Suomalainen turvesuo on keskellä maailman muutosta
DOI:
https://doi.org/10.30663/ay.115336Avainsanat:
turve-energia, oikeudenmukainen siirtymä, huoltovarmuus, ukrainan sotaAbstrakti
Turpeella on ollut suomalaisessa energiakeskustelussa ja -politiikassa erityislaatuinen rooli. Siitä huolimatta turvetta koskevan ihmis- ja yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen kenttä on aivan viime vuosiin saakka pysynyt yllättävän kapeana. Olen itse seurannut suomalaista turpeen energiakäyttöön liittyvää keskustelua ja päätöksentekoa viimeisen reilun vuosikymmenen ajan suurella mielenkiinnolla, ja joitakin tämän tutkimusprosessin tuotoksia on julkaistu myös Alue ja Ympäristö -lehdessä (Lempinen 2013; Lempinen 2017). Tänä aikana kasvanut tietoisuus turpeen energiakäytön ilmastovaikutuksista ja laaja-alaisten ilmastotoimien kiireellisestä tarpeesta on tehnyt turvetta koskevasta päätöksenteosta ensisijaisesti ilmastopolitiikkaa. Samaan aikaan turpeeseen perinteisesti liitetyt myönteiset mielikuvat ja kulttuuriset merkitykset istuvat tiukassa ja tekevät turpeen energiakäytöstä luopumisesta kivuliaampaa kuin sen numeroiden valossa tarkasteluna tarvitsisi olla.
Lähdeviitteet
Helsingin Sanomat (2022) Valtionyhtiö Neova aloittaa turpeennoston uudelleen Venäjän aloittaman sodan takia – ”Jos tilanne olisi tullut vastaan parin vuoden päästä, olisimme olleet pulassa”. 9.3.2022. <https://www.hs.fi/talous/art-2000008670072.html>. 11.5.2022.
Lempinen, H. (2017) ”Suo siellä, vetelät housussa täällä”: Turve 3.0 suomalaisen hyvinvointivaltion pelastusrenkaana? Alue ja Ympäristö 46(1) 40–45.
Lempinen, H. (2013) ”Jos se ei riitä, siitä riidellään”: Energiaturvallisuuden kieli ja kuvakieli turve-energian markkina-argumentteina. Alue ja Ympäristö 42(2) 53–63.
Ruuskanen, E. (2010) Suosta voimaa ja lämpöä: Turve Suomen energiapolitiikassa 1940–2010. Vapo, Jyväskylä.
Sitra (2020a) Turpeen rooli ja sen käytöstä luopumisen vaikutukset Suomessa. Tekninen raportti.<https://www.sitra.fi/app/uploads/2020/06/turpeen-rooli-ja-sen-kaytosta-luopumisen-vaikutukset-suomessa-tekninen-raportti.pdf>.
Sitra (2020b) Turpeen käytöstä luopuminen: Keinoja Suomelle reilun siirtymän tukemiseen. Sitran työpaperi. <https://www.sitra.fi/app/uploads/2020/06/turpeen-kaytosta-luopuminen.pdf>.
Valtioneuvosto (2007) Pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen ohjelma. Valtioneuvoston kanslia 19.4.2007. <http://valtioneuvosto.fi/hallitusohjelmat/-/asset_publisher/69-paaministeri-matti-vanhasen-ii-hallituksen-ohjelma>.
Valtioneuvosto (2019) Pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelma. Valtioneuvoston julkaisuja 2019: 31. <http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-808-3>.
Tiedostolataukset
Julkaistu
Versiot
- 2022-06-23 (2)
- 2022-06-02 (1)
Numero
Osasto
Lisenssi
Copyright (c) 2022 Hanna Lempinen
Tämä työ on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen Julkinen -lisenssillä.
Artikkelin lähettämisen yhteydessä tekijä hyväksyy sähköisen kustannussopimuksen (avaa linkki ja LUE!). Kustannussopimus kattaa kirjoituksen julkaisun Alue ja ympäristö -lehden paperi- ja/tai verkkolehdessä Open Access -periaatteiden mukaisesti Creative Commons Attribution 4.0 -lisenssillä [https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/]. (huom! muutettu 29.5.2018!) Ehdot antavat kenen tahansa ilman korvausta kopioida teosta ja levittää sitä edelleen missä tahansa välineessä ja muodossa muutettuna tai muuttamattomana edellyttäen että teoksen julkaisemisen yhteydessä ilmoitetaan tekijän tai tekijöiden nimi ja noudatetaan muita lisenssin ehtoja. Tekijänoikeuksista saa lisätietoa Kopioston sivuilta.
Alue ja ympäristö on tieteellinen aikakausjulkaisu, joka ei tavoittele kaupallista hyötyä vaan kustannussopimuksen tavoitteena on tunnustaa tekijän moraaliset oikeudet teokseen ja mahdollistaa Alue ja ympäristö -lehden tarjoama tieteellisen tiedon levittäminen niin painetussa muodossa kuin sähköisillä foorumeilla
Julkaistujen artikkeleiden metadatan käyttölisenssi on Creative Commons CC0 1.0 Universal (CC0 1.0).
Lisätietoa avoimesta julkaisemisesta:
