Resurssiperiferia elää metsistään? Kirjoittajakutsu Alue ja Ympäristö -lehden teemanumeroon 2/2022
Tämä on päivitetty kirjoittajakutsu vuoden 2022 teemanumeroon. Teemanumeron toimittavat Heikki Sirviö, Eija Meriläinen, Juho Luukkonen, Ville Kellokumpu ja Ari Lehtinen.
Resurssiperiferia elää metsistään? Tilallinen työnjako ja metsäpolitiikka urbanisoituvassa Suomessa
Metsäpolitiikka on noussut viime vuosina kiivaiden väittelyiden kohteeksi ilmastonmuutoksen, luontokadon, biotalouden ja metsäteollisuuden uudelleenjärjestelyiden myötä. Keskustelun kärjistymistä lietsovat todelliset ja tulkitut intressiristiriidat kaupungistuneen ytimen ja metsistä elävän periferian välillä. Asetelman yhteiskunnallisten edellytysten tunnistamiseksi ja politisoitumisen tapojen ymmärtämiseksi kirjoituskutsumme pyrkii yhdistämään metsäpolitiikan analyysin aluerakenteen muutoksen tutkimukseen.
Aluerakenteen muutoksen ja siihen kuuluvan kaupungistumisen kannalta tietotalous on merkittävä talouspoliittinen imaginaari. Poliittiset yhteisöt (valtiot, kaupungit) nojaavat tietotaloudellistumisen strategiaan turvatakseen tai vahvistaakseen asemiaan globaalissa talouskilpailussa. Tietotalouden voi sanoa kaapanneen kapitalismille oleellisen tulevaisuusodotusten horisontin tavalla, joka jättää varjoonsa paitsi kokonaan toisenlaiset (moninaiset) taloudet, myös varsin merkittäviä ja etabloituneita pääomia kuten metsäteollisuuden.
Tietotalouden rinnalla resurssitalouksilla ja niihin sitoutuneilla pääomilla on edelleen merkittävä rooli talouden kokonaisuudessa. Maantieteellisesti tämä merkitsee sitä, että monet alueet ja yhdyskunnat saavat elantonsa muista talouksista kuin varsinaisesta tietotaloudesta. Tietotaloudellistuminen ei viittaa vain tietyn taloudellisen toiminnan alan kehittymiseen vaan laajempaan talousimaginaariin, joka muuttaa muiden alojen toiminnan logiikkaa ja toimintaympäristöjä, niin myös resurssitalouden toiminnan ehtoja. Resurssitalouksien voi sanoa muuttuneen alttiimmiksi ja haavoittuvaisemmiksi sijoituspääomien liikkeille digitalisaation ja tietotaloudellistumisen myötä, mihin kuuluu myös metsien finansialisaatio yhtenä kiinteistöomaisuuden lajina. Pääomien kasautuminen monialaisille sijoitusyhtiöille portfolioinvestointien aikakautena on tehnyt metsistäkin sijoituskohteen vaikuttaen sekä metsäpolitiikan asetelmiin että aivan konkreettisesti myös metsien käyttöön ja metsänhoitoon.
Siinä missä suurimmat kaupunkiseudut kehittyvät voimakkaasti tieto- ja palvelutalouden imussa, näyttävät monet seutukaupungit ja haja-asutusalueet jäävän resurssitalouksien varaan. Näin sekä kokemukset metsästä että siihen kietoutuvat taloudelliset intressit eriytyvät toisistaan tavalla, joka ruokkii ymmärtämättömyyttä ja vastakkainasettelua sekä tuottaa metsäpuhetta, jossa edes luonnontieteellisistä tosiseikoista ei pystytä pääsemään yhteisymmärrykseen. Asetelmaan kytkeytyvät metsäteollisuuden intressit sekä usein niiden tueksi ryhmittyvät metsäsektorin rahavirroista riippuvaiset alueet ja toimijat. Kysymys kiinteistöomaisuudesta kytkeytyy sekin metsäteollisuuden pyrkimyksiin hallinnoida sille keskeistä luonnonvaraa, metsämaata ja sen omistusta. Toisin sanoen väestöään menettävillä alueilla kiinteistöarvot useimmissa tapauksissa laskevat, mutta metsämaan arvostus kasvaa samalla kun sen omistus keskittyy ja ammattimaistuu.
Tieteellisesti kirjoituskutsu suuntautuu epätasaisen kehityksen maantieteen tutkimukseen, jonka kautta päästään kiinni alueellisen muutoksen poliittiseen talouteen, tilalliseen työnjakoon, ja näissä prosesseissa muodostuviin taloudellispoliittisiin maisemiin. Oleellinen kysymys on tietotalouden prosesseihin kytkeytyvän kaupungistumisen suhde resurssitalouksiin. Keskitymme metsäpolitiikan intressien, osapuolten ja toimijoiden tunnistamiseen, ytimiä ja periferioita erilleen vetävään epätasaisen kehityksen dynamiikkaan, sekä pääomien sijoittamisen tai maantieteellisen kohdentumisen kautta uudelleen muotoutuvaan alueelliseen työnjakoon. Näissä prosesseissa muotoutuvat metsäpoliittisten kiistojen maisemat sekä konkreettisesti että vertauskuvallisesti. Samoin niissä määrittyvät eri alueiden, yhdyskuntien ja yhteisöjen elinmahdollisuudet ja luontosuhde.
Kohdennamme teemanumeron erityisesti neljään aihepiiriin:
1. Epätasaisen kehityksen maantiede ja resurssitalouksien muodostuminen teoreettisena kysymyksenä ja eri konteksteissa. Merkitseekö esimerkiksi monien paikkakuntien riippuvuussuhde metsäpääomaan Suomen tapauksessa voimistuvaa jakoa tietotalouden voimauttamiin ytimiin ja metsätalousriippuvaiseen resurssiperiferiaan?
2. Pääoman tilallinen kiinnitys. Minne sijoitetaan, miten metsätalouden arvoketjut hyödyttävät eri alueita ja kuka omistaa metsät konkreettisesti? Mitä metsien omistukselle on tapahtumassa finansialisoitumisen ja kiinteistöpääoman operaatioiden seurauksena?
3. Muuttuva tilallinen työnjako ja eri pääomafraktioiden suhteet omanlaistensa taloudellispoliittisten maisemien rakentajina. Suomen tapauksessa tilallisen työnjaon muutos kytkeytyy aluerakenteen muutokseen ja erilaisten yhdyskuntien mahdollisuuksiin ”löytää tiensä” näissä prosesseissa. Miten metsäpolitiikka ja sen vastakkainasettelut kytkeytyvät tilallisen työnjaon asetelmaan?
4. Metsäpolitiikan toimijuus ja erilaiset koalitiot. Kuka ”omistaa” metsäkysymykset ja minkälaisia liittolaisuuksia tai vastakkainasetteluja niiden ympärille rakentuu? Miten metsäpolitiikka jäsentyy tilallisesti esimerkiksi metsätalouskäytön ja suojelun ristiriitoina ja minkälaisia seurauksia tällä on aluekehitykselle sekä mahdollisuuksina että haittoina. Minkälaisina näissä kamppailuasetelmissa rakentuvat metsien tilat, tilanteet, tai tilaisuudet?
Käsikirjoitukset voivat olla esimerkiksi tapaustutkimuksia, kvantitatiivisia analyysejä tai käsitteellisiä tarkasteluja. Teoreettiset kontribuutiot ovat tervetulleita, eikä niiden ole välttämätöntä liittyä juuri suomalaiseen kontekstiin.
Toivomme yhteydenottoja ja kirjoitustarjouksia 2.5.2022 mennessä. Alue ja Ympäristö -lehden kirjoittajaohjeita noudattavat vertaisarvioitavat artikkelikäsikirjoitukset (5000–7000 sanaa) ja vertaisarvioitavat katsaukset (korkeintaan 2500 sanaa) tulee lähettää lehdelle 31.8.2022 mennessä. Lehteen voi lähettää myös muita keskustelun avauksia tai kirja-arvioita (korkeintaan 1000 sanaa) 30.9.2022 mennessä.
Kaikki tekstit lähetetään lehden verkkosivujen kautta osoitteessa https://aluejaymparisto.journal.fi/about/submissions. Huomioithan ohjeistuksen lähdeviittauskäytäntöön, joka löytyy lehden verkkosivujen kirjoittajaohjeista.
Toimittajien yhteystiedot:
Heikki Sirviö, heikki.sirviö@helsinki.fi
Eija Meriläinen, eija.merilainen@fastmail.com
Juho Luukkonen, juho.luukkonen@helsinki.fi
Ville Kellokumpu, ville.kellokumpu@oulu.fi
Ari Lehtinen, ari.lehtinen@uef.fi
