Geoterminen energia ja politiikkaongelmien hallitsemisen tiedollinen haaste
DOI:
https://doi.org/10.30663/ay.115144Avainsanat:
geoterminen energia, seisminen riski, energiamurros, institutionaalinen epäselvyysAbstrakti
Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi energiajärjestelmän on muututtava vähähiilisemmäksi. Geoterminen energia on Suomessa ja muualla maailmassa noussut yhdeksi päästöttömäksi uusiutuvan energian muodoksi, mutta sen rakentamiseen ja käyttöön sisältyy riskejä. Tässä artikkelissa tarkastelemme geotermisen energian seismisen riskin hallintaa monitoimijaisessa verkostossa. Keskitymme siihen, millaisena eri toimijat näkevät Seismologian instituutin aseman geotermisen energian hallinnan verkostossa. Pohdimme, miten geotermisen energian seismisen riskin hallinnan kaltainen kompleksinen politiikkaongelma jäsentyy institutionaalisesti epäselvässä tilanteessa ja millaisia tietoon ja tietämiseen liittyviä kysymyksiä nousee esiin. Analyysimme näyttää, miten politiikkaongelman ratkaisusta neuvotellaan samalla kun geotermisen energian hallintakäytännöt ja toimijoiden työnjako ovat vasta muotoutumassa. Tutkimuksemme myös osoittaa, että siirtymä hallinnosta hallintaan ei tee perinteistä hierakkista hallintoa ja normiohjausta tarpeettomaksi vaan päinvastoin: selkeä ja vakaa toimintaympäristö myös tukee uusien teknologioiden käyttöönottoa.
Lähdeviitteet
Ader, T., Chendorain, M., Free, M., Saarno, T., Heikkinen, P., Malin, P. E., Leary, P., Kwiatek, G., Dresen, G., Bluemle, F., & Vuorinen, T. (2019) Design and implementation of a traffic light system for deep geothermal well stimulation in Finland. Journal of Seismology 24(5) 991–1014. https://doi.org/10.1007/s10950-019-09853-y
Aarsather, N., Nyseth, T. & Björn, H. (2011) Two networks, one city: democracy and governance networks in urban transformation. European Urban and Regional Studies 18(3) 306–320. https://doi.org/10.1177/0969776411403988
Alastalo, M. & Åkerman, M. (2010) Asiantuntijahaastattelun analyysi: faktojen jäljillä. Teoksessa Ruusuvuori, J., Nikander, P. & Hyvärinen, M. (toim.) Haastattelun analyysi 372–392. Vastapaino, Tampere.
Bang, H. & Esmark, A. (2009) Good governance in network society: reconfiguring the political from politics to policy. Administrative Theory & Praxis 31(1) 7–37. https://doi.org/10.2753/ATP1084-1806310101
Beveridge, R. (2012) Consultants, depoliticization and arena-shifting in the policy process. Policy Sciences 45(1) 47–68. https://doi.org/10.1007/s11077-011-9144-4
Bommer, J.J., Crowley, H. & Pinho, R. (2015) A risk-mitigation approach to the management of induced seismicity. Journal of Seismology 19 623–646. https://doi.org/10.1007/s10950-015-9478-z
Bäcklund, P., Kuusisto, A-K & Luukkonen, J. (2017) Julkishallinto sosiaalisten käytäntöjen kimppuna: teoreettis–metodologisia näkökulmia julkishallinnon toiminnan tutkimiseen. Hallinnon Tutkimus 36(2) 81–91.
Carreño, M. L., Cardona, O. D., & Barbat, A. H. (2007) Urban seismic risk evaluation: a holistic approach. Natural Hazard 40(1) 137-172. https://doi.org/10.1007/s11069-006-0008-8
Castree, N. (2008) Neoliberalising Nature: The Logics of Deregulation and Reregulation. Environment and Planning A: Economy and Space 40(1) 131–152. https://doi.org/10.1068/a3999
Cook, N.S.D. & Wagenaar, H. (2012) Navigating the eternally unfolding present. Toward an epistemology of practice. The American Review of Public Administration 42(1) 3–38.
Cousse, J., Trutnevyte, E., & Hahnel, U. J. (2021) Tell me how you feel about geothermal energy: Affect as a revealing factor of the role of seismic risk on public acceptance. Energy Policy 158 112547. https://doi.org/10.1016/j.enpol.2021.112547
Dalla Longa, F., Nogueira, L. P., Limberger, J., van Wees, J. D., & van der Zwaan, B. (2020) Scenarios for geothermal energy deployment in Europe. Energy 206 118060. https://doi.org/10.1016/j.energy.2020.118060
Davoudi, S., Healey, P., Vigar, G. & Majale, M. (2009) The institutional and regulatory framework for planning. Teoksessa Planning for Sustainable Cities: Global Report on Human Settlements 2009. United Nations Human Settlements Programme 72–92. Earthscan, London.
Davoudi, S. (2015) Planning as practice of knowing. Planning Theory 14(3) 316–331. https://doi.org/10.1177/1473095215575919
Durnová, A. P., & Weible, C. M. (2020) Tempest in a teapot? Toward new collaborations between mainstream policy process studies and interpretive policy studies. Policy Sciences 53(3) 571–588. https://doi.org/10.1007/s11077-020-09387-y
Fischer, F. (2003) Reframing public policy: Discursive politics and deliberative practices. Oxford University Press, Oxford.
Flyvbjerg, B. (2001) Making social science matter: Why social inquiry fails and how it can succeed again. Cambridge University Press, Cambridge.
Forester, J. (1993) Critical theory, public policy, and planning practice. State University of New York Press, Albany.
Fortum (2022) Fortumin lämmitys- ja jäähdytysliiketoiminta on irtautunut geotermisen lämmön hankkeesta. Lehdistötiedote 21.4.2022. <https://www.fortum.fi/media/2022/04/fortumin-lammitys-ja-jaahdytysliiketoiminta-irtautunut-geotermisen-lammon-hankkeesta>.
Goldstein, B., Hiriart, G., Bertani, R., Bromley, C., Gutiérrez-Negrín, L., Huenges, E., ... Wratt, D. (2011) Geothermal Energy. Teoksessa O. Edenhofer, R. Pichs-Madruga, Y. Sokona, K. Seyboth, S. Kadner & T. Zwickel (toim.) Renewable Energy Sources and Climate Change Mitigation: Special Report of the Intergovernmental Panel on Climate Change 401–436. Cambridge University Press, Cambridge. https://doi.org/10.1017/CBO9781139151153.008
Grigoli, F., S. Cesca, S., Rinaldi, A. P., Manconi, A., López-Comino, J. A., Clinton, J. F., Westaway, R., Cauzzi, C., Dahm, T., & Wiemer, S. (2018) The November 2018 Mw 5.5 Pohang earthquake: A possible case of induced seismicity in South Korea. Science 360 1003–1006. https://doi.org/10.1126/science.aat2010
Hajer, M. (2003) Policy without polity? Policy analysis and the institutional void. Policy sciences 36(2) 175–195. https://doi.org/10.1023/A:1024834510939
Hajer, M. (2006) The living institutions of the EU: Analysing governance as performance. Perspectives on European politics and society 7(1) 41–55. https://doi.org/10.1080/15705850600839546
Hajer, M. (2009) Authoritative Governance. Policy making in the Age of Mediatization. Oxford University Press, Oxford. https://doi.org/10.1093/acprof:oso/9780199281671.001.0001
Hajer, M. & Wagenaar, H. (2003) Introduction. Teoksessa Hajer, M. & Wagenaar, H. (toim.) Deliberative policy analysis. Understanding governance in the network society 1–32. Cambridge University Press, Cambridge.
Happonen, J. P., Heiskanen, E., Matschoss, K., & Mikkonen, I. (2020) Epäonnistumisista oppiminen energiamurroksen tukena: analyysi empiirisestä interventiosta. Alue ja ympäristö 49(2) 66–82. https://doi.org/10.30663/ay.91705
Heiskanen, E., Matschoss, K., Laakso, S., Rinkinen, J., & Apajalahti, E. L. (2021) Energiamurroksen jännitteet kansalaisten arjessa. Alue ja ympäristö 50(1) 124–138. https://doi.org/10.30663/ay.102992
Hillers, G., T. Vuorinen, T. A., Uski, M. R., Kortström, J. T., Mäntyniemi, P. B., Tiira, T., Malin, P. E., & Saarno, T. (2020) The 2018 Geothermal Reservoir Stimulation in Espoo/Helsinki, Southern Finland: Seismic Network Anatomy and Data Features. Seismological Research Letters 91(2A) 770–786. https://doi.org/10.1785/0220190253
Häikiö, L. & Leino, H. (toim.) (2014a) Tulkinnan mahti. Johdatus tulkitsevaan politiikka-analyysiin. Tampere University Press, Tampere.
Häikiö, L. & Leino, H. (2014b) Tulkitsevan politiikka-analyysin lähtökohdat. Teoksessa Häikiö, L. & Leino, H. (toim.) Tulkinnan mahti. Johdatus tulkitsevaan politiikka-analyysiin 9–30. Tampere University Press, Tampere.
Häring, M.O., Schanz, U., Ladner, F. & B. C. Dyer, B. C. (2008) Characterisation of the Basel 1 enhanced geothermal system. Geothermics 37 469–495. https://doi.org/10.1016/j.geothermics.2008.06.002
Jurmu, L. (2021) Millaisella asiantuntijuudella tulevaisuuden kunta rakennetaan? Tampereen yliopiston väitöskirjat 399. Tampereen yliopisto.
Juvonen, J. & Lapinlampi, T. (2013) Energiakaivo – maalämmön hyödyntäminen pientaloissa. Ympäristöopas. Ympäristöministeriö, Helsinki.
Kanninen, V. (2017) Strateginen kaupunkiseutu. Spatiaalinen suunnittelu radikaalina yhteensovittamisena. Aalto Doctoral Dissertations 227 / 2017. Aalto yliopisto.
Karhunmaa, K. (2021) Imagining energy transitions: carbon neutrality in Finland. Publications of the Faculty of Social Science 189. Helsingin yliopisto.
Keinänen, A., Sinkkilä, K., Lonka, H., Tuominen, R., Pajuoja, J. & Vauhkonen, V. (2019) Säädösten sujuvoittamisen kokemukset ja vaikutukset: Sipilän hallituksen kärkihankkeen arviointi. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2019:66.Valtioneuvoston kanslia, Helsinki.
Keranen, K. M., & Weingarten, M. (2018) Induced seismicity. Annual Review of Earth and Planetary Sciences 46(1) 149–174. https://doi.org/10.1146/annurev-earth-082517-010054https://doi.org/10.1146/annurev-earth-082517-010054
Korja, A. & Kosonen, E. M. (toim.) (2015) Seismotectonic framework and seismic source area models in Fennoscandia, Northern Europe. Report S-63. Seismologian instituutti, Helsinki. <http://www.seismo.helsinki.fi/pdf/Seismotectonic_S63_Korja_Kosonen.pdf>.
Klijn, E.-H. & Koppenjan, J. (2012) Governance network theory: past, present and future. Policy & Politics 40(4) 587–606. https://doi.org/10.1332/030557312X655431
Knoblauch, T. A., Trutnevyte, E., & Stauffacher, M. (2019) Siting deep geothermal energy: Acceptance of various risk and benefit scenarios in a Swiss-German cross-national study. Energy Policy 128 807–816. https://doi.org/10.1016/j.enpol.2019.01.019
Kraft, T., Mai, P. M., Wiemer, S., Deichmann, N., Ripperger, J., Kästli, P., ... & Giardini, D. (2009) Enhanced geothermal systems: Mitigating risk in urban areas. Eos, Transaction, American Geophysical Union 90(32) 273–274. https://doi.org/10.1029/2009EO320001
Kukkonen, I.T. (2000) Geothermal energy in Finland. Proceedings World Geothermal Congress 2000. Kyushu-Tohoku, Japani, 28.5.–10.6.2000.
Kuula, A. (2000) Toimintatutkimus. Vastapaino, Tampere.
Lappalainen, P. (2007) Poliittinen toiminta tapauksena. Teoksessa Laine, M., Bamberg, J. & Jokinen, P. (toim.) Tapaustutkimuksen taito 191–213. Gaudeamus, Helsinki.
Lund, J. W., & Toth, A. N. (2021) Direct utilization of geothermal energy 2020 worldwide review. Geothermics 90 101915. https://doi.org/10.1016/j.geothermics.2020.101915
Mahoney, J. (2000) Path dependency in historical sociology. Theory and Society 29(4) 507–548.
Majer, E.L., Baria, R., Stark, M., Oates, S., Bommer, J., Smith, B. & Asanuma, H. (2007) Induced seismicity associated with Enhanced Geothermal Systems. Geothermics 36(3) 185–222. https://doi.org/10.1016/j.geothermics.2007.03.003
Majone, G. (1989) Evidence, argument, and persuasion in the policy process. Yale University Press, New Haven.
Mattinen, M., Heljo, J. & Savolahti, M. (2016) Rakennusten energiankulutuksen perusskenaario Suomessa 2015-2050. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 35/2016. Suomen ympäristökeskus, Helsinki.
Miller, P. & Rose, N. (2008) Governing the Present: Administering the Economic, Social and Personal Life. Polity Press, Cambridge.
Mäntysalo, R. (2000) Land-use planning as inter-organizational learning. Acta Universitatis Ouluensis Technica C 155. Oulun yliopisto.
Mäntysalo, R. & Bäcklund, P. (2018) Flexibly Networked, Yet Institutionally Grounded: The Governance of Planning. Teoksessa Gunder, Michael, Madinapour, Ali & Watson, Vanessa (toim). Routledge Handbook of Planning Theory 237–249. Routledge, London.
Nissinen, A. & Savolainen, H. (toim.) (2019) Julkisten hankintojen ja kotitalouksien kulutuksen hiilijalanjälki ja luonnonvarojen käyttö - ENVIMAT-mallinnuksen tuloksia. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 15/2019. Suomen ympäristökeskus, Helsinki.
Osborne, D. & Gaebler, T. (1992) Reinventing Government. How the Entrepreneurial Spirit is Transforming the Public Sector. Addison-Wesley, Reading.
Osborne, S. (2006) The New Public Governance? Public Management Review 8(3) 377–387. https://doi.org/10.1080/14719030600853022
Peltola, T. (2007) Paikallisen energiahuollon ympäristöpoliittinen liikkumavara: vaihtoehtoiset teknologiat, poliittiset käytännöt ja toimijuus. Acta Universitatis Tamperensis 1203. Tampereen yliopisto.
Pierre, J. (1999) Models of urban governance: the institutional dimension of urban politics. Urban Affairs Review 34(3) 372–396. https://doi.org/10.1177/10780879922183988
Pokki, J., Aumo, R., Kananoja, T., Ahtola, T., Hyvärinen, J., Kallio, J., Kinnunen, K., Luodes, H., Sarapää, O., Selonen, O., Tuusjärvi, M., Törmänen, T. & Virtanen, K. (2014) Geologisten luonnonvarojen hyödyntäminen Suomessa vuonna 2012. Tutkimusraportti 210. Geologian tutkimuskeskus, Helsinki.
Pollitt, C. & Bouckaert, G. (2011) Public Management Reform: A Comparative Analysis. New Public Management, Governance and the Neo-Weberian State. Oxford University Press, Oxford.
Rittel, H. W., & Webber, M. M. (1973) Dilemmas in a general theory of planning. Policy sciences 4(2) 155–169.
Rosenau, J. N. (1992) Governance, order, and change in world politics. Teoksessa Rosenau, J.N. & Czempel E.-O. (toim.) Governance Without Government: Order and Change in World Politics 3–6. Cambridge University Press, Cambridge.
Sairinen, R, Sidorenko, O. & Tiainen, H. (2021) A research framework for studying social impacts: Application to the field of mining. Environmental Impact Assessment Review 86 106490. https://doi.org/10.1016/j.eiar.2020.106490
Schatzki, T.R. (1996) Social Practices: A Wittgensteinian Approach to Human Activity and the Social. Cambridge University Press, Cambridge.
Skelcher, C., Klijn, E. H., Kübler, D., Sørensen, E. & Sullivan, H. (2011) Explaining the democratic anchorage of governance networks: evidence from four European countries. Administrative Theory & Praxis 33(1) 7–38. https://doi.org/10.2753/ATP1084-1806330100
Sotarauta, M. (1996) Kohti epäselvyyden hallintaa. Pehmeä strategia 2000-luvun alun suunnittelun lähtökohtana. Acta Futura Fennica No 6. Gummerus, Jyväskylä.
Stead, D. (2012) Best practices and policy transfer in spatial planning. Planning Practice & Research 27(1) 103–116. https://doi.org/10.1080/02697459.2011.644084
Stoker, G. (1998) Governance as theory: five propositions. International Social Science Journal 50(155) 17–28.
ST1 (2021) St1:n Otaniemen geotermisen lämpölaitoksen pilottiprojektissa selvitetään lämmöntuotantotapoja. Tiedote 24.11.2021. <https://www.st1.fi/st1n-otaniemen-geotermisen-lampolaitoksen-pilottiprojektissa-selvitetaan-lammontuotantotapoja->.
Tilastokeskus (2021) Suomen kasvihuonepäästöt 1990–2020. <https://www.tilastokeskus.fi/static/media/uploads/yymp_kahup_1990-2020_2021_23462_net.pdf>.
Torfing, J., & Triantafillou, P. (2013) What’s in a name? Grasping new public governance as a political-administrative system. International Review of Public Administration 18(2) 9–25. doi.org/10.1080/12294659.2013.10805250
Trutnevyte, E. & Azevedo, I. L. (2018) Induced seismicity hazard and risk by enhanced geothermal systems: an expert elicitation approach. Environmental Research Letters 13(3) 034004. https://doi.org/10.1088/1748-9326/aa9eb2
Tuomisaari, J. (2019) Epävarmuuden edessä. Kuntien strateginen kaavoitus joustavana käytäntönä. Tampereen yliopiston väitöskirjat 150. Tampereen yliopisto.
Uski, M. & Piipponen, K. (toim.) (2019) Selvitys geotermisen energian syväreikäporaamisesta, siihen liittyvistä ympäristönäkökohdista sekä riskienhallinnasta. Opastavaa tietoa lupaviranomaisille. Report S-68. Seismologian instituutti, Helsinki. http://doi.org/10.31885/9789521095962
van Rijswick, M. & Salet, W. (2012) Enabling the contextualization of legal rules in responsive strategies to climate change. Ecology and Society 17(2) 18. http://dx.doi.org/10.5751/ES-04895-170218
Wagenaar, H. (2011) Meaning in action. Interpretation and dialogue in policy analysis. M. E. Sharpe, New York.
Wenger, E. (1999) Communities of practice. Learning, meaning and identity. Cambridge University Press, Cambridge.
Yanow, D. (2007) Interpretation in policy analysis: On methods and practice. Critical Policy Analysis 1(1) 110–122. http://doi.org/10.1080/19460171.2007.9518511
Tiedostolataukset
Julkaistu
Numero
Osasto
Lisenssi
Copyright (c) 2022 Johanna Tuomisaari, Pia Bäcklund, Niina Junno, Annakaisa Korja
Tämä työ on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen Julkinen -lisenssillä.
Artikkelin lähettämisen yhteydessä tekijä hyväksyy sähköisen kustannussopimuksen (avaa linkki ja LUE!). Kustannussopimus kattaa kirjoituksen julkaisun Alue ja ympäristö -lehden paperi- ja/tai verkkolehdessä Open Access -periaatteiden mukaisesti Creative Commons Attribution 4.0 -lisenssillä [https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/]. (huom! muutettu 29.5.2018!) Ehdot antavat kenen tahansa ilman korvausta kopioida teosta ja levittää sitä edelleen missä tahansa välineessä ja muodossa muutettuna tai muuttamattomana edellyttäen että teoksen julkaisemisen yhteydessä ilmoitetaan tekijän tai tekijöiden nimi ja noudatetaan muita lisenssin ehtoja. Tekijänoikeuksista saa lisätietoa Kopioston sivuilta.
Alue ja ympäristö on tieteellinen aikakausjulkaisu, joka ei tavoittele kaupallista hyötyä vaan kustannussopimuksen tavoitteena on tunnustaa tekijän moraaliset oikeudet teokseen ja mahdollistaa Alue ja ympäristö -lehden tarjoama tieteellisen tiedon levittäminen niin painetussa muodossa kuin sähköisillä foorumeilla
Julkaistujen artikkeleiden metadatan käyttölisenssi on Creative Commons CC0 1.0 Universal (CC0 1.0).
Lisätietoa avoimesta julkaisemisesta:
