Liikenteen ympäristövaikutusten vähentäminen kulkutapavalintojen muutosten avulla eri tulo- ja perheryhmissä
DOI:
https://doi.org/10.30663/ay.89074Avainsanat:
liikkumiskäyttäytyminen, arkiliikkuminen, autonkäyttö, ympäristövaikutuksetAbstrakti
Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi vaaditaan nopeita toimia monilla eri aloilla, myös liikenteessä. Liikenteen ympäristövaikutuksia voidaan vähentää ajoneuvoteknisillä keinoilla, polttoaineisiin liittyvillä keinoilla sekä matkustussuoritteen vähentämisellä. Tämän tutkimuksen tavoitteena on arvioida, kuinka paljon kulkutapamuutoksilla on mahdollista edistää kestävää liikennettä ja tukea liikenteen ilmastopoliittisia tavoitteita. Tutkimuskysymykset ovat: 1) Kuinka paljon eri tulo- ja perheryhmiin kuuluvat matkustavat eri kulkutavoilla? ja 2) Kuinka paljon henkilöautomatkojen kokonaismäärä vähenisi, jos päivittäin vähintään neljä henkilöautomatkaa tekevien henkilöautomatkamäärää rajoitettaisiin ja oletettaisiin nämä matkat kestävämmillä kulkutavoilla tehdyiksi? Analyysit perustuvat valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen vuoden 2016 aineistoon. Vastaajat jaoteltiin 15 perhe- ja tuloryhmään. Analyyseissä tarkasteltiin ryhmien keskimääräisiä matkalukuja kulkutavoittain, kulkutapajakaumia sekä henkilöautolla tehtyjen matkojen määriä. Tulokset vahvistavat kirjallisuudesta löydettyjä havaintoja siitä, että hyvätuloiset matkustavat enemmän ja useammin autolla kuin pienituloiset. Tulosten perusteella hyvätuloiset tunnistavat automatkoilleen pienituloisempia useammin vaihtoehtoisen kulkutavan, mikä viittaa siihen, että pienituloisemmat käyttävät autoa useammin vain pakollisilla matkoilla ja valitsevat toisen kulkutavan muille matkoille. Artikkelissa laadittiin kolme skenaariota, joiden perusteella arvioitiin, kuinka paljon henkilöautomatkojen määrä voisi vähentyä, jos paljon autoa päivittäin käyttävät valitsisivat kestävämmän kulkutavan osalla henkilöautomatkoista. Tulosten perusteella henkilöautomatkojen vähennyspotentiaali on jopa 25 prosenttia. Pienillä muutoksilla arkiliikkumisessa on mahdollista vähentää liikenteen ympäristövaikutuksia nopealla aikataululla.
Lähdeviitteet
Banister, D. (2018) Inequality in Transport. Alexandrine Press, Oxfordshire.
Bastian, A., & Börjesson, M. (2015) Peak car? Drivers of the recent decline in Swedish car use. Transport Policy 42 94–102. http://dx.doi.org/10.1016/j.tranpol.2015.05.005
Bastian, A., Börjesson, M. & Eliasson, J. (2016) Explaining ‘‘peak car” with economic variables. Transportation Research Part A 88 236–250. http://dx.doi.org/10.1016/j.tra.2016.04.005
Bastian, A. (2017) Explaining Trends in Car Use. Doctoral Thesis. KTH Royal Institute of Technology. School of Architecture and the Built Environment. Department of Transport Science. Stockholm, Sweden 2017.
Bastian, A., Börjesson, M. & Eliasson, J. (2017) Response to Wadud and Baierl: ‘‘Explaining ‘peak car’ with economic variables: An observation Transportation Research Part A 95 386–389. http://dx.doi.org/10.1016/j.tra.2016.11.001
Bliemer, M.C.J., Raadsen, M.P.H., Brederode, L.J.N., Bell, M. G.H. & Wismans, L.J.J. & Smith, M.J. (2017) Genetics of traffic assignment models for strategic transport planning. Transport Reviews, 37(1) 56-78. https://doi.org/10.1080/01441647.2016.1207211
Bouscasse, H., Joly, I. & Bonnel, P. (2018) How does environmental concern influence mode choice habits? A mediation analysis. Transportation Research Part D 59 205–222. https://doi.org/10.1016/j.trd.2018.01.007
CBT (2011) Campaigner’s guide to: Reducing the need to travel. Campaign for better transport. October 2011. 13 s. https://bettertransport.org.uk/sites/default/files/research-files/reducing-the-need-to-travel-guide.pdf
Colli, E. (2020) Towards a mobility transition? Understanding the environmental impact of Millennials and Baby Boomers in Europe. Travel Behaviour and Society 20 273-289. https://doi.org/10.1016/j.tbs.2020.03.013
Cooper, J., Ryley, T. & Smyth, A. (2001) Contemporary lifestyles and the implications for sustainable development policy: Lessons from the UK’s Most Car Dependent City, Belfast. Cities 18(2) 103–113. https://doi.org/10.1016/S0264-2751(00)00062-7
Cui, B., Boisjoly, G., Miranda-Moreno, L. & El-Geneidy, A. (2020) Accessibility matters: Exploring the determinants of public transport mode share across income groups in Canadian cities. Transportation Research Part D 80 102276. https://doi.org/10.1016/j.trd.2020.102276
DeCicco, J.M. (2013) Factoring the car-climate challenge: Insights and implications. Energy Policy 59 382–392. http://dx.doi.org/10.1016/j.enpol.2013.03.052
Delbosc, A. & Currie, G. (2011) Transport problems that matter - social and psychological links to transport disadvantage. Journal of Transport Geography 19 170–178. https://doi.org/10.1016/j.jtrangeo.2010.01.003
De Vos, J. & Witlox, F. (2017) Travel satisfaction revisited. On the pivotal role of travel satisfaction in conceptualising a travel behaviour process. Transportation Research Part A 106 364–373. http://dx.doi.org/10.1016/j.tra.2017.10.009
Donald, I.J., Cooper, S.R. & Conchie, S.M. (2014) An extended theory of planned behaviour model of the psychological factors affecting commuters’ transport mode use. Journal of Environmental Psychology 40 39–48. http://dx.doi.org/10.1016/j.jenvp.2014.03.003
Haddad, H. & de Nazelle, A. (2018) The role of personal air pollution sensors and smartphone technology in changing travel behaviour. Journal of Transport & Health 11 230–243. https://doi.org/10.1016/j.jth.2018.08.001
Heinen, E. & Mattioli, G. (2019) Does a high level of multimodality mean less car use? An exploration of multimodality trends in England. Transportation 46 1093–1126. https://doi.org/10.1007/s11116-017-9810-2
Herneoja, A., Valli, R., Lautso, J., Lindroos, K. & Seppä, I-M. (2018) Liikenteen ja maankäytön yhteistyömenetelmien kehittäminen. Liikennevirasto, liikenne- ja maankäyttöosasto. Helsinki 2018. Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 53/2018.
Hirvonen, J. & Vanhatalo, M. (2018) Ympäristöasenteet ja kaupunkikehitys Helsingissä ja Vantaalla. Tutkimuksia 2018:1. Helsingin kaupunki, kaupunginkanslia, kaupunkitutkimus ja -tilastot. Edita Prima Oy, Helsinki. https://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/18_02_02_Tutkimuksia_1_Hirvonen_Vanhatalo.pdf
HSL (2011) Helsingin seudun työssäkäyntialueen liikenne-ennustemallit 2010. HSL:n julkaisuja 33/2011. HSL Helsingin seudun liikenne.
Kaewkluengklom, R., Satiennam, W., Jaensirisak, S. & Satiennam, T. (2017) Influence of psychological factors on mode choice behaviour: Case study of BRT in Khon Kaen City, Thailand. Transportation Research Procedia 25 5072–5082. https://doi.org/10.1016/j.trpro.2017.05.213
Kalenoja, H. & Keränen, M. (2012) Kuopion alueen liikennemalli 2012. Mallin rakenne, nykytilannekuvaus ja perusennuste vuodelle 2030. Tampereen teknillinen yliopisto. Liikenteen tutkimuskeskus Verne. Tutkimusraportti 80.
Kalenoja, H., Vihanti, K., Voltti, V., Korhonen, A. & Karasmaa, N. (2008) Liikennetarpeen arviointi maankäytön suunnittelussa. Suomen ympäristö 27/2008. Ympäristöministeriö. Alueidenkäytön osasto. Edita Prima Oy. Helsinki. http://hdl.handle.net/10138/38345
Kotval-K, Z. & Vojnovic, I. (2016) Analysis. A socio-ecological exploration into urban form: The environmental costs of travel. Ecological Economics 128 87–98. http://dx.doi.org/10.1016/j.ecolecon.2016.04.009
Liikennevirasto (2016) Henkilöliikennetutkimus 2016. Liikennevirasto, Liikenne ja maankäyttö. Helsinki 2018. Liikenneviraston tilastoja 1/2018. https://julkaisut.vayla.fi/pdf8/lti_2018-01_henkiloliikennetutkimus_2016_web.pdf
Lindroos, T.J. & Ekholm, T. (2016) Taakanjakosektorin päästökehitys ja päästövähennystoimet vuoteen 2030. VTT Technology 245. Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-38-8393-5
Lois, D. & López-Sáez, M. (2009) The relationship between instrumental, symbolic and affective factors as predictors of car use: A structural equation modeling approach. Transportation Research Part A 43 790–799. https://doi.org/10.1016/j.tra.2009.07.008
Lucas, K. 2012. Transport and social exclusion: Where are we now? Transport Policy 20 105–113. https://doi:10.1016/j.tranpol.2012.01.013
Lucas, K., Bates, J., Moore, J. & Carrasco, J.A. (2016) Modelling the relationship between travel behaviours and social disadvantage. Transportation Research Part A 85 157–173. http://dx.doi.org/10.1016/j.tra.2016.01.008
Lucas, K. (2019) A new evolution for transport-related social exclusion research? Journal of Transport Geography 81 102529. https://doi.org/10.1016/j.jtrangeo.2019.102529
LVM (2018) Toimenpideohjelma hiilettömään liikenteeseen 2045. Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän loppuraportti. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 13/2018. Liikenne- ja viestintäministeriö. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-243-559-0
Marsden, G., Anable, J., Chatterton, T., Docherty, I., Faulconbridge, J., Murray, L., Roby, H. & Shires, J. (2020) Studying disruptive events: Innovations in behaviour, opportunities for lower carbon transport policy? Transport Policy 94 89–101. https://doi.org/10.1016/j.tranpol.2020.04.008
Mokhtarian, P.L. & Salomon, I. (2001) How derived is the demand for travel? Some conceptual and measurement considerations. Transportation Research Part A 35 695–719. https://doi.org/10.1016/S0965-8564(00)00013-6
Nilsson, M. & Küller, R. (2000) Travel behaviour and environmental concern. Transportation Research Part D 5 211–234. https://doi.org/10.1016/S1361-9209(99)00034-6
Nordfjærn, T., Simsekoglu, Ö. & Rundmo, T. (2016) Active transport, public transport and electric car as perceived alternatives in a motorized Norwegian sample. Transportation Research Part F 42 70–79. http://dx.doi.org/10.1016/j.trf.2016.07.001
Nordfjærn, T., Lind, H.B., Şimşekoğlu, Ö., Jørgensen, S.H., Lund, I.O. & Rundmo, T. (2019) The role of social cognition in perceived thresholds for transport mode change. Transport Policy 83 88–96. https://doi.org/10.1016/j.tranpol.2019.09.006
Pastinen, V., Rantala, A. & Lehto, H. (2018) Henkilöliikennetutkimus 2016. Tekninen raportti. Liikennevirasto, Liikenne ja maankäyttö. Helsinki 2018. Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 14/2018. https://julkaisut.vayla.fi/pdf8/lts_2018-14_henkiloliikennetutkimus_tekninen_web.pdf
Pöllänen, M., Mäkelä, T., Nykänen, L., Liimatainen, H. & Mäntynen, J. (2015) Liikenteen markkinat Suomessa. Trafin tutkimuksia 16/2015. Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi.
Sampleton, L., Sorrel, S. & Schwanen, T. (2017) Peak car and increasing rebound: A closer look at car travel trends in Great Britain. Transportation Research Part D 53 217–233. http://dx.doi.org/10.1016/j.trd.2017.03.025
Shliselberg, R. & Givoni, M. (2017) Motility as a policy objective. Transport Reviews. https://doi.org/10.1080/01441647.2017.1355855
Tampere (2014) Tampereen raitiotien yleissuunnitelma. Liikenne-ennusteet. Työraporttiluonnos 30.5.2014. https://www.tampere.fi/liitteet/l/PdQVklK3A/liikenneennusteettyoraporttiluonnos.pdf
Tao, S., He, S.Y. & Thøgersen, J. (2019) The role of car ownership in attitudes towards public transport: A comparative study of Guangzhou and Brisbane. Transportation Research Part F 60 685–699. https://doi.org/10.1016/j.trf.2018.12.005
Valtiovarainministeriö (2020) Liikenteen verotuksen uudistamista selvittävän työryhmän väliraportti. Valtiovarainministeriön julkaisuja 2020:40. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-367-317-5
Van Acker, V., Mokhtarian, P.L. & Witlox, F. (2014) Car availability explained by the structural relationships between lifestyles, residential location, and underlying residential and travel attitudes. Transport Policy 35 88–99. http://dx.doi.org/10.1016/j.tranpol.2014.05.006
Wadud, Z. & Baierl, M. (2017) Explaining ‘‘peak car” with economic variables: A comment. Transportation Research Part A 95. 381–385. http://dx.doi.org/10.1016/j.tra.2016.11.002
Yen, B.T.H., Mulley, C. & Burke, M. (2019) Gamification in transport interventions: Another way to improve travel behavioural change. Cities 85 140–149. https://doi.org/10.1016/j.cities.2018.09.002
Ympäristöministeriö (2017) Valtioneuvoston selonteko keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen 2030 – Kohti ilmastoviisasta arkea. Ympäristöministeriön raportteja 21/2017. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-11-4748-7
Zhao, X., Ke, Y., Zuo, J., Xiong, W. & Wu, P. (2020) Evaluation of sustainable transport research in 2000-2019. Review. Journal of Cleaner Production 256 120404. https://doi.org/10.1016/j.jclepro.2020.120404
Tiedostolataukset
Julkaistu
Numero
Osasto
Lisenssi
Copyright (c) 2020 Hanne Tiikkaja, Heikki Liimatainen
Tämä työ on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen Julkinen -lisenssillä.
Artikkelin lähettämisen yhteydessä tekijä hyväksyy sähköisen kustannussopimuksen (avaa linkki ja LUE!). Kustannussopimus kattaa kirjoituksen julkaisun Alue ja ympäristö -lehden paperi- ja/tai verkkolehdessä Open Access -periaatteiden mukaisesti Creative Commons Attribution 4.0 -lisenssillä [https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/]. (huom! muutettu 29.5.2018!) Ehdot antavat kenen tahansa ilman korvausta kopioida teosta ja levittää sitä edelleen missä tahansa välineessä ja muodossa muutettuna tai muuttamattomana edellyttäen että teoksen julkaisemisen yhteydessä ilmoitetaan tekijän tai tekijöiden nimi ja noudatetaan muita lisenssin ehtoja. Tekijänoikeuksista saa lisätietoa Kopioston sivuilta.
Alue ja ympäristö on tieteellinen aikakausjulkaisu, joka ei tavoittele kaupallista hyötyä vaan kustannussopimuksen tavoitteena on tunnustaa tekijän moraaliset oikeudet teokseen ja mahdollistaa Alue ja ympäristö -lehden tarjoama tieteellisen tiedon levittäminen niin painetussa muodossa kuin sähköisillä foorumeilla
Julkaistujen artikkeleiden metadatan käyttölisenssi on Creative Commons CC0 1.0 Universal (CC0 1.0).
Lisätietoa avoimesta julkaisemisesta:
