Katastrofitutkimuksen käsitteistöä suomeksi ja Suomessa: kimmoisasti vaaroja kohti?
DOI:
https://doi.org/10.30663/ay.95614Avainsanat:
katastrofitutkimus, vaarat, resilienssi, hallinnointiAbstrakti
Katastrofitutkimus (disaster studies) pureutuu vaaroihin, katastrofeihin ja kriiseihin. Tutkimusalue ei ole vakiintunut yhteiskuntatieteiden osaksi Suomessa, mutta sillä on annettavaa erityisesti luonnonilmiöihin kietoutuneita katastrofeja tutkittaessa. Tämä katsausartikkeli tarkastelee, millaista suomenkielistä käsitteistöä katastrofeja tutkittaessa käytetään tai voitaisiin käyttää. Käsitteistön tarkastelu on tärkeää useasta syystä: (1) katastrofit ovat ajankohtaisia kansainvälisesti ja Suomessa, (2) aiempi kotimainen käsitteistö on osin ongelmallista luonnonilmiöihin liittyvien vaarojen yhteydessä, ja (3) käsitteistön selkeys auttaisi yhteistyötä katastrofikontekstissa, jossa aihepiirin politiikka ja tutkimus ovat kytkeytyneet toisiinsa. Artikkelissa käymme läpi avainkäsitteitä kolmelta kantilta. Ensiksi ammennamme käsitteitä kansainvälisestä katastrofitutkimuksesta. Toiseksi käymme läpi Suomen katastrofiriskien hallinnoinnin politiikkaa ja sen sanastoa. Kolmanneksi tarkastelemme suomalaista riskejä ja poikkeusoloja koskevaa tutkimusta. Keskustelussa tutkimusalueen avainkäsitteet hahmottuvat ja kirkastuvat. Haastamme esimerkiksi ”luonnononnettomuuden” käytön käsitteenä katastrofeista puhuttaessa, sekä pohdimme, kannattaako puhua ”resilienssistä” vai kantaisiko kimmoisuus oleelliset merkitykset paremmin. Vaikka painotammekin tiettyjä käsitteiden tulkintoja, emme pyri lyömään lukkoon yksittäisiä määritelmiä, sillä käsitteiden monisyisyys kuuluu tutkimukseen.
Lähdeviitteet
tuntia -kampanja (2019) Varautuminen kotona: Ohjeita häiriötilanteiden varalle. <https://72tuntia.fi/wp-content/uploads/2019/10/Varautuminen-kotona-esite.pdf>. 22.4.2020.
Abbott, O. (2016) Posthumanist perspectives and the Chernobyl disaster: Dances of agency, temporal emergence, and disaster risk management. International Journal of Mass Emergencies and Disasters 34(2) 231–249.
Ahponen, P. (ed.) (1997) Riskikirja. Uhat, mahdollisuudet ja asiantuntijuus epävarmuuden yhteiskunnassa. SoPhi, Jyväskylä.
Alexander, D. E. (2013) Resilience and Disaster Risk Reduction: An Etymological Journey. Natural Hazards and Earth System Sciences 13 2707–16. https://doi.org/10.5194/nhess-13-2707-2013
Bankoff, G. (2003) Vulnerability as a measure of change in society. International Journal of Mass Emergencies and Disasters 21(2) 5–30.
Bassett, T.J., & Fogelman, C. (2013) Déjà vu or something new? The adaptation concept in the climate change literature. Geoforum 48 42–53. https://doi.org/10.1016/j.geoforum.2013.04.010
Beck, U. (1990) Riskiyhteiskunnan vastamyrkyt: organisoitu vastuuttomuus. Käännös Heikki Lempa. Vastapaino, Tampere.
Beck, U., Giddens, A., & Lash, S. (1995) Nykyajan jäljillä: refleksiivinen modernisaatio. Käännös Leevi Lehto. Vastapaino, Tampere.
Boin, A. (2005) From crisis to disaster: towards an integrative perspective. In Perry, R. & Quarantelli, E. (eds.) What is a Disaster? New Answers to Old Questions, 153–172. Xlibris Corporation, Philadelphia.
Chandler, D. (2016) Resilience: The societalization of security. In Chandler, D. & Reid, J. (eds.) The Neoliberal Subject: Resilience, Adaptation and Vulnerability, 27–50. Rowman & Littlefield, Lanham.
Chandler, D. (2019) Resilience and the end(s) of the politics of adaptation. Resilience 7(3) 304–313. https://doi.org/10.1080/21693293.2019.1605660
Centeno, M.A., Nag, M., Patterson, T.S., Shaver, A., & Windawi, A.J. (2015) The emergence of global systemic risk. Annual Review of Sociology 41(1) 65–85. https://doi.org/10.1146/annurev-soc-073014-112317
Chmutina, K., & Von Meding, J. (2019). A Dilemma of Language: “Natural Disasters” in Academic Literature. International Journal of Disaster Risk Science 10(3) 283-292. https://doi.org/10.1007/s13753-019-00232-2
CRED (Centre for Research on the Epidemiology of Disasters) & UNISDR (United Nations International Strategy for Disaster Risk Reduction) (2019) 2018 Review of Disaster Events. CRED & UNISDR, Geneve.
Crichton, D. (1999) The risk triangle. Natural disaster management 102 103.
Cutter, S.L., Boruff, B.J. & Shirley, W.L. (2003) Social vulnerability to environmental hazards. Social Science Quarterly 84 242–261. https://doi.org/10.1111/1540-6237.8402002
Douglas, M. (2000) Puhtaus ja vaara: ritualistisen rajanvedon analyysi. Käännös Virpi Blom ja Kaarina Hazard. Vastapaino, Tampere.
Douglas, M. & Wildavsky, A. (1983) Risk and Culture: an Essay on the Selection of Technological and Environmental Dangers. University of California Press, Berkeley.
Eräsaari, R. (1997) Mitä riskin käsitteellä organisoidaan. In Ahponen, P. (ed.) Riskikirja. Uhat, mahdollisuudet ja asiantuntijuus epävarmuuden yhteiskunnassa, 67–90. SoPhi, Jyväskylä.
Eskelinen, K. & Nikkanen, M. (2020) Vapaaehtoisten ja viranomaisten yhteistyö -tutkimuksen loppuraportti. SPEK tutkii 21. <https://issuu.com/spek_ry/docs/spek_tutkii_21_8c6c5420624c82>
Forino, G., Bonati, S. & Calandra, L.M. (eds.). (2018) Governance of Risk, Hazards and Disasters: Trends in Theory and Practice. Routledge, New York.
Forsberg, H. (2020) Famines in Mnemohistory and National Narratives in Finland and Ireland, c. 1850-1970. Valtiotieteellisen tiedekunnan julkaisuja - Publications of the Faculty of Social Sciences 131/2020. Helsingin yliopiston paino, Helsinki. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-3417-2
Forsberg, T., Pursiainen, C., Lintonen, R., & Visuri, P. (2003) Suomi ja kriisit. Vaaran vuosista terrori-iskuihin. Gaudeamus, Helsinki.
Forsberg, T., & Pursiainen, C. (2006) Crisis Decision-Making in Finland: Cognition, Institutions and Rationality. Cooperation and Conflict 41(3) 235–260. https://doi.org/10.1177%2F0010836706066558
Forssén, K., & Seppälä, U. (2011) Eriarvoisuus lisääntyy. Janus 19(4) 305–306.
Gaillard, J.C. (2019) Disaster studies inside out. Disasters 43(S1) S7–S17. https://doi.org/10.1111/disa.12323
Grove, K. (2014) Agency, Affect, and the Immunological Politics of Disaster Resilience. Environment and Planning D: Society and Space 32(2) 240–256. https://doi.org/10.1068/d4813
Hakala, S. (2011) Kriisien maailma – analyyttinen katsaus kriisitutkimukseen. Media & Viestintä 34(2). https://journal.fi/mediaviestinta/article/view/62910
Hellenberg. T., Talvitie, H., Visuri, P., Volanen, R. (2011) Myrskyn silmässä - Suomi ja uudet kriisit. Docendo, Jyväskylä.
Hickel, J. (2017) The Divide: A Brief Guide to Global Inequality and its Solutions. Windmill books, Lontoo.
Huhtala, H., Hakala, S., Laakso, A., & Falk, A. (2005) Tiedonkulku ja viestintä Aasian hyökyaaltokatastrofissa. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja, Helsinki.
Hukkinen, J. (2003) Sustainability indicators for anticipating the fickleness of human-environmental interaction. Clean Technologies and Environmental Policy 5(3–4) 200–208.
Hukkinen, J. (2012) Fit in the body: Matching embodied cognition with social-ecological systems. Ecology and Society 17(4). http://dx.doi.org/10.5751/ES-05241-170430
Hukkinen, J. (2020) When mitigation is adaptation. 19.3.2020 <https://wiseproject.fi/en/when-mitigation-is-adaptation> 4.5.2020.
Hänninen, H. (2007) Negotiated risks: the Estonia accident and the stream of bow visor failures in the Baltic ferry traffic. Helsinki School of Economics, Helsinki.
Hyvönen, A.-E., Juntunen, T., Mikkola, H., Käpylä, J., Gustafsberg, H., Nyman, M., Rättilä, T., Virta, S. & Liljeroos, J. (2019) Kokonaisresilienssi ja turvallisuus: tasot, prosessit ja arviointi. raportti. Valtioneuvoston kanslia, Helsinki. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-647-8
IPCC (2012) Summary for Policymakers. In Field, C.B., Barros, V., Stocker, T.F., Qin, D., Dokken, D.J., Ebi, K.L., Mastrandrea, M.D., Mach, K.J., Plattner, G.-K., Allen, S.K., Tignor, M. & Midgley, P.M. (eds.) Managing the Risks of Extreme Events and Disasters to Advance Climate Change Adaptation. A Special Report of Working Groups I and II of the Intergovernmental Panel on Climate Change, 1–19. Cambridge University Press, Cambridge.
Joakim, E.P., Mortsch, L., & Oulahen, G. (2015) Using vulnerability and resilience concepts to advance climate change adaptation. Environmental Hazards 14(2) 137–155. https://doi.org/10.1080/17477891.2014.1003777
Jokinen, P., Kamppinen, M., Karlsson, H., & Raivola, P. (1995) Riskit yhteiskunnassa: maallikot ja asiantuntijat päätösten tekijöinä. Gaudeamus, Helsinki.
Juntunen, T., & Hyvönen, A. E. (2020) Koronakriisi, informaatio ja resilienssipolitiikka. Kosmopolis 50(2) 72–92.
Kaarkoski, M., & Kopra, S. (2020). Pääkirjoitus: Ilmasto kuumenee – muuttuuko turvallisuuspolitiikka? Kosmopolis 50(3).
Kauhanen, A., Riihelä, M., & Tuomala, M. (2020) Köyhyys ja köyhyyden pitkittyminen Suomessa. Kansantaloudellinen aikakauskirja 116(1) 6–29. https://www.doria.fi/handle/10024/176826
Kelman, I. (2018) Lost for words amongst disaster risk science vocabulary? International Journal of Disaster Risk Science 9(3) 281–291. https://doi.org/10.1007/s13753-018-0188-3
Kelman, I. (2020) Introduction to “Five years of the Sendai Framework for disaster risk reduction”. International Journal of Disaster Risk Science 11(2) 145–146. https://doi.org/10.1007/s13753-020-00271-0
Kelman, I., Mercer, J., & Gaillard, J.C. (eds.) (2017) The Routledge Handbook of Disaster Risk Reduction Including Climate Change Adaptation. Routledge, London.
Kemijoen tulvaryhmä (2016) Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelma vuosille 2016–2021. Lapin elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus, Raportteja 8/2016. Lapin elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus, Rovaniemi. https://www.ymparisto.fi/download/noname/%7B367C99F4-14A2-4F3A-AE8B-75E37DBAD3C0%7D/116852
Korkman, S. (2020) Kolumni | Kestämmekö koronakriisin? Nyt Suomen pitäisi olla valistuneesti itsekäs. Helsingin Sanomat 5.5.2020. <https://www.hs.fi/mielipide/art-2000006496451.html> 5.5.2020.
Kovács, G., & Spens, K.M. (2007) Humanitarian logistics in disaster relief operations. International Journal of Physical Distribution & Logistics Management 37(2) 99–114. https://doi.org/10.1108/09600030710734820
Kruse, S., Abeling, T., Deeming, H., Fordham, M., Forrester, J., Jülich, S., Karanci, A.N., Kuhlicke, C., Pelling, M., Pedoth, L. & Schneiderbauer, S. (2017) Conceptualizing community resilience to natural hazards – the emBRACE framework. Natural Hazards and Earth System Sciences 17(12) 2321–2333. https://doi.org/10.5194/nhess-17-2321-2017
Lahti, V.-M. (1998) Riskiyhteiskunta vesilasissa. Yliopistopaino, Helsinki.
Laurikainen, H. (2019) Varautuminen ja kansalaisten kriisinkestävyys. SPEK tutkii 19. https://issuu.com/spek_ry/docs/spek_tutkii_19_issuu
Lehtonen, T.-K. (2017) Objectifying climate change: Weather-related catastrophes as risks and opportunities for reinsurance. Political Theory 45(1) 32–51. http://doi.org/10.1177/009059171668068
Maaseudun Tulevaisuus (2020) Suomalainen sisu sisältää resilienssiä – pääkirjoitus. Maaseudun Tulevaisuus 18.5.2020 <https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/puheenaiheet/paakirjoitus/artikkeli-1.1094931>. 20.5.2020.
Meriläinen, E. (2020) Urban Disaster Governance: Resilience and Rights in the Unequal City. Hanken School of Economics, Helsinki. https://helda.helsinki.fi/dhanken/handle/10227/320855
Mizutori, M. (2020) Reflections on the Sendai Framework for disaster risk reduction: Five years since its adoption. International Journal of Disaster Risk Science 11 147–151. https://doi.org/10.1007/s13753-020-00261-2
MSB (Myndigheten för samhällsskydd och beredskap) (2018) Om krisen eller kriget kommer. <https://www.msb.se/sv/Forebyggande/Krisberedskap/MSBs-krisberedskapsvecka/Fakta-ombroschyren-Om-krisen-eller-kriget-kommer> 22.4.2020.
Norris, F.H., Stevens, S.P., Pfefferbaum, B., Wyche, K.F. & Pfefferbaum, R.L. (2008) Community resilience as a metaphor, theory, set of capacities, and strategy for disaster readiness. American Journal of Community Psychology 41(1–2) 127–50. https://doi.org/10.1007/s10464-007-9156-6
Nyyssönen, H. (2020) Tiedettä koronan aikaan. Kosmopolis 50(2) 3–8.
O’Brien, K., Eriksen, S., Nygaard, L.P., & Schjolden, A.N.E. (2007) Why different interpretations of vulnerability matter in climate change discourses. Climate Policy 7(1) 73–88. http://dx.doi.org/10.1080/14693062.2007.9685639
O’Keefe, P., Westgate, K., & Wisner, B. (1976) Taking the Naturalness out of Natural Disasters. Nature 260 566–567. https://doi.org/10.1038/260566a0
Oliver-Smith, A. (1979) Post disaster consensus and conflict in a traditional society: The 1970 avalanche of Yungay, Peru. Mass Emergencies 4(1) 39–52.
Onnettomuustutkintakeskus (2010) Heinä-elokuun 2010 rajuilmat. Tutkintaselostus S2/2010Y. https://www.turvallisuustutkinta.fi/material/attachments/otkes/tutkintaselostukset/fi/muutonnettomuudet/2010/s22010y_tutkintaselostus/s22010y_tutkintaselostus.pdf
Pelling, M. (2010) Adaptation to Climate Change: From Resilience to Transformation. Routledge, London.
Perry, R.W. (2007) What is a disaster? In Rodrígues, H., Quarantelli, E. & Dynes, R. (eds.) Handbook of Disaster Research, 1–15. Springer, New York.
Pilli-Sihvola, K., Harjanne, A., & Haavisto, R. (2018) Adaptation by the least vulnerable: Managing climate and disaster risks in Finland. International Journal of Disaster Risk Reduction 31 1266–¬1275. https://doi.org/10.1016/j.ijdrr.2017.12.004
Pursiainen, C. (2018) Critical infrastructure resilience: A Nordic model in the making? International Journal of Disaster Risk Reduction 27 632–¬641. https://doi.org/10.1016/j.ijdrr.2017.08.006
Pursiainen, C. (2020) Kriisinhallinta ja koronakriisi: Alustava arvio. Kosmopolis 50(2) 51–71.
Quarantelli, E.L. (1954) The nature and conditions of panic. American Journal of Sociology 60(3), 267–¬275. https://doi.org/10.1086/221536
Quarantelli, E.L. (1960) Images of withdrawal behavior in disasters: Some basic misconceptions. Social Problems 8(1) 68–¬79. https://www.jstor.org/stable/798631
Quarantelli, E.L. (ed.) (2005) What is a Disaster?: A Dozen Perspectives on the Question. Routledge, London.
Quarantelli, E. L., & Dynes, R. R. (1977) Response to social crisis and disaster. Annual Review of Sociology 3 23–49.
Reid, J. (2012) The neoliberal subject: Resilience and the art of living dangerously. Revista Pléyade (10) 143–165. https://dialnet.unirioja.es/servlet/articulo?codigo=4171795
Ribot, J. (2014) Cause and response: vulnerability and climate in the Anthropocene. Journal of Peasant Studies 41(5) 667–¬705. https://doi.org/10.1080/03066150.2014.894911
Räsänen, A., Kauppinen, V., Juhola, J. Setten, G. & Lein, H. (2020a) Configurations of community in flood risk management, Norsk Geografisk Tidsskrift - Norwegian Journal of Geography 74(3) 165–180. https://doi.org/10.1080/00291951.2020.1754285
Räsänen, A., Lein, H., Bird, D., & Setten, G. (2020b) Conceptualizing community in disaster risk management. International Journal of Disaster Risk Reduction 45 101485. https://doi.org/10.1016/j.ijdrr.2020.101485
Salmi, H. (1997). Tulevan pahan pelko. In Ahponen, P. (eds.) Riskikirja. Uhat, mahdollisuudet ja asiantuntijuus epävarmuuden yhteiskunnassa, 39–66. SoPhi, Jyväskylä.
Sanastokeskus (2017) Kokonaisturvallisuuden sanasto. Savon Kirjapaino Oy, Kerava. https://turvallisuuskomitea.fi/wp-content/uploads/2018/02/Kokonaisturvallisuuden_sanasto.pdf
Seeck, H., Lavento, H. & Hakala, S. (2008) Kriisijohtaminen ja viestintä: tapaus Nokian vesikriisi. Suomen Kuntaliitto, Helsinki. https://shop.kunnat.net/download.php?filename=uploads/p081117093234T.pdf
Silvast, A. (2013) Anticipating Interruptions: Security and Risk in a Liberalized Electricity Infrastructure. University of Helsinki, Helsinki.
Silvast, A. (2014) Elintärkeää tekniikkaa: otteita infrastruktuurien suojaamisen historiasta. Tekniikan Waiheita 32(1) 23–42.
Silvast, A. (2017). Making electricity resilient: risk and security in a liberalized infrastructure. Routledge, London.
Silvast, A., & Virtanen, M.J. (2008) Riski, asiantuntijuus ja maallikot. Ulrich Beckin riskiyhteiskunnan teorian kritiikki. Tiede & edistys 33(1) 50–65. http://urn.fi/URN:NBN:fi:ELE-1489586
Sisäministeriö (2019a) Kansallinen riskiarvio 2018. Sisäministeriön julkaisuja 2019:5. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-324-245-6
Sisäministeriö (2019b) Pelastuspalvelumekanismi. <https://intermin.fi/eu2019fi/ohjelma/pelastuspalvelumekanismi>. 20.11.2019.
Sletto, B., & Nygren, A. (2015) Unsettling Neoliberal Rationalities: Engaged Ethnography and the Meanings of Responsibility in the Dominican Republic and Mexico. International Journal of Urban and Regional Research 39(5) 965–983. https://doi.org/10.1111/1468-2427.12315
Smit, B. & Wandel, J. (2006) Adaptation, adaptive capacity and vulnerability. Global Environmental Change 16(3) 282–292. https://doi.org/10.1016/j.gloenvcha.2006.03.008
Smith, N. (2006) Understanding Katrina: Perspectives from the social sciences. 11.6.2006 <https://items.ssrc.org/understanding%20-katrina/theres-no-such-thing-as-a-natural-disaster>. 20.05.2020.
Staupe-Delgado, R. (2019) Analysing changes in disaster terminology over the last decade. International Journal of Disaster Risk Reduction 40 101161. https://doi.org/10.1016/j.ijdrr.2019.101161
Suomisanakirja. (n.d.). Kimmoisuus. <https://www.suomisanakirja.fi/kimmoisuus>. 21.5.2020.
Suurtulvatyöryhmä (2003) Suurtulvatyöryhmän loppuraportti. Työryhmämuistio, Maa- ja metsätalousministeriö 2003:6. http://urn.fi/URN:ISBN:952-453-104-6
Tennberg, M., & Vola, J. (2014) Myrskyjä ei voi hallita: Haavoittuvuuden poliittinen talous. Alue ja ympäristö 43(1) 73–84. https://aluejaymparisto.journal.fi/article/view/64806
Tierney, K.J. (2019) Disasters: A Sociological Approach (1 edition). Polity, Cambridge.
Tierney, K. (2012) Disaster Governance: Social, Political, and Economic Dimensions. Annual Review of Environment and Resources 37(1) 341–363. https://doi.org/10.1146/annurev-environ-020911-095618
Tuomenvirta, H., Haavisto, R., Hildén, M., Lanki, T., Luhtala, S., Meriläinen, P., Mäkinen, K., Parjanne, A., Peltonen-Sainio, P., Pilli-Sihvola, K. & Pöyry, J., 2018. Sää- ja ilmastoriskit Suomessa. Kansallinen arvio. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 43. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-601-0
Turner II, B. L. (2010) Vulnerability and resilience: Coalescing or paralleling approaches for sustainability science? Global Environmental Change 20(4) 570–576. https://doi.org/10.1016/j.gloenvcha.2010.07.003
Turvallisuuskomitea (2014) Turvallinen Suomi: Tietoja Suomen kokonaisturvallisuudesta. https://turvallisuuskomitea.fi/wp-content/uploads/2018/01/Turvallinen_Suomi_2018.pdf
Turvallisuuskomitea (2017) Yhteiskunnan turvallisuusstrategia. Valtioneuvoston periaatepäätös 2.11.2017. https://turvallisuuskomitea.fi/wp-content/uploads/2018/02/YTS_2017_suomi.pdf
UNDRR (2017) Terminology - Online glossary. <https://www.undrr.org/terminology> 26.5.2020.
Urry, J. (2002) Global complexity. Polity Press, Cambridge.
Valtonen, V. & Branders, M. (2021) Tracing the Finnish Comprehensive Security Model. In Larsson, S. & Rhinard, M. (eds.) (2021) Nordic Societal Security, 91-108. Routledge, Lontoo. https://doi.org/10.4324/9781003045533
Van Well, L., van der Keur, P., Harjanne, A., Pagneux, E., Perrels, A., & Henriksen, H.J. (2018) Resilience to natural hazards: an analysis of territorial governance in the Nordic countries. International Journal of Disaster Risk Reduction 31 1283–1294. https://doi.org/10.1016/j.ijdrr.2018.01.005
Voutilainen, M. 2016. Poverty, inequality and the Finnish 1860s famine. Jyväskylä studies in humanities 287. Jyväskylän yliopisto, Jyväskylä. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-6627-0
Wachtendorf, T. (2019) A case for the grand challenge of disaster science. In Kendra, J. Knowles, S.G. & Wachtendorf, T. (eds.) Disaster Research and the Second Environmental Crisis: Assessing the Challenges Ahead, 335–343. Springer, Cham.
Walker, J. & Cooper, M. (2011) Genealogies of resilience: From systems ecology to the political economy of crisis adaptation. Security Dialogue 42(2) 143–160. https://doi.org/10.1177/0967010611399616
Weichselgartner, J. & Kelman, I. (2015) Geographies of resilience: Challenges and opportunities of a descriptive concept. Progress in Human Geography 39(3) 249–267. https://doi.org/10.1177/0309132513518834
Wisner, B. (2019) Disaster studies at 50: Time to wear bifocals? In Kendra, J. Knowles, S.G. & Wachtendorf, T. (eds.) Disaster Research and the Second Environmental Crisis: Assessing the Challenges Ahead, 47–70. Springer, Cham.
Yle (2020) Korona teki mahdottomasta mahdollisen – musta joutsen voi tutkijan mukaan muuttaa tulevaisuuden suunnan pysyvästi. Yle Uutiset 15.3.2020 <https://yle.fi/uutiset/3-11252317> 20.5.2020.
Tiedostolataukset
Julkaistu
Numero
Osasto
Lisenssi
Copyright (c) 2020 Eija Meriläinen, Maija Nikkanen, Aleksi Räsänen, Antti Silvast
Tämä työ on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen Julkinen -lisenssillä.
Artikkelin lähettämisen yhteydessä tekijä hyväksyy sähköisen kustannussopimuksen (avaa linkki ja LUE!). Kustannussopimus kattaa kirjoituksen julkaisun Alue ja ympäristö -lehden paperi- ja/tai verkkolehdessä Open Access -periaatteiden mukaisesti Creative Commons Attribution 4.0 -lisenssillä [https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/]. (huom! muutettu 29.5.2018!) Ehdot antavat kenen tahansa ilman korvausta kopioida teosta ja levittää sitä edelleen missä tahansa välineessä ja muodossa muutettuna tai muuttamattomana edellyttäen että teoksen julkaisemisen yhteydessä ilmoitetaan tekijän tai tekijöiden nimi ja noudatetaan muita lisenssin ehtoja. Tekijänoikeuksista saa lisätietoa Kopioston sivuilta.
Alue ja ympäristö on tieteellinen aikakausjulkaisu, joka ei tavoittele kaupallista hyötyä vaan kustannussopimuksen tavoitteena on tunnustaa tekijän moraaliset oikeudet teokseen ja mahdollistaa Alue ja ympäristö -lehden tarjoama tieteellisen tiedon levittäminen niin painetussa muodossa kuin sähköisillä foorumeilla
Julkaistujen artikkeleiden metadatan käyttölisenssi on Creative Commons CC0 1.0 Universal (CC0 1.0).
Lisätietoa avoimesta julkaisemisesta:
