Kevään numero nyt luettavissa!
Alue ja ympäristö vol 50 nro 1 on julkaistu! Kaikki artikkelit ovat tuttuun tapaan avoimesti luettavissa: https://aluejaymparisto.journal.fi/issue/view/7780
Lehden ensimmäisessä artikkelissa Marjut Turtiainen tarkastelee eri lähteistä kerättyä tietoa Suomen
tärkeimpien luonnonmarjalajiemme eli mustikan ja puolukan vuotuisista sadoista sekä tämän tiedon hyödyntämistä. Artikkelissa tuodaan täydentäviä aineistoja satojen ajallisen ja alueellisen vaihtelun hahmottamiseksi entistä monipuolisemmin.
Eira Ainalinpään arvokas kontribuutio nostaa esiin vapaaehtoistyönä tehtävää hyönteistutkimusta pölyttäjähyönteisten ja elinympäristöjen suhteista. Pölyttäjähyönteisaiheen laajaa merkittävyyttä, sekä ympäristöissä tapahtuvien muutosten seurauksellisuuden että ekologisen ja yhteiskunnallisen resielienssin kannalta, on vaikea korostaa tarpeeksi.
Ilkka Pyy ja Ari Lehtinen esittävät artikkelissaan suunnittelun asymmetrioita ja niiden utooppista ylittämistä koskevan näkökulman. Artikkeli korostaa ansiokkaasti demokraattisen päätöksenteon ja aktiivisen kansalaisuuden vaatimuksia, sekä erityisesti pienempien kaupunkiseutujen sekä maaseutukeskusten erityispiirteitä, jotka ovat merkittäviä mm. nykyisen aluerakenteen muutoksen seurausten ymmärtämisen kannalta.
Annukka Ahon artikkeli tuo esiin pienosuuskuntia eettisen päätöksenteon tiloina. Tutkimus osallistuu keskusteluun moninaisista talouksista ja paneutuu erityisesti taloutta koskevaan demokraattiseen päätöksentekoon sekä osuuskuntien mahdollisuuksiin järjestää taloudellista toimeliaisuutta toisin ja tuottaa hyvinvointia ekologisen kestävyyden ehdoilla.
Saara Kupsala kollegoineen analysoi artikkelissaan uusista vegaanisista, joukkoruokailuun laadituista pääruokaresepteistä laaditun kyselytutkimuksen tuloksia affektiivista normeihin investointia analysoivan lähestymistavan avulla. Artikkeli tarkastelee moniaistillista, muistojen ja tottumusten vahvistamaa liharuokiin kiinnittymistä, kasvisruoan uusien merkitysten muotoutumispotentiaalia, myös ruokaan liittyvää nationalismia, kulttuurista omimista ja eksotisointia.
Taru Talvensuun artikkeli kehittelee jälkihumanistista hyvinvoinnin käsitettä ja sen mukaista menetelmää maastossa kävellen toteutettujen vapaamuotoisten keskustelujen kautta. Tutkimustulokset korostavat luonnonympäristössä tapahtuvien kohtaamisten ja koettujen affektien myönteisiä vaikutuksia toimintakykyyn ja hyvinvointiin.
Eva Heiskanen, Kaisa Matschoss, Senja Laakso, Jenny Rinkinen ja Eeva-Lotta Apajalahti tarjoavat monipuolisen ja informatiivisen katsauksen energiamurroksen tuottamiin jännitteisiin kansalaisten arjessa. Katsaus työ hyödyllisesti esiin energiamurroksen kipukohtia, jotka on aiheellista huomioida sekä jatkotutkimuksen tarpeena että energiamurrosta koskevassa päätöksenteossa.
Tässä numerossa epifyytti tekee paluun tekstilajina. Elena El Fountin, Ilari Leinon ja Noora Pyyryn yhteistyönä syntynyt opetusteksti tuo inspiroivasti esiin jalkautumisen sallimat mahdollisuudet esimerkiksi kaupungin kanssa oppimiseen.
Lisäksi tämä numero sisältää tuttuun tapaan joukon mielenkiintoisia väitöstilaisuuksien lektioita sekä kirja-arvioita.
