehittäminen, Pikkukaupunki, Keskikokoinen kaupunki, Urbanismi, UrbanisaatioAbstrakti
Kaupungistuminen on maailmanlaajuinen vahva megatrendi, joka liitetään ilmiönä useimmiten suurkaupunkeihin. Helposti unohtuu urbanisaation hennompi prosessi, joka muokkaa pienempiä kaupunkeja ja yhdyskuntia sekä näitä ympäröivää maaseutua. Vaikka tämän tyyppinen muutos ei ole määrällisesti tarkasteltuna yhtä kiinnostava, se avaa tärkeitä näkökulmia yhdyskuntien laadulliseen muutokseen ja sen hallintaan. Maahanmuutto, digitalisaatio ja biotalous ovat esimerkkejä vahvistuvista muutosajureista. Ne tulevat muokkaamaan kaupunkielämää, -taloutta, -tilaa ja -rakennetta tavoilla, joita tunnemme toistaiseksi huonosti. On myös mahdollista, että keskittyminen suurille kaupunkiseuduille laukaisee vastaliikkeen, jossa arvostetaan puhtautta, hiljaisuutta ja turvallisuutta. Tällaisia laatuja haetaan yleensä pienemmistä yhdyskunnista. Jotta pienille ja keskisuurille kaupungeille löydetään niille ominaiset kehittämisperiaatteet, tarvitaan ”urbanismin” käsitteen laajentamista. Tutkimuksen kohdealueena on Etelä-Pohjanmaa, jonka kaupunkikehittämistä tarkastellaan tästä näkökulmasta.
Lähdeviitteet
Aalto, A. (1943). Kokemäenjoenlaakson aluesuunnitelma. Pori.
Alanen, A. J. (1970). Seinäjoen historia I. Seinäjoen kaupunki.
Aro, T. (2016a). Kaupunkien ja kaupunkiseutujen merkitys itsehallintoalueita muodostettaessa. [viitattu 16.1.2019] http://www.timoaro.fi/kaupunkien-ja-kaupunkiseutujen-merkitys-itsehallintoalueita-muodostettaessa/
Aro, T. (2016b). Suomi kaupungistumisen näkökulmasta. Alustus Suomi kaupungistumisen näkökulmasta 2030? ARA-päivillä Helsingissä 19.1.2016. [Viitattu 16.1.2019] http://www.timoaro.fi/suomi-kaupungistumisen-nakokulmasta-2030/
Auge, M. (1995). Non-Places: Introduction to an Anthropology of Supermodernity. Verso, London.
Caniggia, G. & G. L. Maffei (1979/2001). Interpreting basic building –architectural composition and building typology. Alinea, Firenze.
Eilola, J. (2010). Usko, tieto ja tutkimus. Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistys 1960-2010. Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistys, Seinäjoki.
Ellen MacArthur Foundation (2017a). Cities in the Circular Economy: An initial Exploration. [Viitattu 16.1.2019] https://www.ellenmacarthurfoundation.org/publications/cities-in-the-circular-economy-an-initial-exploration
Ellen MacArthur Foundation (2017b). Urban Biocycles. [Viitattu 16.1.2019] https://www.ellenmacarthurfoundation.org/publications/urban-biocyles
Ellin, N. (2006). Integral urbanism. Taylor & Francis.
Elävät Kaupunkikeskustat ry (2016). PIKE-kilpailu on avattu. http://www.kaupunkikeskustat.fi/2016/03/09/pike-kilpailu-on-avattu/ [18.07.2016].
Etelä-Pohjanmaan liitto (2018). Etelä-Pohjanmaan väkiluku kunnittain 31.12.2017. [Viitattu 16.1.2019] https://www.epliitto.fi/vakiluku.
Donovan, J., Larsen, K. & McWhinnie, J-A. (2011). Food-sensitive planning and urban design. A conceptual framework for achieving a sustainable and healthy food system. David Lock Associates, University of Melbourne and National Heart Foundation of Australia. https://www.heartfoundation.org.au/images/uploads/main/Programs/Victoria/HF_food_sensitive_planning.pdf [25.07.2016].
Folke, C., S.R. Carpenter, B. Walker, M. Scheffer, T. Chapin & J. Rockström (2010). Resilience thinking: integrating resilience, adaptability and transformability. Ecology and Society 15(4): 20.
Hasnaoui Amri, N., Etienne, L. & Soulard, C-T. (2018). The diversity of farmers’ practices and relations facing urban demands. A case study in Montpellier (France). 13th European IFSA Symposium, 1-5 July 2018, Chania (Greece). [Viitattu 17.1.2019] http://www.ifsa2018.gr/uploads/attachments/93/Theme2_Hasnaoui_Amri.pdf
Healey, P. (2007). Urban Complexity and Spatial Strategies. Towards a relational planning for our times. Routledge, London.
Heikkinen, J. (2016). Alavuden keskustan kehittämissuunnitelma. Diplomityö. Tampereen teknillinen yliopisto, arkkitehtuurin koulutusohjelma.
Hirvonen, T. (2015). Seinäjoen ydinkeskustan olennaiset kehitysvaiheet ja sen 1950-70 –lukujen rakennusperinnön arvottamisperiaatteita. Tampereen teknillinen yliopisto, arkkitehtuurin laitos. [Viitattu 8.10.2015] http://URN.fi/URN:ISBN:978-952-15-3549-9
Hynynen, A. (2015). Johdanto. Teoksessa Heikkinen, Jonna, toim: Alavuden keskustan kehittämissuunnitelma. Tampereen teknillinen yliopisto, arkkitehtuurin laitos, Seinäjoen kaupunkilaboratorio.
Hynynen, A. & Kolehmainen, J. (2016). Asemanseudut ja osaamisvetoisen kaupunkikehittämisen kolmas aalto. Yhdyskuntasuunnittelu 54:4, 10-32.
Jämsen, A. & Kojonen, E. (1991). Alavuden historia II. Jyväskylä.
Kolehmainen, J., Irvine, J., Stewart, L., Karacsonyi, Z., Szabó, T., Alarinta, J. & Norberg, A. (2015). Quadruple Helix, Innovation and the Knowledge-Based Development: Lessons from Remote, Rural and Less-Favoured Regions. Journal of the Knowledge Economy. [DOI 10.1007/s13132-015-0289-9]
Kurikka, H., Alarinta, J., Kolehmainen, J. & Hynynen, A. (2016), Etelä-Pohjanmaan aluerakenteen tulevaisuuskuvat 2040. Julkaisunumero B:81, Seinäjoen yliopistokeskus ja Etelä-Pohjanmaan liitto.
Kyttä, A. & Takalo, T. (1977). Seinäjoen historia II. Seinäjoen kaupunki.
Kärrholm, M., K. Nylund & P. Prieto de la Fuente (2012). Spatial resilience and urban planning: addressing the interdependence of urban retail areas. Cities 36:121–130.
Knox, P. L. & Mayer, H. (2009). Small Town Sustainability. Economic, Social, and Environmental Innovation. Birkhäuser, Basel.
Lefebvre, H. (1991) The Production of Space (Vol. 142). Blackwell, Oxford.
Lehtovuori, P., Edelman, H., Rintala, J., Jokinen, A., Rantanen, A., Särkilahti, M., & Joensuu, T. (2016). Hiedanrannan kehittämisvisio: Tiivis ja intensiivisesti vihreä Tampere City West. (Tampereen teknillinen yliopisto. Arkkitehtuurin laitos. Julkaisu; Vuosikerta 10). Tampereen teknillinen yliopisto. Arkkitehtuurin laitos.
Less is Future (2010). 19 Cities – 19 Themes. International Building Exhibition. Urban Redevelopment Saxony-Anhalt 2010. Jovis/Saxony-Anhalt Ministry of Regional Development and Transport.
Lydon, M. & Garcia, A. (2015). A tactical urbanism how-to. Teoksessa Lydon, M. & A. Garcia (toim.): Tactical Urbanism, 171-208. Island Press/Center for Resource Economics, Washington.
Marston, S. A., Jones, J. P., & Woodward, K. (2005). Human geography without scale. Transactions of the Institute of British Geographers, 30(4), 416-432.
Mäenpää, P. (2008). Avara urbanismi. Yritys ymmärtää suomalainen kaupunki toisin. Teoksessa Norvasuo, Markku, toim: Asuttaisiinko toisin? Kaupunkiasumisen uusia konsepteja kartoittamassa. Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksen julkaisuja B 95. Espoo: Teknillinen korkeakoulu.
Neill, W.J.V. (2016). Carry on Shrinking? The Bankruptcy of Urban Policy in Detroit. In Neill, William J.V. & Schlapp, Hans, eds: Future Directions for the European Shrinking City. Routledge/Taylor & Francis Group, New York. Pp 11-26.
Oswald, F. & Baccini, P. (2003). Netzstadt. Designing the Urban. Basel, Boston, Berlin: Birkhäuser.
Parham, S. (2015). Food and Urbanism: The Convivial City and a Sustainable Future. Bloomsbury Publishing, London.
Parham, S. (2016). Shrinking Cities and Food. Place-making for Sustainable Renewal, Reuse and Retrofit. In Neill, William J.V. & Schlapp, Hans, eds: Future Directions for the European Shrinking City. Routledge/Taylor & Francis Group, New York. Pp 95-113.
Pavard, B., J. Dugdale, N. Bellamine-Ben Saoud, S. Darcy & Salembier, P. (2008). Underlying concepts in robustness and resilience and their use in designing socio-technical systems. Teoksessa Hollnagel, E., Nemeth, C. P., & Dekker, S. (toim.): Resilience engineering perspectives: remaining sensitive to the possibility of failure (Vol. 1), 127–140. Ashgate Publishing, Ltd.
Rantanen, A. & Joutsiniemi, A. (2016). Muutoksen epistemologia ja resilientit tilalliset strategiat: Maankäytön ja suunnittelun mukautumis- ja muuntautumiskykyä tarkastelemassa. Terra 128:4, 203-213.
Rauws, W. S. (2015). Why planning needs complexity: Towards an adaptive approach for guiding urban and peri-urban transformations. Rijksuniversiteit Groningen.
Riukulehto, S. & Mäki, M. & Harjunpää, N. (2009). Soihtu ja sateenvarjo: Etelä-Pohjanmaan tutkimusverkosto Epanet 1999-2009. Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistys.
de Roo, G. & Silva, E.A. toim. (2010). A planners’s encounter with complexity. Ashgate.
de Roo, G., J. Hillier & Van Wezemael, J., toim. (2012). Complexity and planning – systems, assemblages and simulations. Ashgate.
Seinäjoen kaupunki (2013). Seinäjoen kaupunkistrategia 2013-2020. Seinäjoen kaupunginvaltuusto 26.08.2013.
Seinäjoen kaupunki (2014). Asuntopoliittinen ohjelma 2025. Seinäjoen kaupunginvaltuusto 15.12.2014.
Shove, E., Pantzar, M. & Watson, M. (2012). The dynamics of social practices. Everyday life and how it changes. Sage.
Sieverts, T. (1997). Zwischenstadt. Zwischen Ort und Welt, Raum und Zeit, Stadt und Land. Vieweg, Braunschweig.
Sieverts, T. (2003). Cities Without Cities. An interpretation of the Zwischenstadt. London & New York: Spon Press.
UNEP (2013) City-Level Decoupling: Urban resource flows and the governance of infrastructure transitions. A Report of the Working Group on Cities of the International Resource Panel. Swilling M., Robinson B., Marvin S. and Hodson M.
Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi (2015). Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Ympäristöministeriö, Työ- ja elinkeinoministeriö, Liikenne- ja viestintäministeriö, Maa- ja metsätalousministeriö.
Valtiovarainministeriö (2015a). Tulevaisuuden kunta – Parlamentaarisen työryhmän asettaminen. Asettamispäätös VM113/00/2015.
Valtiovarainministeriö (2015b). Tulevaisuuden kunta – Hankkeen asiantuntijaryhmän asettaminen. Asettamispäätös VM113/00/2015.
Vartiainen, P. (1988). Seutuistuminen yhdyskuntasuunnittelun haasteena. Terra 103, pp. 75-86.
Waldheim, C. (2006). Landscape as Urbanism. In Waldheim, Charles, ed: The Landscape Urbanism Reader. Princeton Architectural Press, New York.
Wardekker, J.A., de Jong, A., Knoop, J.M. & van der Sluijs, J.P. (2010). Operationalising a resilience approach to adapting an urban delta to uncertain climate changes. Technological Forecasting & Social Change 77(6): 987–998.
World Urbanization Prospects (2015). The 2014 Revision. Department of Economic and Social Affairs, Population Division. United Nations, New York. [Viitattu 16.1.2019] http://www.un.org/en/development/desa/publications/world-population-prospects-2015-revision.html
World Urbanization Prospect (2018). The 2018 Revision. Department of Economic and Social Affairs, Population Division. United Nations, New York. [Viitattu 16.1.2019] https://www.un.org/development/desa/publications/2018-revision-of-world-urbanization-prospects.html
Alanen, A. J. (1970). Seinäjoen historia I. Seinäjoen kaupunki.
Aro, T. (2016a). Kaupunkien ja kaupunkiseutujen merkitys itsehallintoalueita muodostettaessa. [viitattu 16.1.2019] http://www.timoaro.fi/kaupunkien-ja-kaupunkiseutujen-merkitys-itsehallintoalueita-muodostettaessa/
Aro, T. (2016b). Suomi kaupungistumisen näkökulmasta. Alustus Suomi kaupungistumisen näkökulmasta 2030? ARA-päivillä Helsingissä 19.1.2016. [Viitattu 16.1.2019] http://www.timoaro.fi/suomi-kaupungistumisen-nakokulmasta-2030/
Auge, M. (1995). Non-Places: Introduction to an Anthropology of Supermodernity. Verso, London.
Caniggia, G. & G. L. Maffei (1979/2001). Interpreting basic building –architectural composition and building typology. Alinea, Firenze.
Eilola, J. (2010). Usko, tieto ja tutkimus. Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistys 1960-2010. Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistys, Seinäjoki.
Ellen MacArthur Foundation (2017a). Cities in the Circular Economy: An initial Exploration. [Viitattu 16.1.2019] https://www.ellenmacarthurfoundation.org/publications/cities-in-the-circular-economy-an-initial-exploration
Ellen MacArthur Foundation (2017b). Urban Biocycles. [Viitattu 16.1.2019] https://www.ellenmacarthurfoundation.org/publications/urban-biocyles
Ellin, N. (2006). Integral urbanism. Taylor & Francis.
Elävät Kaupunkikeskustat ry (2016). PIKE-kilpailu on avattu. http://www.kaupunkikeskustat.fi/2016/03/09/pike-kilpailu-on-avattu/ [18.07.2016].
Etelä-Pohjanmaan liitto (2018). Etelä-Pohjanmaan väkiluku kunnittain 31.12.2017. [Viitattu 16.1.2019] https://www.epliitto.fi/vakiluku.
Donovan, J., Larsen, K. & McWhinnie, J-A. (2011). Food-sensitive planning and urban design. A conceptual framework for achieving a sustainable and healthy food system. David Lock Associates, University of Melbourne and National Heart Foundation of Australia. https://www.heartfoundation.org.au/images/uploads/main/Programs/Victoria/HF_food_sensitive_planning.pdf [25.07.2016].
Folke, C., S.R. Carpenter, B. Walker, M. Scheffer, T. Chapin & J. Rockström (2010). Resilience thinking: integrating resilience, adaptability and transformability. Ecology and Society 15(4): 20.
Hasnaoui Amri, N., Etienne, L. & Soulard, C-T. (2018). The diversity of farmers’ practices and relations facing urban demands. A case study in Montpellier (France). 13th European IFSA Symposium, 1-5 July 2018, Chania (Greece). [Viitattu 17.1.2019] http://www.ifsa2018.gr/uploads/attachments/93/Theme2_Hasnaoui_Amri.pdf
Healey, P. (2007). Urban Complexity and Spatial Strategies. Towards a relational planning for our times. Routledge, London.
Heikkinen, J. (2016). Alavuden keskustan kehittämissuunnitelma. Diplomityö. Tampereen teknillinen yliopisto, arkkitehtuurin koulutusohjelma.
Hirvonen, T. (2015). Seinäjoen ydinkeskustan olennaiset kehitysvaiheet ja sen 1950-70 –lukujen rakennusperinnön arvottamisperiaatteita. Tampereen teknillinen yliopisto, arkkitehtuurin laitos. [Viitattu 8.10.2015] http://URN.fi/URN:ISBN:978-952-15-3549-9
Hynynen, A. (2015). Johdanto. Teoksessa Heikkinen, Jonna, toim: Alavuden keskustan kehittämissuunnitelma. Tampereen teknillinen yliopisto, arkkitehtuurin laitos, Seinäjoen kaupunkilaboratorio.
Hynynen, A. & Kolehmainen, J. (2016). Asemanseudut ja osaamisvetoisen kaupunkikehittämisen kolmas aalto. Yhdyskuntasuunnittelu 54:4, 10-32.
Jämsen, A. & Kojonen, E. (1991). Alavuden historia II. Jyväskylä.
Kolehmainen, J., Irvine, J., Stewart, L., Karacsonyi, Z., Szabó, T., Alarinta, J. & Norberg, A. (2015). Quadruple Helix, Innovation and the Knowledge-Based Development: Lessons from Remote, Rural and Less-Favoured Regions. Journal of the Knowledge Economy. [DOI 10.1007/s13132-015-0289-9]
Kurikka, H., Alarinta, J., Kolehmainen, J. & Hynynen, A. (2016), Etelä-Pohjanmaan aluerakenteen tulevaisuuskuvat 2040. Julkaisunumero B:81, Seinäjoen yliopistokeskus ja Etelä-Pohjanmaan liitto.
Kyttä, A. & Takalo, T. (1977). Seinäjoen historia II. Seinäjoen kaupunki.
Kärrholm, M., K. Nylund & P. Prieto de la Fuente (2012). Spatial resilience and urban planning: addressing the interdependence of urban retail areas. Cities 36:121–130.
Knox, P. L. & Mayer, H. (2009). Small Town Sustainability. Economic, Social, and Environmental Innovation. Birkhäuser, Basel.
Lefebvre, H. (1991) The Production of Space (Vol. 142). Blackwell, Oxford.
Lehtovuori, P., Edelman, H., Rintala, J., Jokinen, A., Rantanen, A., Särkilahti, M., & Joensuu, T. (2016). Hiedanrannan kehittämisvisio: Tiivis ja intensiivisesti vihreä Tampere City West. (Tampereen teknillinen yliopisto. Arkkitehtuurin laitos. Julkaisu; Vuosikerta 10). Tampereen teknillinen yliopisto. Arkkitehtuurin laitos.
Less is Future (2010). 19 Cities – 19 Themes. International Building Exhibition. Urban Redevelopment Saxony-Anhalt 2010. Jovis/Saxony-Anhalt Ministry of Regional Development and Transport.
Lydon, M. & Garcia, A. (2015). A tactical urbanism how-to. Teoksessa Lydon, M. & A. Garcia (toim.): Tactical Urbanism, 171-208. Island Press/Center for Resource Economics, Washington.
Marston, S. A., Jones, J. P., & Woodward, K. (2005). Human geography without scale. Transactions of the Institute of British Geographers, 30(4), 416-432.
Mäenpää, P. (2008). Avara urbanismi. Yritys ymmärtää suomalainen kaupunki toisin. Teoksessa Norvasuo, Markku, toim: Asuttaisiinko toisin? Kaupunkiasumisen uusia konsepteja kartoittamassa. Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksen julkaisuja B 95. Espoo: Teknillinen korkeakoulu.
Neill, W.J.V. (2016). Carry on Shrinking? The Bankruptcy of Urban Policy in Detroit. In Neill, William J.V. & Schlapp, Hans, eds: Future Directions for the European Shrinking City. Routledge/Taylor & Francis Group, New York. Pp 11-26.
Oswald, F. & Baccini, P. (2003). Netzstadt. Designing the Urban. Basel, Boston, Berlin: Birkhäuser.
Parham, S. (2015). Food and Urbanism: The Convivial City and a Sustainable Future. Bloomsbury Publishing, London.
Parham, S. (2016). Shrinking Cities and Food. Place-making for Sustainable Renewal, Reuse and Retrofit. In Neill, William J.V. & Schlapp, Hans, eds: Future Directions for the European Shrinking City. Routledge/Taylor & Francis Group, New York. Pp 95-113.
Pavard, B., J. Dugdale, N. Bellamine-Ben Saoud, S. Darcy & Salembier, P. (2008). Underlying concepts in robustness and resilience and their use in designing socio-technical systems. Teoksessa Hollnagel, E., Nemeth, C. P., & Dekker, S. (toim.): Resilience engineering perspectives: remaining sensitive to the possibility of failure (Vol. 1), 127–140. Ashgate Publishing, Ltd.
Rantanen, A. & Joutsiniemi, A. (2016). Muutoksen epistemologia ja resilientit tilalliset strategiat: Maankäytön ja suunnittelun mukautumis- ja muuntautumiskykyä tarkastelemassa. Terra 128:4, 203-213.
Rauws, W. S. (2015). Why planning needs complexity: Towards an adaptive approach for guiding urban and peri-urban transformations. Rijksuniversiteit Groningen.
Riukulehto, S. & Mäki, M. & Harjunpää, N. (2009). Soihtu ja sateenvarjo: Etelä-Pohjanmaan tutkimusverkosto Epanet 1999-2009. Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistys.
de Roo, G. & Silva, E.A. toim. (2010). A planners’s encounter with complexity. Ashgate.
de Roo, G., J. Hillier & Van Wezemael, J., toim. (2012). Complexity and planning – systems, assemblages and simulations. Ashgate.
Seinäjoen kaupunki (2013). Seinäjoen kaupunkistrategia 2013-2020. Seinäjoen kaupunginvaltuusto 26.08.2013.
Seinäjoen kaupunki (2014). Asuntopoliittinen ohjelma 2025. Seinäjoen kaupunginvaltuusto 15.12.2014.
Shove, E., Pantzar, M. & Watson, M. (2012). The dynamics of social practices. Everyday life and how it changes. Sage.
Sieverts, T. (1997). Zwischenstadt. Zwischen Ort und Welt, Raum und Zeit, Stadt und Land. Vieweg, Braunschweig.
Sieverts, T. (2003). Cities Without Cities. An interpretation of the Zwischenstadt. London & New York: Spon Press.
UNEP (2013) City-Level Decoupling: Urban resource flows and the governance of infrastructure transitions. A Report of the Working Group on Cities of the International Resource Panel. Swilling M., Robinson B., Marvin S. and Hodson M.
Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi (2015). Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Ympäristöministeriö, Työ- ja elinkeinoministeriö, Liikenne- ja viestintäministeriö, Maa- ja metsätalousministeriö.
Valtiovarainministeriö (2015a). Tulevaisuuden kunta – Parlamentaarisen työryhmän asettaminen. Asettamispäätös VM113/00/2015.
Valtiovarainministeriö (2015b). Tulevaisuuden kunta – Hankkeen asiantuntijaryhmän asettaminen. Asettamispäätös VM113/00/2015.
Vartiainen, P. (1988). Seutuistuminen yhdyskuntasuunnittelun haasteena. Terra 103, pp. 75-86.
Waldheim, C. (2006). Landscape as Urbanism. In Waldheim, Charles, ed: The Landscape Urbanism Reader. Princeton Architectural Press, New York.
Wardekker, J.A., de Jong, A., Knoop, J.M. & van der Sluijs, J.P. (2010). Operationalising a resilience approach to adapting an urban delta to uncertain climate changes. Technological Forecasting & Social Change 77(6): 987–998.
World Urbanization Prospects (2015). The 2014 Revision. Department of Economic and Social Affairs, Population Division. United Nations, New York. [Viitattu 16.1.2019] http://www.un.org/en/development/desa/publications/world-population-prospects-2015-revision.html
World Urbanization Prospect (2018). The 2018 Revision. Department of Economic and Social Affairs, Population Division. United Nations, New York. [Viitattu 16.1.2019] https://www.un.org/development/desa/publications/2018-revision-of-world-urbanization-prospects.html
Tiedostolataukset
Julkaistu
2019-06-19
Numero
Osasto
Artikkelit
Lisenssi
Copyright (c) 2019 Ari Hynynen, Annuska Rantanen
Tämä työ on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen Julkinen -lisenssillä.
Artikkelin lähettämisen yhteydessä tekijä hyväksyy sähköisen kustannussopimuksen (avaa linkki ja LUE!). Kustannussopimus kattaa kirjoituksen julkaisun Alue ja ympäristö -lehden paperi- ja/tai verkkolehdessä Open Access -periaatteiden mukaisesti Creative Commons Attribution 4.0 -lisenssillä [https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/]. (huom! muutettu 29.5.2018!) Ehdot antavat kenen tahansa ilman korvausta kopioida teosta ja levittää sitä edelleen missä tahansa välineessä ja muodossa muutettuna tai muuttamattomana edellyttäen että teoksen julkaisemisen yhteydessä ilmoitetaan tekijän tai tekijöiden nimi ja noudatetaan muita lisenssin ehtoja. Tekijänoikeuksista saa lisätietoa Kopioston sivuilta.
Alue ja ympäristö on tieteellinen aikakausjulkaisu, joka ei tavoittele kaupallista hyötyä vaan kustannussopimuksen tavoitteena on tunnustaa tekijän moraaliset oikeudet teokseen ja mahdollistaa Alue ja ympäristö -lehden tarjoama tieteellisen tiedon levittäminen niin painetussa muodossa kuin sähköisillä foorumeilla
Julkaistujen artikkeleiden metadatan käyttölisenssi on Creative Commons CC0 1.0 Universal (CC0 1.0).
Lisätietoa avoimesta julkaisemisesta:
Viittaaminen
Pieni ja keskisuuri urbanismi kaupunkikehittämisen voimavarana. (2019). Alue Ja Ympäristö, 48(1), 101-116. https://doi.org/10.30663/ay.77858
