Leikityt vedet ja luova liittymisen kyky

Abstract

Käsittelen epifyytissäni vettä laadullisesti ja ilmaisullisesti kykynä yhteyteen. Hahmottelen veden transformatiivista liikettä luovuudesta ja leikistä käsin toiminnallisena kykynämme liittyä maailmaan. Luotaan esiin vedenkaltaista osallisuudessa uudistumisen ontologiaa, olemassaoloa elävänä suhteena. Teksti ammentaa humanistisen ympäristötutkimuksen, fenomenologisen filosofian ja taiteellisen tutkimuksen keskusteluista. Pohdintani kietoutuu kursivoituihin otteisiin luontokulttuurisen ympäristösosiologian pienoistutkielmasta Leikin vedet, veden leikki, jossa havainnoin sitä, kuinka lapsi ja vesi toteutuvat toisiinsa erottumattomasti kietoutuneina, toisensa läpäisevinä, toisiaan luovana uudistuvana suhteena. Lähestyn leikin ja taiteellisen työskentelyn aineellisuuteen juurtunutta kuvittelua eläytymisenä ja eläytymistä tietämisenä. Kirjoittajana lähestyn epifyytin muotoa sen sisällöstä käsin vetisen dramaturgian kysymyksenä; virtaavana ja assosioivana liikkeenä, vähitellen merkityksiin avautuvina uomina, antautumisena muodonmuutoksen prosessiin sen lopputulosta ennalta tietämättä.