What does climate-proof future city look like?

Abstract

Kunnilla ja kaupungeilla on merkittävä rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä ja siihen sopeutumisessa. Etenkin suomalaisessa ja pohjoismaisessa kontekstissa kuntien päätäntävallassa on monenlaisia ilmastopäästöihin ja ylipäänsä kestävyystavoitteiden saavuttamiseen vaikuttavia asioita (Terämä ym. 2019). Monet näistä liittyvät kaavoitukseen ja sen kerrannais- ja heijastusvaikutuksiin.

Kunnat ja kaupungit ottavatkin ilmastotavoitteet tosissaan. Monella paikkakunnalla on asetettu kansallisia ilmastotavoitteita kunnianhimoisempia tavoitteita (Karhinen ym. 2021). Päästötavoite on näennäisen yksinkertainen määritellä: valitaan vuosi ja päästöjen leikkaustavoite. Kuntatasoisten päästöjen seuraamiseenkin on melko hyviä mittareita ja työkaluja (Lounasheimo ym. 2020). Mittaristot kertovat kuitenkin vain menneestä ja nykyisyydestä. Paljon vaikeampaa on arvioida millaiset polut näihin tulevaisuuden tavoitteisiin johtavat ja mitä muita vaikutuksia matkan varrelle mahtuu. Mitä voisi siis käytännössä tarkoittaa ilmastokestävä tulevaisuuden kaupunki? Onko ilmastokestävä kaupunki tiivis vai hajautetumpi ja miten tämä tiiviys määritellään? Miten kaupungin toiminnot ovat järjestyneet? Entä haluavatko ihmiset asua tällaisissa kaupungeissa ja millaista hyvinvointia se tuottaa? Millaisia luontovaikutuksia esimerkiksi erilaisilla yhdyskuntarakenteilla on?

Kuten huomaamme, kysymys jäsentyy moneen suuntaan ja kokonaiskestävyyden kannalta ratkaisujen osaoptimoinnilla ei päästä kovin pitkälle. Saadaksemme näkemyksiä joihinkin näistä kysymyksistä, päätimme käydä ryhmäkeskustelukierroksen aiheen parissa työskentelevien Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) asiantuntijoiden parissa. Katsauksessa painottuvat keskusteluun osallistuneiden taustan myötä erityisesti ympäristökestävyys, mutta pyrkimyksenä oli tarkastella kestävyyttä kokonaisvaltaisesti. Katsauksen yhtenä pontimena on ollut myös erilaisten sidosryhmien kanssa käydyt keskustelut, joissa usein kaivataan jonkinlaista kokonaisnäkemystä yhdyskuntasuunnittelun ilmastokestävyyteen.

Pääasiassa sähköpostitse käytyihin keskusteluihin ja näkemysten yhteiskehittämiseen osallistui kevään 2021 aikana 16 SYKEn asiantuntijaa viidestä eri keskuksesta tai ohjelmasta. Tässä katsauksessa esitetty näkemys tulevaisuuden ilmastokestävästä kaupungista perustuu siis sekä tutkittuun tietoon että SYKEn asiantuntijoiden pitkäaikaiseen yhteistyöhön erilaisten kaupunkitoimijoiden kanssa. Katsaus pyrkii olemaan myös tietoisesti jossain määrin normatiivinen. Se hahmottelee joitain suuntaviivoja siihen, millainen tulevaisuuden ilmastokestävä kaupunki voisi olla ja miten siihen päästäisiin. Erityistä huomiota katsauksessa kiinnitetään kaupunkirakenteen tiiviyteen ja siihen liittyviin vaikutuksiin.