Ympäristönsuojelulaki vuotaa: turvekiista tunnustuskamppailuna

Sakari  Möttönen; Miikka Salo; Tapio Litmanen; Esa Konttinen

doi:10.30663/ay.115243

Kirjoittajat

Sakari Möttönen Jyväskylän yliopisto
Miikka Salo Resurssiviisausyhteisö JYU.Wisdom, Jyväskylän yliopisto https://orcid.org/0000-0002-6779-1121
Tapio Litmanen Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Jyväskylän yliopisto
Esa Konttinen Jyväskylän yliopisto

DOI:

https://doi.org/10.30663/ay.115243

Avainsanat:

ympäristönsuojelulaki, ympäristökonflikti, ympäristöoikeudenmukaisuus, turvekiista, deliberatiivinen demokratia

Abstrakti

Tutkimme Keski-Suomessa pitkään jatkunutta turvekiistaa selvittämällä kyselyllä ja haastatteluilla kansalaisten käsityksiä turvetuotannosta ja sen vesistövaikutuksista. Tutkimuksemme osoittaa, että poliittis-hallinnollinen järjestelmä ei ole kyennyt täyttämään ympäristönsuojelulain tavoitetta turvata kansalaisille terveellinen ja viihtyisä ympäristö ja parantaa kansalaisten mahdollisuuksia vaikuttaa ympäristöä koskevaan päätöksentekoon. Lailla ei ole edellytyksiä säännellä kaikkia niitä luontoa hyödyntäviä toimintoja, joiden kansalaiset kokevat saastuttavan vesiympäristöään. Tämä puute näkyy esimerkiksi turpeennoston kaltaisissa toiminnoissa, jotka aiheuttavat vesistöjen hajakuormitusta eri paikoista ja eri tavoin. Maaseudun asukkaat pitävät epäoikeudenmukaisena sitä, että heidän vesiympäristöään saastutetaan, jotta kaupunkeihin saadaan halpaa lämpöenergiaa. Epäoikeudenmukaisuuden tunne johtuu seuraavista tekijöistä: (1) Viranomaiset perustavat vesien tilan arvioinnin tieteelliseen ja tekniseen tietoon ja sulkevat pois ristiriitaiset tiedot ja kansalaisten kokemukset. (2) Vesien pilaantumisesta kärsiviä ihmisiä ei tunnusteta turpeenottoa koskevan sääntelykehyksen osallistujiksi. (3) Kansalaisiin vaikuttaa viranomaisten ja poliitikkojen välinpitämättömyys vesien tilasta kärsivien ihmisten huolia kohtaan. (4) Ihmisten välittömään ympäristöön liitettyjä kulttuurisia ja sosiaalisia arvoja ei pidetä merkityksellisinä turpeenottoa koskevassa sääntelykehyksessä. Turvekiistan analyysi paljastaa tarpeen parantaa deliberatiivisen demokratian toimintaa ympäristöhallinnossa.

Lähdeviitteet

Alanko, J. (2021) Järviin haudattu totuus. Kertomus siitä kuinka valtio on vuosikymmenet vaiennut aiheut-

tamastaan hävityksestä Suomen vesistöissä. BePop Kustannus, Pirkkala.

Albrecht, E. & Ratamäki, O. (2016) Effective arguments for ecosystem services in biodiversity conservation – A case study on Finnish peatland conservation. Ecosystem services 22 41–50. https://doi.org/10.1016/j.ecoser.2016.09.003

Allen, B. (2020) Making effective participatory environmental health science through collaborative data analysis. Teoksessa Davies, T. & Mah, A. (toim.) Toxic truths: Environmental justice and citizen science in a post-truth age 59–67. Manchester University Press, UK. https://doi.org/10.7765/9781526137005.00012

Bell, D. & Carrick, J. (2018) Procedural environmental justice. Teoksessa Holifield, R., Chakraborty, J. & Walker, G. (toim.) The Routledge Handbook of Environmental Justice 101–112. Routledge, Lontoo. https://doi.org/10.4324/9781315678986

Boullier, H. & Henry, E. (2022) Toxic Ignorance. How Regulatory Procedures and Industrial Knowledge Jeopardise the Risk Assessment of Chemicals. Science as Culture 31(4) 480–503. https://doi.org/10.1080/09505431.2022.2062319

Bullard, R. (1993) Confronting Environmental Racism: Voices from the Grassroots. South End Press, Boston.

Centemeri, L. (2014) Reframing problems of incommensurability in environmental conflicts through pragmatic sociology: From value pluralism to the plurality of modes of engagement with the environment. Environmental Values 24(3) 299–320. https://doi.org/10.3197/096327114X13947900181158

Chilvers, J. (2008) Deliberating competence: Theoretical and practical perspectives on effective participatory appraisal practice. Science, Technology, & Human Values 33(3) 421–451. https://doi.org/10.1177/01622439073075941

Davies, T. & Mah, A. (2020) Introduction: Tackling environmental injustice in a post-truth age. Teoksessa Davies, T. & Mah A 2020 (toim.) Toxic truths: Environmental justice and citizen science in a post-truth age 1–26. Manchester University Press, UK. <https://www.manchesteropenhive.com/downloadpdf/9781526137005/9781526137005.00008.xml>.

Doagu, S. (2017) Pääministeri Juha Sipilä vieraili lauantaina Jyväskylässä. Keskisuomalainen 25.7.2017. <https://www.ksml.fi/paikalliset/2853030>. 23.2.2022.

Estlander, S. & Horppila, J. (2020) HUMI etsii vesistöjen humuskuormituksen mittareita. Suomen ympäristökeskuksen uutinen 2.4.2020. <https://www.syke.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Uutiskirjeet/Vesistokunnostusverkosto/HUMI_etsii_vesistojen_humuskuormituksen_(56447)>. 23.2.2022.

GTK (2020) Uutta tietoa järviemme pohjista: miten turvetuotanto vaikuttaa alapuolisten vesistöjen pohjakerrostumiin. Geologian tutkimuskeskuksen uutinen 20.8.2020. <https://www.gtk.fi/ajankohtaista/uutta-tietoa-jarviemme-pohjista-miten-turvetuotanto-vaikuttaa-alapuolisten-vesistojen-pohjakerrostumiin>. 23.2.2022.

Halonen, L. (2016) Metsäojitukset ja vesiensuojelusääntely: sääntelyteoreettinen tutkimus vesiensuojelusääntelyn toimivuudesta. Publications of the University of Eastern Finland. Dissertations in Social Sciences and Business Studies 119. Itä-Suomen yliopisto. <http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-61-2117-8>.

Hanhilahti, V. (2016) Turpeeseen sidotut. Suomalaisen turvepolitiikan etujärjestövaikuttaminen ja vallan etupiirit. Pro gradu. Johtamiskorkeakoulu, Tampereen yliopisto. <https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201612222906>.

Healy, N. & Barry, J. (2017) Politicizing energy justice and energy system transitions: Fossil fuel investment and a ”just transition”. Energy Policy 108 451–459. https://doi.org/10.1016/j.enpol.2017.06.014

Heffron, R.J. & McCauley, D. (2018) What is the ’just transition’? Geoforum 88 74–77. <https://doi.org/10.1016/j.geoforum.2017.11.016.>

Heiskanen, E., Matschoss, K., Laakso, S., Rinkinen, J. & Apajalahti, E-L. (2021) Energiamurroksen jännitteet kansalaisten arjessa. Alue ja Ympäristö 50(1) 124–138. https://doi.org/10.30663/ay.102992

Hess, D.J. (2018) Energy democracy and social movements: A multi-coalition perspective on the politics of sustainability transitions. Energy Research & Social Science 40 177–189. https://doi.org/10.1016/j.erss.2018.01.003

Hirvonen, O. (2020) Johdanto – Tunnustuksen filosofia ja politiikka. Teoksessa Hirvonen O. (toim.) Tunnustuksen filosofia ja politiikka. Hegelistä nykyaikaan 9–24. Suomen kirjallisuuden seura (SKS), Helsinki.

Honneth, A. (2001) Recognition or Redistribution? – Changing Perspectives on the Moral Order of Society. Theory, Culture & Society 18(2–3) 43–55. https://doi.org/10.1177/02632760122051779

Huttunen, R. (2016) Nancy Fraserin ja Axel Honnethin välinen kiista tunnustuksesta ja sukupuolten eriarvoisuudesta. Teoksessa Rolin, K., Moisio, O-P., Reuter, M. & Tuominen, M. (toim.) Sukupuoli ja filosofia 191–202. SoPhi 131. University of Jyväskylä, Jyväskylä.

Jankkari, J. (2012) Arjen ja byrokratian rajapinnalla: Tapaustutkimus kansalaisten kuulemismenettelyn vakiintumisen haasteista ja mahdollisuuksista vesienhoidon suunnittelussa Varsinais- ja Keski-Suomessa. Pro gradu. Johtamiskorkeakoulu, Tampereen yliopisto. <https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22917>.

Jenkins, K., Sovacool, B.K. & McCauley, D. (2018) Humanizing sociotechnical transitions through energy justice: An ethical framework for global transformative change. Energy Policy 117 66–74. https://doi.org/10.1016/j.enpol.2018.02.036

Järvelä, M., Kortetmäki, T., Huttunen, S., Turunen, A. & Tossavainen, S. (2020) Ilmastotoimien sosiaalinen hyväksyttävyys. Suomen ilmastopaneeli. Raportteja 2020/1. <https://www.ilmastopaneeli.fi/wp-content/uploads/2020/01/Ilmastopaneeli_sosiaalinen_hyv%C3%A4ksytt%C3%A4vyys_FINAL.pdf>.

Kaswan, A. (2013) Environmental Justice and Environmental Law. Fordham Environmental Law Review 24 149–179. <https://ir.lawnet.fordham.edu/elr/vol24>.

Kaufman, F. (1990) Zukunft der Familie. Stabilität und Wendel der familialen Lebensformen sovie ihre gesellschaflichen und politischen Bedingungen. Perspektiven und Orientierungen 10. Universität Bielefeld. Beck, München. <https://pub.uni-bielefeld.de/record/2486356>.

Kauppila, J. (2016) Vesienhoitosuunnitelman oikeudellisen vaikuttavuuden rakentuminen. Dissertations in Social Sciences and Business Studies No 138. Itä-Suomen yliopisto, Kuopio. <http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-61-2309-7>.

Keski-Suomen liitto (2012) 3. vaihemaakuntakaava: Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima. Keski-Suomen liitto, Jyväskylä.

Keski-Suomen liitto (2015) Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaava. Kaavaselostus. Keski-Suomen liitto, Jyväskylä.<https://keskisuomi.fi/wp-content/uploads/sites/3/2020/09/25330-3vmk_kaavaselostus.pdf>.

Keski-Suomen liitto (2018) Keski-Suomen maakuntaohjelman toimenpidesuunnitelma 2019–2020. Keski-Suomen liitto, Jyväskylä. <https://keskisuomi.fi/wp-content/uploads/sites/3/2020/08/25746-A46.pdf>.

KHO (2015) Kalmunevan turvetuotantoalueen hallintopakkoasia. Korkein hallinto-oikeus. Muu päätös 2586/2015.

Konttinen, E. (1994) Päijänne puhtaaksi ─ reittivedet raikkaammiksi. Jyväskylän yliopiston sosiologian laitoksen julkaisuja 57. Jyväskylän yliopistopaino, Jyväskylä.

Konttinen, E., Salo, M. & Möttönen, S. (2018) Turvetuotannon sosiaalisen toimiluvan menetys Saarijärven reitillä. Alue ja Ympäristö 47(1) 62–78. https://doi.org/10.30663/ay.60607

Koppinen, J. & Niemi, O. (2017) Reittivesien tila on vakava. Reittivedet.fi 20.7.2017. Pelastetaan reittivedet ry. <https://reittivedet.fi/yleinen/reittivesien-tilanne-on-vakava/>. 22.12.2022

Koskinen, H.J. (2020) Tunnustusteorian uusimmat suuntaukset. Teoksessa Hirvonen, O. (toim.) Tunnustuksen filosofia ja politiikka. Hegelistä nykyaikaan 153–170. Suomen kirjallisuuden seura (SKS), Helsinki.

Kurri, A-K. (2011) Humuksen karakterisointi ja analytiikka. Pro gradu. Kemian laitos, Jyväskylän yliopisto.

Kyllönen, S. (2006) Ympäristöongelmat ja demokraattinen legitimiteetti. Oikeus 35(4) 595–610.

Laitinen, K. (2012) Humus. Teoksessa Niemi, O. (toim.) Tämänkö olemme menettämässä? Pelastetaan reittivedet ry, Jyväskylä. <https://reittivedet.fi/wp-content/uploads/2013/05/Raportti_ONiemi.pdf>.

Lilleberg, T. (2015) Turvekiistan anatomia: Sukellus Suomen julkiseen turvekeskusteluun. Pro gradu. Ympäristötieteiden laitos, Helsingin yliopisto. <http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2015060910082>.

Luhmann, N. (2004) Ekologinen kommunikaatio. Suomentaneet Seppo Raiski ja Sam Krause. Gaudeamus, Helsinki.

Martikainen, A. (2016) Turvetuotannon sosiaalinen toimilupa ansaitaan teoilla. Helsingin Sanomat, Mielipide 21.8.2016. <https://www.hs.fi/mielipide/art-2000002916950.html>. 23.2.2022.

Martinez-Alier, J. (2019) Environmental justice. Teoksessa Kothari, A., Salleh, A., Escobar, A., Demaria, F. & Acosta, A. (toim.) Pluriverse: A Post-Development Dictionary 182–185. Authors Upfront & Tulika, New Delhi.

McCauley, D. & Heffron, R. (2018) Just transition: Integrating climate, energy and environmental justice. Energy Policy 119 1–7. https://doi.org/10.1016/j.enpol.2018.04.014

Möttönen, S., Konttinen, E. & Salo, M. (2016) Ei vettä rantaa rakkaampaa – Asukkaiden arvioita Saarijärven reitin tilasta ja muutoksista. Sarja B 203. Keski-Suomen liitto, Jyväskylä. <https://keskisuomi.fi/wp-content/uploads/2020/09/25320-B203.pdf>.

Möttönen, S., Konttinen, E. & Salo, M. (2020) Keskisuomalainen turveprotesti. Pelastetaan reittivedet -yhdistyksen tarina. Yfi julkaisuja – Yfi publications 8. Jyväskylän yliopisto, Jyväskylä. <http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8311-6>

Möttönen, S. & Niemi, O. (toim.) (2020) Järvipäivät 2019. Järvet, joet ja suot – elämäniloa, terveyttä, virkistystä ja elinvoimaa. Pelastetaan reittivedet ry, Jyväskylä. <https://reittivedet.fi/wp-content/uploads/2020/04/12875-PELA-J%C3%A4rvip%C3%A4iv%C3%A4t-julkaisu_WEB.pdf>.

Nikkilä, A. (2013) Turvetuotannon ympäristölupien hylkäämisen perusteet – Analyysi ajankohtaisesta ympäristölupakäytännöstä. Pro gradu. Oikeustieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto. <http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201508063007>

Palttala, O. (2020) Kivin Goljatin kengässä: kiistelyn politiikka, kehystäminen ja vasta-asiantuntijuus Keuruun Kalmunevan turvekiistassa. Pro gradu. Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Jyväskylän yliopisto. <https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/73484>.

Pellow, D. (2018) What is critical environmental justice? Polity Press, Cambridge, UK; Malden, MA, USA.

Pettersson, S., Hallikainen, V., Naskali, A., Rovanperä, S. & Tuulentie, S. (2017) Ympäristökonfliktit Suomessa: Mistä on kiistelty ja miksi? Terra 129(2) 87–107. <https://urn.fi/URN:NBN:fi:ELE-1819741>.

Peuhkuri, T. (2000) Tiedon rooli ympäristökonfliktissa. Keskustelu Saaristomeren rehevöitymisestä ja kalastuksesta. Sosiologia 1/2000 31–62. <https://urn.fi/URN:NBN:fi:ELE-690965>.

Pölönen, I., Tahvanainen, T., Kauppila J. & Meriläinen H-K. (2017) Haitankärsijät turvetuotannon vesistövaikutusten valvojina − Linnunsuon tapaus. Ympäristöjuridiikka 1/2017 8–41. <https://www.edilex.fi/ymparistojuridiikka/17732>.

Riipinen, P. (2018) Halukkuus osallistua vesienhoitoon Saarijärven vesireitin alueella. Kyselytutkimus Saarijärven vesireitin asukkaille. Maaseutuelinkeinojen tutkinto-ohjelman opinnäytetyö. Jyväskylän Ammattikorkeakoulu. <https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/261799/Riipinen_Pekka.pdf?sequence=2&isAllowed=y>.

Rittel, H. & Webber, M. (1973) Dilemmas in General Theory of Planning. Policy Sciences 4(2) 155–169. https://doi.org/10.1007/BF01405730

Roberts, N. (2000) Wicked Problems and Networks Approaches to Resolution. International Public Management Review 1(1) 1–19. <http://www.economy4humanity.org/commons/library/175-349-1-SM.pdf>.

Ruuskanen, E. (2010). Suosta voimaa ja lämpöä: Turve Suomen energiapolitiikassa 1940–2010. Vapo Oy, Jyväskylä.

Salmi, M. (2008) Rakenteellinen välinpitämättömyys riski lasten tulevaisuudelle. Futura 4/2008 37–47. <https://urn.fi/URN:NBN:fi:ELE-1448374>.

Salminen, T. (2016) Turvetta ei voi osoittaa syylliseksi. Helsingin Sanomat, Mielipide 21.8.2016. <https://www.hs.fi/mielipide/art-2000002916949.html>. 23.2.2022.

Sarkkola, S. & Nieminen, M. (2014) Vesistöjen orgaanisen aineksen lisääntymisen syitä. Vesitalous 6/2014 5–9. <https://vesitalous.fi/wp-content/uploads/2014/12/Vesitalous_1406_netti.pdf>.

Schlosberg, D. (2004) Reconceiving Environmental Justice: Global Movements and Political Theories. Environmental Politics 13(3) 517–540. https://doi.org/10.1080/0964401042000229025

Schlosberg D. (2007) Defining Environmental Justice: Theories, Movements, and Nature. Oxford University Press, New York. https://doi.org/10.1093/acprof:oso/9780199286294.001.0001

Schlosberg, D. (2013) Theorising environmental justice: the expanding sphere of a discourse. Environmental Politics 22(1) 37–55. https://doi.org/10.1080/09644016.2013.755387

Syrjämäki, E. (2013) Mikä on oikeaa tietoa? Turvetuotannon diskurssit paikallisen tiedon näkökulmasta Saarijärven reitillä. Pro gradu. Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Jyväskylän yliopisto. <http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201311282680>.

Tupala, A-K. (2014) Sosiaalisten vaikutusten arvioinnin tehostaminen maakuntakaavoituksessa. Pro gradu. Bio- ja ympäristötieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto. <http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201404011447>.

Vaasan HAO (2021) Valitukset ympäristösuojelulain mukaisessa hallintopakkoasiassa ja asiaa koskevasta käsittelymaksusta. Päätösnumero 21/0049/1.

Varjopuro, R. (1997) Ei anneta kalastaa silloin kun on kalastuksen aika. Lohen ammattikalastajien näkemyksiä kalastuksen säätelystä ja sen vaikutuksesta kalastusammattiin. Kala- ja riistaraportteja nro 97. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Pori.

Vartiainen, P., Ollila, S., Raisio, H. & Lindell, J. (2013) Johtajana kaaoksen reunalla. Kuinka selviytyä pirullisista ongelmista. Gaudeamus, Helsinki.

Vetoomus Saarijärven reittivesistön puolesta (2009) Luovutettu ympäristöministeri Paula Lehtomäelle 25.3.2009. <https://web.sll.fi/keski-suomi/saarijarvi/reitti/vetoomus>.

Vuori, K-M. & Korjonen-Kuusipuro, K. (2018) Kolme kertomusta järviemme tilasta. Vesistömuutokset kansalaisten, limnologisten mittausten ja ympäristöhallinnon näkökulmasta. Alue ja Ympäristö 47(1) 50–61. https://doi.org/10.30663/ay.65784

Väyrynen, T., Aaltonen, R., Haavikko, H., Juntunen, M., Kalliokoski, K., Niskala, A-L. & Tukiainen, O. (2008) Turvetuotannon ympäristönsuojeluopas. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus. Edita Prima Oy, Helsinki. <https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/38820/turveopas_02062008_verkko.pdf?sequence=1>.

Warsta, M., Paavola, I.L., Pusa, E.M. & Ekroos, A. (2010) Turvetuotannon ympäristöluvista ja lupajärjestelmän kehittämisestä. Oikeustieteellinen tiedekunta, Ympäristö- ja Energiaoikeus, Helsingin yliopisto.

Willamo, R. (2005) Kokonaisvaltainen lähestymistapa ympäristönsuojelutieteessä. Sisällön moniulotteisuus ympäristönsuojelijan haasteena. Ympäristönsuojelutieteen väitöskirja. Environmentalica Fennica 23. Helsingin yliopisto. <http://urn.fi/URN:ISBN:952-10-2527-1>.

Ylönen, M. (2011) Saastumisen kontrollin ideologia. Vesien saastumisen ja vesirikosten kontrolli Suomessa vuosina 1960–2000. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research 424. Jyväskylän yliopisto. <http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-4542-8>.

Ympäristönsuojelulaki (2014/527) <https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20140527>. 22.12.2022.

Ympäristö.fi (2019) Pintavesien ekologinen tila – Keski-Suomi. <https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesi/Pintavesien_ekologinen_tila__KeskiSuomi(27080)>. 22.12.2022.

Ympäristö.fi (2020) Pintavesien luokittelun periaatteet. <https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesi/Pintavesien_tila/Pintavesien_luokittelu/Pintavesien_luokittelun_periaatteet(17584)>. 23.2.2022.